Työnohjaus työnteon tukena
Työelämän nopea tahti voi vaikuttaa siihen, että työ ei aina välttämättä tunnu mielekkäältä. Työnohjaus voi tarjota keinoja löytää työhön uusia tekemisen tapoja ja voimavaroja.
Kaikki työhön liittyvä ei ole aina mielekästä tai tunnu edes tarkoituksenmukaiselta. Joskus saattaa jopa vaikuttaa siltä, ettei mielekkyyden lisäämiseksi mitään ole tehtävissä. Onko työelämän hektisyys johtanut siihen, että reaktiivisista tavoista toimia onkin muodostunut pysyviä käytäntöjä? Entä pystytkö käyttämään työssäsi koko osaamistasi ja asiantuntijuuttasi? Vai tuntuuko, että työ on pirstaleista säntäilyä paikasta ja asiasta toiseen?
Työtahdin asettamista vaatimuksista huolimatta työssä on aina joitain asioita, joihin jokainen meistä voi itse vaikuttaa.
Työtahdin asettamista vaatimuksista huolimatta työssä on aina joitain asioita, joihin jokainen meistä voi itse vaikuttaa. Kysymys on siitä, tunnistaako työntekijä omia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan ja siitä, kuka työntekijää voisi tämän haasteen edessä auttaa. Yksi vaihtoehdoista on työnohjaus.
Työnohjaus ei ole avain kaikkeen, mutta koulutettu työnohjaaja voi tarjota työntekijälle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan, arvioimaan ja kehittämään työtä sekä itseä työntekijänä tai johtajana.
Voimavarat esiin
Työnohjauksessa on mahdollista selvittää, millaisia vaikutusmahdollisuuksia ja voimavaroja työntekijällä tai johtajalla on suhteessa työhön ja sen tavoitteisiin. Työnohjauksessa työntekijä voi löytää ja tunnistaa omia tai työyhteisön voimavaroja, joita ei ehkä edes ole tiennyt olevan. Työnohjaus voi antaa vahvistusta tunteelle, että työntekijänä on taas kiinni oman työnsä ohjaksissa.
Työnohjaus voi antaa vahvistusta tunteelle, että työntekijänä on taas kiinni oman työnsä ohjaksissa.
Työntekijä voi hakeutua työnohjaukseen tilanteessa, jossa ei tiedä, mitä tarvitsee tai mitä haluaa. Yhdessä työnohjaajan kanssa voi lähteä tarkastelemaan tilannetta, omia ajatuksiaan ja työtä. Tärkeää on myös kysyä, millaisia tunteita työ herättää. Työnohjausprosessin aikana on mahdollista tunnistaa, millaiset toimintamallit ohjaavat itseä työntekijänä tai johtajana.
Työyhteisön kehittämisen työkalu
Työnohjaus ei ole ainoastaan yksittäisten työntekijöiden etuoikeus, vaan työnohjausta voidaan käyttää myös työyhteisöjen kehittämisen tukena. Työnohjauksen avulla on mahdollista tukea myös työntekijäryhmiä, jotka eivät arkityössään ole saman työyhteisön jäseniä, kuten esimerkiksi yksiköiden lähijohtajat.
Työnohjausta voidaan käyttää myös työyhteisöjen kehittämisen tukena.
Työnohjaus voi olla muutaman (esim. 3–5 kertaa) tapaamisen sarja tai se voi olla jopa 1–2 vuotta kestävä säännöllisten tapaamisten prosessi.
Työnohjaaja on peili, jota vasten työntekijä tai työyhteisö voi reflektoida kokemuksia ja tunteita sekä löytää erilaisia tapoja tarkastella ja jäsentää työtä. Työnohjaaja ei ole työn sisällöllinen asiantuntija, vaan hänen tehtävänään on tukea työntekijää, työyhteisöä tai työntekijäryhmää hahmottamaan uusia asioita työstä sekä itsestä työntekijänä, johtajana tai työyhteisön jäsenenä.
Työnohjaajan työtä kehystää viisi keskeistä elementtiä, jotka ovat dialogisuus, voimavarakeskeisyys, eettisyys ja monialaisuus. Nämä viisi elementtiä suuntaavat työnohjaajan työtä ja auttavat häntä työskentelemään yhdessä työnohjattavien kanssa kohti mielekkäämpää ja laadukkaampaa työelämää.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020102185826