
Systeeminen muutos käyntiin yhteensovittavalla johtamisella ja yhteiskehittämällä
Mitä yhteistä on strategisten tavoitteiden toimeenpanolla, organisaatioiden yhdistymisellä, hyvinvointikeskuksen muutosjohtamisella ja monialaisen asiakasprosessin rakentamisella?
Ne ovat esimerkkejä monitasoisista, keskinäisriippuvista tai monialaisista prosesseista, joissa ei tavoitella muutosta yksittäisten toimintojen tai palvelujen tasolla, vaan niiden muodostamassa rakenteessa, eli systeemissä. Niiden edellytyksenä on toimiva vuorovaikutus, yhdessä asetettu tavoite ja systemaattinen työskentely sen saavuttamiseksi. Näissä prosesseissa tavoitellaan laajoja ja pitkäkestoisia vaikutuksia uudistamalla esimerkiksi kunnan, hyvinvointialueen, järjestöjen tai seurakuntien rakenteita ja prosesseja. Tulosten saaminen edellyttää suunnitelmallista etenemistä yksilö- ja tiimitasolla sekä kokonaisuuden johtamista.
Ekosysteemin rakentamisesta tavoitteisiin ja toimeenpanoon
Laajasti vaikuttavien muutosten aikaansaaminen edellyttää toimijoilta yhdessä ajattelua ja dialogia, jossa rakentuu systeeminen ymmärrys verkostoista ja toimintaympäristöistä, toimijoiden keskinäisistä suhteista, vahvuuksista ja erityisosaamisista. Näin eri rooleissa olevat toimijat voivat määrätietoisesti tehdä yhteistyötä ja rakentaa ekosysteemiä, jossa asiakaslähtöiset palvelut ja kehittämistyö täydentävät toisiaan. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) on tukenut kuntien, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja seurakunnan muutosprosessien suunnittelua ja toimeenpanoa lähes vuosikymmenen ajan.
Muutosta tukeva tavoitteellinen työskentely käynnistyy usein asiakasorganisaation johdon, johtoryhmien tai monialaisen verkoston esihenkilöiden aloitteesta. Prosessin toteutus edellyttää osallisuutta ja sitoutumista. Asiakasorganisaation ja Diakin yhteisessä suunnittelussa tarkennetaan työskentelyn tavoitteet ja sovitaan osallistujat, jotka voivat olla johtajia, esihenkilöitä, asiantuntijoita ja asiakkaita. Osallisina ovat toimijat, joita tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen.
Muutostilanteen moninäkökulmainen tarkastelu, fokusointi, tavoitteiden asettaminen tai konkreettinen verkostotyö hyötyy usein ulkopuolisesta fasilitoinnista. Tavoitteellista yhteiskehittämistä ohjataan tutkimus- ja kehittämisosaamisella, systeemisellä palvelumuotoilulla sekä valmennus- ja työnohjausosaamisella. Muutoksen mahdollistavat rakenteet syntyvät organisaatio- ja hallinnonalat ylittävän yhteensovittavan johtamisen avulla.
Kohti vaikuttavaa toteutusta – miten työskentely etenee?
Suunnitelmallinen työskentelyprosessi käynnistyy yhteisen tietopohjan muodostamisella. Strategisissa tavoitteissa tämä tarkoittaa johdon muodostamaa yhteistä näkyä, yhteispäätöksiä ja valintoja. Kompleksisissa haasteissa tietopohjaa täydennetään monialaisessa yhteistyössä. Muutokseen tähtäävässä kehittämistyössä tieto muutostarpeista ja haasteista ei rakennu vain yhden toimijan tai työalan toiminnasta vaan kokonaisuuden tarkastelusta.
Muutokseen tähtäävässä kehittämistyössä tieto muutostarpeista ja haasteista ei rakennu vain yhden toimijan tai työalan toiminnasta vaan kokonaisuuden tarkastelusta.
Asiakasorganisaation johto määrittää prosessin tavoitteet ja nimeää tarvittavat toimijat, joiden osaaminen on välttämätöntä uuden toimintamallin tai yhteisen prosessin rakentamiselle. Tavoitteisiin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista luodaan yhteinen ymmärrys, määritellään tavoiteltava ratkaisu sekä tarvittavat toimenpiteet. Jatkuva moninäkökulmainen arviointi mahdollistaa yhteisvaikutusten näkyväksi tekemisen. Prosessin pohjalta voidaan tuottaa rakenteellista yhteistyötä tukeva toimintamalli myös kompleksisiin toimintaympäristöihin.
Fasilitoitu työskentelyprosessi varmistaa, että eteneminen on tavoitteellista ja konkreettista: tehtävät, vastuut ja aikataulut selkeytyvät. Työskentely rakentaa keskinäistä luottamusta, tuo läpinäkyvyyttä prosessin etenemiseen ja toimintatapoihin ja sitouttaa toimijat yhteisiin tavoitteisiin.
Yhteensovittava johtaminen muutosprosessin mahdollistajana
Muutoksen onnistuminen edellyttää selkeitä päätöksenteon rakenteita. Yhteiskehittäminen tuottaa laajan ymmärryksen siitä, millaisia sopimuksia, päätöksiä ja toimenpiteitä tarvitaan. Yhteensovittava johtaminen varmistaa, että organisaatiokohtaiset ja organisaatioiden väliset synkronoidut ja systeemiset sopimukset ja päätökset tukevat toimeenpanoa ja tavoitteiden toteutumista. Se ei ainoastaan vie muutosta eteenpäin, vaan varmistaa, että työskentelyn tulokset juurtuvat pysyväksi osaksi toimintaa. Yhteensovittavalla johtamisella varmistetaan muutos rakenteiden tasolla.
Työskentelyn tuloksena monialaiset verkostot ovat edenneet konkreettisesti kohti yhdessä asettamiaan tavoitteita. He ovat hyödyntäneet tavoitteellisemmin verkostossa olevaa osaamista, vahvistaneet muutosjohtamisen kyvykkyyttä, muotoilleet toimintasuunnitelmia, sopineet käyttöön otettavista toimintamalleista sekä ottaneet askeleita monialaisten asiakaspolkujen ja –kokonaisuuksien toteuttamiseksi.
Yhteensovittavan johtamisen ja fasilitoidun yhteiskehittämisen prosessi konkretisoi tavoitteet käytäntöjä tukevaksi ja tulevaisuutta ohjaavaksi toiminnaksi, luo toimivat rakenteet sekä ja mahdollistaa arjen muutoksen.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041125772
Lisätietoa
Lue lisää valmennuksista:
- Työelämän kumppanina hyvinvointia lisäämässä – Dialogi
- Strategialähtöinen kehittäminen yhteensovittavalla johtamisella ja yhteiskehittämällä
Lue lisää toteutuneista yhteistöistä: