Laitoksesta omaan kotiin

Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimassa Pakopeli itsenäisyyteen -hankkeessa kehitetään pakopeliä vastaamaan lastensuojelulaitoksista itsenäistyvien nuorten asumisen haasteisiin ja koulutetaan sijoitettujen lasten kanssa työskenteleviä ammattilaisia itsenäistymisen teemoihin. Hankkeessa keväällä 2025 harjoittelun tehnyt sosionomiopiskelija Eija Vuorinen teki pienen kyselytutkimuksen työpaikkansa, eteläsuomalaisen lastensuojelulaitoksen ohjaajille. Ohjaajilta kysyttiin heidän näkemyksistään sijaishuollon ja jälkihuollon yhteensovittamisesta ja nuorten ohjaukseen liittyvistä tarpeista. Tässä artikkelissa analysoidaan kyselyn tuloksia.

Sijaishuollon toimijoiden näkökulmasta jälkihuolto koetaan usein erilliseksi palveluksi, vaikka jälki- ja sijaishuolto liittyvät palveluina olennaisesti toisiinsa. Siirtymävaiheissa lapsi ja nuori tarvitsevat eniten huomiota ja onnistunut siirtymä vahvistaa nuoren tahdonvoimaa ja ajattelukykyä (Manelius & Kekkonen, 2023). Lastensuojelulaki (L417/2007) velvoittaa hyvinvointialueita järjestämään jälkihuoltoa avo- tai sijaishuollon päättymisen jälkeen lapsille ja nuorille, jotka on sijoitettu yhtäjaksoisesti vähintään puoleksi vuodeksi kodin ulkopuolelle. Tavoitteena on tukea alaikäisen lapsen kotiinpaluuta tai nuoren itsenäistymistä. Usein sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten arkielämä on ollut epäsäännöllistä ja rikkinäistä. Siksi onkin tärkeää tarjota riittävästi apua siirtymä- ja muutostilanteissa. Jälkihuolto on vapaaehtoista, ja nuorella on tärkeä rooli sen suunnittelussa. Lapsen tai nuoren jälkihuollon sisältö ja sen organisointi määritellään asiakassuunnitelmassa. (THL, 2025a.)

Täysi-ikäisyyttä lähestyvät nuoret tarvitsevat monenlaista apua ja tukea uudessa elämänvaiheessaan. Tässä vaiheessa itsenäiseen elämiseen ja asioiden hoitamiseen liittyvät asiat nousevat etusijalle. Ihanteellista olisi, jos nuori oppisi toimittamaan asioita ja perehtyisi aikuisuuden velvollisuuksiin jo sijaishuollossa. Kaikkia aikuisuuden taitoja ei ole mahdollista harjoitella teoriassa, mutta niihinkin voi valmistautua. Vastatakseen aikuisiässä nouseviin uusiin haasteisiin, kodinhoitotaitojen ohella nuorilla on oltava monia yleisiä elämänhallintaan liittyviä taitoja. (Manelius & Kekkonen, 2023.)

Nuorelle on tärkeää opettaa erilaisia taitoja sijaishuollossa. Heidät tulisi opettaa huolehtimaan omasta itsestään, neuvoa oman talouden hallintaa ja rahankäyttöä. Kannustaa harrastamaan, kertoa levon merkityksestä sekä ohjata kuntoutusta ja koulutusta hänen toiveidensa mukaan. Sijaishuollossa tulisi pyrkiä vahvistamaan nuoren onnistumisen kokemuksia, jotta hänelle syntyy positiivinen kuva itsestään ja omista taidoistaan. Nuoret oppivat ottamaan vastuuta ja asettamaan rajat toiminnalleen, kun heille asetetaan sääntöjä ja rajoja. Ohjaamalla ja tukemalla nuorta läheisten suhteiden ylläpitämisessä ja rakentamisessa tuetaan hänen yhteisöllisyyttään. (THL, 2025b.)

