Työelämän ja yhteiskunnan hyväksi

Diak on strategiansa mukaisesti yhteiskunnallisesti vaikuttava korkeakoulu. Sen keskeisenä tavoitteena on luoda sosiaalisesti kestävä Suomi ja katkaista yhteiskuntamme eriarvoisuuskehitys.

Työelämän ja yhteiskunnan rakenteisiin Diak vaikuttaa suoraan TKI-toimintansa ja asiantuntijapalveluittensa kautta. Näissä tuotetaan monenmoista työelämän organisaatioiden avuksi: uutta tutkimustietoa ja tutkimustietoon perustuvia ratkaisuja, yhteiskehittämistä vaikuttavien palveluiden luomiseksi, johtamisvalmennusta, hyvinvoinnin kartoittamista, vaikuttavuuden arvioinnin palveluita, osallisuuden vahvistamisen työkaluja sekä vaikuttavuustiedolla johtamisen työkaluja.

Diakissa luodaan sosiaalisesti kestävämpää Suomea myös vähentämällä syrjintää ja rasismia moninaisuusosaamisella, kartoitetaan säännöllisesti kirkon diakoniatyöntekijöiden näkemyksiä suomalaisesta huono-osaisuudesta ja kehitetään uusia sosiaalisia innovaatioita.

Ehkä yksi keskeisimmistä yhteiskunnallisista pyrkimyksistä juuri nyt Diakissa on yhdessä sote-alan toimijoiden kanssa saada sote-järjestelmämme vaikuttavammaksi.

”Huolellinen pohjatyö on kaiken takana”

Palvelutoiminnan johtaja Nina Antipinin mukaan aivan ensimmäiseksi Diakin asiantuntijapalveluissa kartoitetaan ja kontekstoidaan huolellisesti kulloisenkin asiakkaan tarpeet ja haasteet.

– Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä. Ei kuitenkaan ole ihan yksioikoista selvittää vaikkapa jonkin hyvinvointialueen toimintaympäristön muutoksia aina globaaliin voimiin asti. Vaatii myös paljon tietoa ja ymmärrystä nähdä se, miksi ja miten heidän tulisi ajankohtaisiin haasteisiinsa reagoida, jotta toiminta olisi vaikuttavampaa ja kustannustehokkaampaa, Nina Antipin havainnollistaa.

Nykyisessä taloustilanteessa sote-palvelut todella ovat tiukoilla. Budjettileikkausten jälkeen yhä vähemmillä varoilla täytyisi saada jopa aiempaa enemmän aikaiseksi.

– Jos tässä tiukassa tilanteessa esimerkiksi vain vähennetään toimintoja eikä haeta muutosta systeemisten juurisyiden selvittämisestä, vaikuttavuus voi jäädä haaveeksi ja väärät investoinnit jopa vain lisätä kustannuksia.

Sen jälkeen, kun asiakkaan toimintaympäristön haasteet ja tavoitteet ovat selvät, Diakin asiantuntijapalveluista etsitään sopivimmat työkalut ja osaajat tavoitteen saavuttamiseksi. Tarpeen mukaan hyödynnetään vaikkapa koulutusta oppimispiireissä, työpajamallia tai etäkoulutusta, fasilitointia, harjoitteiden kautta tehtävää itsereflektiota tai asiantuntijapuheenvuoroja keskustelun avaamiseksi.

Miten luoda vaikuttavampi sote?

Sote-palvelut eivät tällä hetkellä toimi hyvin. Järjestelmä on liian kallis eikä se tuota hyvinvointia tasaisesti. Tiedetään myös, että korjaavan ja kalliin erikoissairaanhoidon sijaan tulisi satsata ennaltaehkäisevään hoitoon.

Korjaavan ja kalliin erikoissairaanhoidon sijaan tulisi satsata ennaltaehkäisevään hoitoon.

– Meillä on paljonkin tietoa siitä, miten sairauksia ja syrjäytymistä voitaisiin ehkäistä. Ehkäisevä toiminta myös olisi korjaavaa toimintaa inhimillisempää ja kustannustehokkaampaa, vaikuttavuusinvestoimisen asiantuntija Petri Hilli QSA Oy:stä sanoo.

– Harmi kyllä ehkäisevästä toiminnasta leikataan aina ensin siksi, etteivät ne ole yhtä lakisääteisiä kuin korjaavat toiminnot. Kun vähät rahat riittävät vain lakisääteiseen toimintaan, on syntynyt negatiivinen kierre, jossa ei ole varaa ehkäistä tulipaloja. Kassa kuluu tulipalojen sammuttamiseen.

Miten sote-palveluistamme saadaan vaikuttavampia? Siihen tarvitaan iso, systeemitason kulttuurinen muutos, Hilli katsoo.

– Aivan ensiksi meidän pitäisi yhdessä kirkastaa sote-palveluidemme tavoite. Millaista hyvinvointia me tavoittelemme ja haluamme tuottaa? Vasta tämän jälkeen on mahdollista alkaa mitata sitä, lähestymmekö valittua tavoitettamme, Petri Hilli sanoo.

Mainittu iso, kulttuurinen muutos tarkoittaisi sitä, että palveluiden ensisijaiseksi kriteeriksi otettaisiin palveluiden vaikuttavuus: se, mitä niillä oikeasti saadaan aikaan.

– Tällä hetkellähän me mittaamme sotessa lähinnä vain sitä, onko joku sovittu työsuorite tehty mutta me emme tiedä, miten kyseinen suorite on vaikuttanut tilanteeseen, Hilli sanoo.

