Dialoginen diakonia ja rohkea reiluus digivallan aikakaudella

Tässä kirjoitussarjassa olen tarkastellut dialogista diakoniaa erityisesti suhteessa Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran määrittämiin megatrendeihin (Dufva, 2024). Aiemmat kirjoitukseni aiheesta ovat Dialoginen diakonia ja hyvinvoinnin haasteet (9.10.2024), Dialogisen diakonian merkitys korostuu ekokriisin aikakaudella (12.2.2025) ja Dialoginen diakonia vahvistaa demokratiaa kriisien keskellä (31.3.2025).

Kaikkiaan olen jäsentänyt dialogisen diakonian neljä ulottuvuutta näin:

1. Heikossa ja heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointi
2. Juutalais-kristilliset juuret ja ekokontekstuaalisuus
3. Vapaa ja kestävä demokraattisuus
4. Reilu ja rohkea dialogisuus.

Alla käsittelen lähinnä ”kilpailu digivallasta kiihtyy” -megatrendiä. Nykydialogit käydään vääjäämättä paljolti digivaltakamppailun olosuhteissa.

On syytä huomioida lyhyesti myös ”talouden perusta rakoilee” -megatrendi. Rahoituksen ongelmat koskettavat myös diakonia-alaa. Haasteisiin on kyettävä tarttumaan oma-aloitteisesti ja proaktiivisesti (ks. myös Päivänsalo, 2023).

Ekokriisin aikakaudella taloudellinen niukkuus voi olla kestävyyden kannalta hyväkin – kunhan niukkuutta jaetaan reilusti. Samalla aivan keskeisiä edellytyksiä rauhanomaiselle siirtymälle kohti reilua ja ekologisesti kestävää taloudenhoitoa on, että kykenemme entistä parempaan dialogiin vaikeista yhteiskunnallisista kysymyksistä.

Tekoälyn noususta Twitter-murrokseen

Digivallan keskiöön ovat 2020-luvulla nousseet kysymykset tekoälystä. Teknomaailmassa alalla tapahtui paljon jo aiemmin: esimerkiksi tekoäly-yhtiö DeepMind perustettiin Lontoossa vuonna 2010. Deepmind-tekoäly voitti ihmisälyn useissa strategiapeleissä vuosina 2016–2019 (Business ABC, i.a., Recognition and Awards). Palkittu teknologiajournalisti Parmy Olson (2024) avaa näitä historiallisia vaiheita kirjassaan Supermacy: AI, ChatGPT and the Race that Will Change the World.

DeepMind-tekoälyn keskeiselle kehittäjälle Demis Hassabikselle oli tärkeää, että tekoäly toimisi välineenä maailman parantamiseen ja että sen kehittämistä valvottaisiin eettisesti. Tämä kävi ilmi muun muassa silloin, kun DeepMind myytiin Googlelle vuonna 2014. Google näki puolestaan tekoälyn enemmän markkinavaikuttamisen välineenä. (Olson, 2024, s. 67–83.)

Sittemmin entistä polttavammiksi ovat muodostuneet kysymykset teknologiajättien poliittisideologisesta vaikuttamisesta.

Sittemmin entistä polttavammiksi ovat muodostuneet kysymykset teknologiajättien poliittisideologisesta vaikuttamisesta. Tästä kertovat esimerkiksi niin kutsutut Twitter Files -julkaisut. Kun Teslan ja Space X:n keskeinen kehittäjä Elon Musk oli ostanut Twitterin vuonna 2022 valtavalla 44 miljardin dollarin summalla, hän antoi Matt Taibbille (2023) ja eräille muille journalisteille valtuudet julkaista Twitterin sisäistä viestintää edellisiltä vuosilta. Twitter Files -julkaisut osoittavat, miten digivaltaa oli ainakin tuolloin käytetty ylätasolla varsin sumeilematta.

Pelko voi lamaannuttaa

Digivallan tilannekuvaa on osaltaan valaissut Suomen ulkoasiainministeriön teknologiasuurlähettiläs Stefan Lindström. Lindström (26.3.2025) avasi äskettäisessä esitelmässään globaalia tilannekuvaa esimerkiksi Lontoon metrokartan tyylillä tehdyn monimutkaisen kaavion avulla. Lindströmin mukaan suomalainen keskustelu liikkuu vielä liian usein tasolla, jota kuvastaa lähinnä Helsingin metrokartta. Siinä on vain yksi linja (kuten tekoäly hyvänä tai pahana), joka hieman haarautuu toisesta päästä.

Alan kompleksisuuden keskeltä Lindström on korostanut tiettyjä seikkoja. Hän on todennut, että sosiaalisen media luoma vastakkainasettelu luo pelkoa. Juuri pelkoa käyttävät puolestaan usein hyväkseen ne, jotka haluavat manipuloida ihmisiä. (STT, 2025.)

Dialogiseen diakoniaan sopii kohdata uhkakuvia ja pelkojakin. Pääasiallinen reagointitapa niihin ei kuitenkaan ole kauhistelu, joka voi aivan liian helposti lamaannuttaa sekä ajattelun että toiminnan. Sen sijaan dialoginen diakonia rohkaisee asioiden tarkempaan kriittiseen selvittämiseen, erilaisten käsitysten kannattajien kunnioittavaan kohtaamiseen ja ratkaisujen etsimiseen reilusti yhdessä.

Reilusti ja rohkeasti

Globaaleja digivaltakuvioita ei ole tarvetta tuoda dialogisen diakonian keskustelujen keskiöön sellaisinaan. Huomio säilyköön ensisijaisesti heikossa tai haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvoinnissa. Myös diakonian ekokontekstuaalisuus ja historialliset juuret sekä vapaa ja kestävä demokraattisuus säilyvät varmasti tärkeinä.

Diakonia-alan toimijoiden on silti tarpeen seurata myös digivallan kysymyksiä. Esimerkiksi talouden ja digivallan osalta nopeasti muuttuvissa olosuhteissa on kyettävä toimimaan rohkeasti ja reilusti parhaiden diakonisten arvojen mukaisesti.

Lähteet

Business ABC. (i.a.). DeepMind. https://businessabc.net/wiki/deep-mind. Saatavilla 14.5.2025.

Dufva, M. (4.1.2024). Megatrendit 2024. Sitra. https://www.sitra.fi/blogit/megatrendit-2024/

Lindström, S. (26.3.2025). Esitelmä. Kasvua ilman rajoja -tapahtuma.

Olson, P. (2024). Supermacy: AI, ChatGPT and the Race that Will Change the World. London, UK: Macmillan.

Päivänsalo, V. (27.2.2023). Kohtaava vaikuttaminen ja yhteisöllisen organisaation uudistuvat arvot. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2023/02/27/kohtaava-vaikuttaminen-ja-yhteisollisen-organisaation-uudistuvat-arvot/

STT (5.4.2025). Orpo Trumpin tulleista: ”EU:n täytyy nyt olla vahva ja yhtenäinen”. Tiedote. https://www.sttinfo.fi/tiedote/71056108/orpo-trumpin-tulleista-eun-taytyy-nyt-olla-vahva-ja-yhtenainen?publisherId=69819274&lang=fi

Taibbi, M. (4.1.2023). Capsule Summaries of all Twitter Files Threads to Date, With Links and a Glossary. Racket News. https://www.racket.news/p/capsule-summaries-of-all-twitter

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125751