Uusi alku työllisyyspalveluissa – toimiiko TE-uudistus asiakkaan parhaaksi?
Tammikuussa 2025 Suomessa tapahtui historiallinen muutos, kun julkiset työ- ja elinkeinopalvelut eli TE-palvelut siirtyivät valtiolta kuntien vastuulle. Muutoksen tarkoituksena oli tuoda palvelut lähemmäs asiakkaita, tehdä niistä yksilöllisempiä ja paremmin saavutettavia. Nyt, noin viisi kuukautta uudistuksen käynnistymisestä, tarkastelemme uudistuksen alkumetrejä asiakkaiden näkökulmasta. Miten alku on sujunut, ja onko uudistus onnistunut tavoitteissaan?
TE-palvelujen uudistuksen keskeinen tavoite on tarjota yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja kaikille työnhakijoille – asuinpaikasta riippumatta (KEHA-keskus, i.a.; TEM, i.a,). Käytännössä tämä tarkoittaa henkilökohtaisempaa ohjausta, joustavampia työllistymispolkuja ja lopulta työttömyyden vähenemistä. Käytännön toteutus on kuitenkin kohdannut merkittäviä haasteita. Tavoitteet ovat hyvät, mutta niidet toteutuksen reunaehdot ovat karut.
Suurin kompastuskivi on ollut rahoitus. Työllisyysalueet kamppailevat tiukkojen budjettien kanssa, ja palveluita joudutaan priorisoimaan. Kuntaliiton mukaan TE-uudistuksen rahoituksessa on noin 100 miljoonan euron vaje. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa jo alkuvuodesta joillakin alueilla palkkatukien määrärahat on käytetty, eikä uusia tukia voida myöntää. Toisaalla palvelut toimivat yhä täysipainoisesti. (Mehtonen, i.a.)
TE-palvelujen asiakkaat eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Asiakas joutuu pohtimaan, mitä tilanne merkitsee hänen näkökulmastaan: onko työllisyyspalveluja omassa kunnassa saatavilla, vai joutuuko kärsimään heikosta rahoitustilanteesta?
Eriarvoisuus kasvaa alueittain
TE-palvelujen uusi rahoitusmalli, jossa kunnat osallistuvat työttömyysturvan kustannuksiin entistä aikaisemmassa vaiheessa, kasvattaa paineita saada työnhakijat nopeasti töihin. Samalla yritykset kamppailevat omien talousongelmiensa kanssa, eikä avoimia työpaikkoja synny toivottuun tahtiin. Esimerkiksi maaliskuun 2025 työllisyyskatsaus osoittaa työttömyyden kasvaneen, työllisyyspalveluissa oli maaliskuun lopussa 320 400 työtöntä työnhakijaa, mikä on 34 200 enemmän kuin vuotta aikaisemmin (KEHA-keskus, 2025).
Erityisen haavoittuvassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja nuoret työnhakijat ovat ryhmiä, joiden palvelutarve on suurinta. Palkkatuen ja työkokeilujen leikkaukset osuvat juuri heihin, sillä nämä toimenpiteet ovat usein olleet heidän väyliään työelämään. Lisäksi työkokeilun enimmäiskesto puolitettiin lainmuutoksella 12 kuukaudesta 6 kuukauteen, mikä heikentää palvelun vaikuttavuutta (L 380/2023 § 55).
Tilanne on ristiriitainen. Laki velvoittaa tarjoamaan työnhakijoille heidän tarpeisiinsa sopivia palveluja, mutta taloudelliset realiteetit estävät niiden toteuttamisen. Työvoimakoulutuksia ja valmennuksia joudutaan karsimaan, vaikka juuri ne voisivat ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä.