– Meillä ei esimerkiksi ole dataa siitä, miten hyvin nuorisopsykiatria Suomessa palvelee nuoria. Vasta sen avulla voisimme miettiä, miten näitä palveluita pitäisi kehittää vaikuttavammiksi. Nuorille on vain päätetty antaa tietty määrä palveluita, mutta kukaan ei seuraa sitä, tuottavatko ne nuorille hyvää.

Vaikuttavuudesta voidaan hankkia dataa

Jotta suoritteiden mittaamisesta voitaisiin siirtyä palveluiden vaikuttavuuteen, tarvitaan rutkasti lisää dataa palveluiden toimivuudesta ja hyvinvointivaikutuksista. Tätä puuttuu etenkin erittäin moniulotteisen sosiaalihuollon alueelta.

Vaikuttavuusdatan keräämiseen Diakissa on jo kehitetty työkaluja kuten ZekkiPro, 3X10D sekä Huono-osaisuuden karttapalvelu (HOS), erityisasiantuntija Liisa Björklund kertoo.

– Nämä työkalut mahdollistavat kunnille ja hyvinvointialueille vaikuttavuuden mittaamisen ja seurannan ja sitä kautta tiedolla johtamisen ja palveluiden paremman kohdentamisen. Esimerkiksi huono-osaisuuden indikaattoreita voi karttapalvelussamme tarkastella jopa postinumerotasolla, Liisa Björklund sanoo.

ZekkiPro on jo pitkälle viimeistelty palvelu asiakaslähtöiseen vaikuttavuuden mittaamiseen ja seurantaan. Syksyllä sen myyntiä ja markkinointia aiotaan Diakissa vauhdittaa parhaan mukaan.

Miksi hyvät käytännöt eivät leviä?

Kun vaikuttavuusajattelu on Suomessa vielä uutta, ZekkiPron leviämisen suhteen kannattaa olla maltillinen. Uuden lähestymistavan laajenemiseen voi mennä aikaa.

– Käyttöönottoa saattaa hidastaa sekin, ettei varsinkaan julkisella sektorilla omistajuutta ole helposti nimettävissä. Kuka isolla hyvinvointialueella päättää siitä, mitkä yksiköt ja ihmiset ryhtyvät tutkimaan työnsä vaikuttavuutta ja opiskelevat vaikkapa ZekkiPron käyttääjiksi, Björklund miettii.

Vaikuttavuuden suhteen mielenkiintoista sosiaalihuollossamme on se, etteivät jopa jo lukuisat ja kauan sitten hyväksi havaitut hoito- ja hoivamallit tahdo laajeta valtakunnallisiksi käytännöiksi.

– Esimerkiksi jo vuosikymmeniä sitten kehitetyllä avoimen dialogin mallilla eli Keroputaan hoitomallilla on psykoosien hoidossa saatu mahtavia tuloksia. Malli on ollut kansainvälinen sensaatio, johon tullaan maailmalta tutustumaan, mutta Suomessa se ei edelleenkään ole valtavirtaa, Björklund havainnollistaa.

– Imatran malli taas on kuuluisa esimerkki lapsi- ja perhepalveluista. Mallin myötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun sijaishuollon kustannukset ovat poikkeuksellisen pieniä verrattuna muihin Suomen alueisiin. Malli ei kuitenkaan leviä lastensuojelussa.

Mikseivät hyvät mallit leviä kulovalkean tavoin?

Mikseivät hyvät mallit leviä kulovalkean tavoin? Björklund löytää tälle useitakin syitä.

– Sosiaalipuolella tehokkaimmiksi havaitut mallit perustuvat paljolti sellaiseen inhimilliseen vuorovaikutukseen, jossa työtä tehdään hyvin läheisesti ihmisten kanssa ja heidän arkeensa jalkautuen, Björklund sanoo.

– Tällaisesta vaativasta ja sitoutuneesta työstä ikävä kyllä usein tingitään ensimmäiseksi siinä kohtaa, kun rahat alkavat loppua. Lisäksi olisi katsottava koko järjestelmää eikä ainoastaan sen yksittäistä palvelua.

Myöskään kaikki ammattilaiset eivät välttämättä omaksu vierestä hyviä malleja käyttöönsä. Työote voi vaihdella ammattilaisittain.

– Loistavia tuloksia saavutetaan siellä, missä johdolla on ymmärrystä vaikuttavuudesta, henkilöt ovat omaksuneet oikeanlaiset toimintatavat ja tehneet niillä työtään pitkäjänteisesti. Jos ihmiset tai johto yksikössä vaihtuvat eikä uusilla tekijöillä ole ymmärrystä esimerkiksi avoimen dialogisuuden tuottavuudesta, näistä käytännöistä helposti luovutaan niiden vaikuttavuudesta – myös kustannusvaikuttavuudesta – huolimatta, Björklund toteaa.

Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan samanaikaisia toimia riittävän laajasti eri puolella järjestelmää. Ilman volyymia todellista kulttuurista muutosta ei sotessa saada aikaan. Nina Antipin toivookin sote-alan toimijoilta laajasti ottaen aiempaa enemmän systeemistä ajattelua ja lisää rohkeutta ajatella toisin.

– Digitaalisen transformaation ja Kanta-palvelun tapaisten mahdollisuuksien äärellä pitää uskaltaa ajatella uteliaasti, uudelleen ja rohkeasti. Ja ennen kaikkea uskaltaa muuttaa niitä asioita, jotka eivät ole toimineet.