Kysely ohjaajille

Webropol-kysely toteutettiin Etelä-Suomessa sijaitsevan lastensuojelulaitoksen ohjaajille. Lastensuojelulaitoksessa on kaksi yksikköä, ja sen 14 asiakaslasta on sijoitettu useilta eri hyvinvointialueilta. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ohjaajien näkemyksiä ja osaamista nuorten itsenäistymistaitoihin liittyen. Lisäksi olimme kiinnostuneita, millaisia kokemuksia heillä oli sijaishuollon ja jälkihuollon yhteistyöstä nuoren itsenäistymisprosessissa. Sähköinen kysely lähetettiin laitoksen 19 työntekijälle ja vastauksia tuli 18.

Sijaishuollossa tehtävä itsenäistymistyöskentely

Kyselyn perusteella ohjaajat pitävät itsenäistyvän nuoren tärkeimpinä opeteltavina asioina rahankäyttöä, elämänhallintataitoja sekä taloustaitoja (kuvio 1). Rahankäytön opettelulla tarkoitettiin laskujen maksamista sekä omien tulojen ja menojen budjetointia. Tärkeiksi elämänhallintataidoiksi nimettiin esimerkiksi avun etsimisen harjoittelu ja keinot, joilla voi kehittää itsenäisiä elämänvalmiuksia. Arjen taidoissa nostettiin tärkeäksi kodinhoidollisten taitojen konkreettinen harjoittelu sijaishuollossa.

 

Kuvio 1. Ohjaajien mielestä tärkeät taidot sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle.

Ohjaajat vastasivat laajasti kysymykseen, jossa pyydettiin nimeämään sijaishuollossa harjoiteltavia itsenäistymiseen liittyviä asioita. Suurin osa ohjaajista koki tärkeiksi vuorovaikutustaidot ja sen, että nuori harjoittelee omien asioiden hoitamista. Myös raha-asioiden hoitaminen eli Kelan tukien ja kesätöiden hakeminen mainittiin monessa vastauksessa. Kursivoinnit ovat sitaatteja ohjaajien vastauksista.

Vuorovaikutustaidot ja vastuun ottaminen omista asioista. Arkisten asioiden hoitamista viranomaistahojen kanssa. Esim. kuinka käytetään Omakantaa, miten soitetaan ja millä tavalla puhutaan viranomaisten kanssa.

Lähes kaikkea. Kelan tuet, pankin käyttäminen sekä Verohallintoon liittyviä asioita on vaikea opettaa ja harjoitella, jos nuorella ei itsellään ole käytössä vahvaa tunnistautumista.  Yksin olemista ei voi sijaishuoltoyksikössä kunnolla harjoitella, omaohjaaja voi vain kertoa että yksin oleminen voi aluksi olla todella hankalaa, koska siihen ei ole tottunut.

Osassa vastauksista sivuttiin myös nuoren omaa asennetta itsenäistymistaitojen opetteluun. Paljon on kiinni myös siitä, pystyykö nuori ottamaan vastaan annettua apua.

Uskon, että jos nuori on valmis vastaanottamaan ja ohjaaja tarjoamaan, kaikki mahdolliset itsenäistymistaidot voidaan yrittää harjoitella etukäteen. Tietenkin elämä tuo tullessaan asioita, joita ei voida ennakoida, mutta valmistautuminen voidaan silti hoitaa hyvin.

Omaohjaajatyö on yksi ohjaajan merkityksellisimpiä tehtäviä sijaishuollossa. Hirvosen (2023) mukaan omaohjaajan tärkein tehtävä on luoda turvallinen, luottamuksellinen suhde sekä huomioida lapsien arjen onnistumisia, vahvuuksia ja vahvistaa arkea lastensuojelulaitoksissa. Tavoitteena on tehdä lasten arjesta sujuvampaa, edistää hoitoa ja kasvatusta, pyrkiä asetettuihin tavoitteisiin, kohdata lapsi vilpittömästi, kuunnella ja rohkaista ilmaisemaan mielipiteensä. (Hirvonen, 2023.) Ohjaajat kokivat omaohjaajan tärkeimmiksi tehtäviksi nuoren yksilöllisen huomioinnin, sosiaalisten taitojen harjoittelun ja itsenäiseen elämään kasvattamisen.