Palveluiden saavutettavuus on epätasa-arvoista
Merkittävä vaikeus on myös palveluiden saavutettavuus. Vaikka osa kunnista on onnistunut tuomaan palvelut lähemmäs asiakkaita, toisilla alueilla tilanne on heikentynyt. Maantieteellisesti laajojen työllisyysalueiden kunnissa voi olla vain muutamia kiinteitä toimipisteitä (Kuntaliitto, 2024). Tämä tarkoittaa sitä, että osa työnhakijoista joutuu matkustamaan pitkiäkin matkoja päästäkseen palvelujen äärelle – usein vielä tilanteessa, jossa taloudellinen tilanne on tiukka tai liikkuminen muuten vaikeaa.
Laki velvoittaa tarjoamaan työnhakijoille heidän tarpeisiinsa sopivia palveluja, mutta taloudelliset realiteetit estävät niiden toteuttamisen.
Työnhaun uudelleenaktivointi tarkoittaa työnhaun uudelleen käynnistämistä, jos se on jäänyt kesken tai sen voimassaolo on päättynyt. Esimerkiksi työnhaun uudelleenaktivointi voi vaatia henkilökohtaista asiointia ja tunnistautumista, mikä lisää käytännön esteitä. Tämä ei edistä asiakaslähtöisyyttä tai yhdenvertaisuutta, joita uudistuksella alun perin tavoiteltiin.
Uuden rakentamisen mahdollisuus
Vaikka TE-palvelujen uudistamisen alku on ollut kivikkoinen, tarjoaa uudistus myös mahdollisuuksia rakentaa aikaisempaa parempia ja vaikuttavampia palveluja. Nyt kunnilla ja työllisyysalueilla on valta mutta myös vastuu kehittää palveluita aidosti asiakkaiden tarpeista liikkeelle lähtien.
TE-palvelujen uudistuksessa potentiaalia, jos rahoitus saadaan kuntoon, ja palveluiden kehittämisessä kuullaan sekä asiakkaita että ammattilaisia, jotka tuntevat asiakkaiden arjen ja tarpeet. Paikallisesti voidaan löytää hyviä ja toimivia ratkaisuja TE-palvelujen tuottamiseen, kun kehittämistyötä tehdään yhteistyössä eri toimijoiden ja asiakkaiden kanssa.
Vuoden 2025 alkupuolella TE-palveluissa esiin nousseet ongelmat eivät jää pysyviksi, kun niihin tartutaan ripeästi. On tärkeää huolehtia siitä, ettei palveluiden saatavuus ja vaikuttavuus riipu työnhakijan postinumerosta. Jokaisella on oikeus yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin rakentaa polkuaan takaisin työelämään – olipa lähtökohta mikä tahansa.
Lähteet
KEHA-keskus. (i.a.-a.). Päivittyvä uutinen: TE-palvelut 2024-uudistus siirtää TE-palvelut kunnille 1.1.2025 alkaen. Saatavilla 20.5.2025 https://tyomarkkinatori.fi/uutiset/te-palvelut-2024-uudistus-siirtaa-te-palvelut-kunnille-1-1-2025-alkaen-pohjanmaalla#:~:text=Uudistuksen%20my%C3%B6t%C3%A4%20kunnille%20siirtyy%20p%C3%A4%C3%A4osa,osin%20mahdollisina%20muutoksina%20palveluiden%20sis%C3%A4ll%C3%B6iss%C3%A4.
KEHA-keskus. (2025). Työllisyyskatsaus. Maaliskuu 2025. Saatavilla 20.5.2025 https://www.tyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat/Pdf/Tkat_fi.pdf
L 380/2023. Laki työvoimapalveluiden järjestämisestä. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2023/380
Mehtonen, M. (i.a.). Viisi pointtia TE-uudistuksen rahoista. (TE-uudistuksen rahoitukseen liittyvä blogisarja). Kuntaliitto. Saatavilla 20.5.2025 https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2024/viisi-pointtia-te-uudistuksen-rahoista
TEM, Työ- ja elinkeinoministeriö. (i.a.). TE-palvelut 2024-uudistus. Saatavilla 20.5.2025 https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963162