Yksilöllistä tukea, jokaisen tarpeesta lähtöisin olevaa tukea. Tarjotun tuen tulisi olla henkilökohtaisesti itsenäistyvälle nuorelle suunniteltua, kohdistettuna hänen heikkouksiinsa.

Yhdessä katsotaan, miten harjoitellut asiat saadaan sulautettua uuteen elämän ympäristöön. Mistä löydän tärkeille asioille paikat uudesta kodista? Voinko soittaa jollekin, joka tietää?

Henkinen tuki ja usko nuoren pärjäämiseen on tärkeää, sillä joitain nuoria jo yksin asuminen pelottaa.

Siirtymä sijaishuollosta jälkihuoltoon

Laine ja Hämäläinen toteavat sijaishuollosta itsenäistyvien nuorten olevan aivan eri tilanteessa kuin heidän ikätoverinsa. Nuoret joutuvat jättämään sijaishuoltopaikan 18 vuotta täyttäessä ja aikuisuus saapuu yhdessä yössä, vaikka nuorilla ei olisi siihen valmiuksia. (Laine & Hämäläinen, 2025.)

Itsenäistymistaitojen harjoitteleminen tulisi aloittaa hyvissä ajoin – paljon aikaisemmin kuin jälkihuoltoon siirtymisestä aletaan edes puhua. Myös ohjaajien mielestä laitoksessa asuvien nuorten itsenäistymistaitojen harjoittelu on sekä sijais- että jälkihuollon vastuulla. Pohja itsenäistymistaitojen opetteluun luodaan sijaishuollossa, mutta opettelu jatkuu pitkään täysi-ikäistymisen jälkeen.

Sijais- ja jälkihuollon yhteistyö koettiin niukaksi tai puutteelliseksi.

Jälkihuollon työntekijän on tultava tutuksi ennen uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä. Sijaishuollon tehtävä on ikään kuin vanhemman rooli, jakaa tietoa rahankäytöstä, ruoanlaitosta yms. Jälkihuollon osa voisi olla isoveljen rooli, kysyä miten nuori pärjäilee ja luoda suhdetta sinne 23-vuotiaaksi saakka.

Pohja itsenäistymistaitojen opetteluun luodaan jo sijaishuollon aikana, mutta on tärkeää, että nuorella on aikuisen apu ja tuki tarvittaessa saatavilla myös jälkihuoltoon siirryttäessä. Monet itsenäistymiseen liittyvät taidot vaativat pitkäjänteistä työskentelyä.

Sijais- ja jälkihuollon yhteistyö koettiin niukaksi tai puutteelliseksi (kuvio 2). Jälkihuollon uudet tuulet -webinaarissa puhunut jälkihuollon ohjaaja Ari Toivola totesi, että tarvitaan rakenteellinen muutos sijais- ja jälkihuollon välille. Muuten on mahdollista, että kaikki nuorelle turvalliset, luotettavat aikuiset häviävät yhdessä yössä. Sijaishuoltoyksikkö on ollut nuorelle turvasatama. Olisikin tärkeää, että sijaishuollon ohjaajat voisivat olla nuoren tukena vielä jälkihuoltoon siirtymisen jälkeenkin. (Jälkihuollon uudet tuulet -webinaari, 2025.)

 

Kuvio 2. Ohjaajien arviot sijaishuollon ja jälkihuollon yhteistyöstä.

Kyselyyn vastanneiden ohjaajien mielestä nuorille tulisi kertoa ajoissa jälkihuollon erilaisista tukimuodoista, itsenäistymisvarojen käyttämisestä ja muista taloudellisista hyödyistä sekä siitä, että jälkihuolto on vapaaehtoista ja sen voi lopettaa täysi-ikäisenä niin halutessaan.

Nuorta ei voi yhdessä yössä siirtää jälkihuollon vastuulle vaan siirtymisen tulee olla pidempi prosessi, jonka aikana nuorella on mahdollisuus tutustua uuteen työntekijään ja siihen mitä jälkihuollolla on tarjottavaa.

Eri hyvinvointialueilta tulevat lapset eivät ole vastausten perusteella tasa-arvoisessa asemassa (kuvio 3). Ohjaajien kokemusten perusteella hyvinvointialueet tarjoavat palveluita laidasta laitaan. Alueiden välillä on merkittäviä eroja siinä, milloin jälkihuollon työntekijä tulee mukaan nuoren elämään. Joillakin hyvinvointialueilla työntekijä tutustuu nuoreen puoli vuotta ennen muuttoa, toisilla taas vasta kuukausi ennen nuoren itsenäistymistä ja muuttoa pois sijaishuollosta.

Kuvio 3. Ohjaajien vastaukset kysymykseen ”Ovatko eri hyvinvointialueilta tulevat lapset tasa-arvoisessa asemassa jälkihuollon suhteen?”

Hyvinvointialueilla on suuria eroja, koska jälkihuollon työskentely aloitetaan. Hyvinvointialueiden rahallinen tilanne vaikuttaa suoraan nuorelle kohdennetun palvelun laatuun. Pk-seudulla jälkihuoltoa markkinoidaan nuorille enemmän.

Joillakin hyvinvointialueilla kontaktit nuoreen ovat niukat.

Toisissa saa paremmin apua ja tukea kuin toisissa.

Jälkihuollon palveluiden tarpeen kartoittamisen suhteen ohjaajien mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti (kuvio 4). Ohjaajien mielestä toimeentulon tukeminen oli tärkeintä, toisena tuli opiskelun tukeminen ja kolmantena sosiaalisten suhteiden tukeminen.

Kuvio 4. Ohjaajien näkemyksiä asioista, joiden hoitamisessa jälkihuoltoa tarvitaan.

Jälkihuollon tiivis tuki nähtiin tärkeäksi etenkin siirtymävaiheessa. Tällöin nuori tarvitsee apua monenlaiseen asiointiin asunnon hankkimisen ja tarvittavien sopimusten kanssa, asumistuen ja toimeentulotuen lomakkeiden täyttämiseen ja esimerkiksi terveyteen liittyvien aikojen varaamiseen. Pidemmällä aikavälillä tärkeiksi nousevat myös arkirytmi ja sosiaalinen tuki.

Taloudellista tukea asumiseen ja sosiaalista tukea opiskelu- ja työpaikan hankkimiseen. Tukea arjen haasteisiin, joita ei voi ennakoida esim. byrokraattiset haasteet (Kela/ Sote). Tukea haastaviin vuorovaikutustilanteisiin esim. viranomaispuhelut.

Pitäisi olla yhteyshenkilö/taho, johon nuori voi matalalla kynnyksellä olla yhteydessä.

Tiivistä yhteistyötä tukihenkilön kanssa, etenkin jos oma tukiverkosto heikko. Tukea arjen asioiden hoidossa (esim. talouden hallinta ja arkirytmi) sekä sosiaalinen tuki, ettei jää yksin asioiden kanssa.

Sijaishuollossa eroja hyvinvointialueiden välillä

Sijaishuollosta jälkihuoltoon siirtyvien nuorten tilanne on hyvin erilainen kuin kotoa omaan asuntoon muuttavan nuoren. Sijaishuollosta muuttavan nuoren elämässä on yleensä paljon menneisyyden taakkoja ja vähemmän kannattelevia, luotettavia aikuisia. Sijaishuollolla on suuri rooli nuoren itsenäistymistaitojen opettamisessa, sillä hyvinvointialueiden palvelujen moninaisuus ja jälkihuollon mukaantulo itsenäistyvän nuoren elämään vaihtelevat suuresti eri hyvinvointialueilla. Sijais- ja jälkihuollon väliseen siirtymävaiheeseen toivotaan parannusta, sillä nykyisen yhteistyön todettiin olevan pääasiassa niukkaa tai puutteellista.

Kyselyyn tulleet vastaukset ovat yhden sijaishuoltoyksikön ohjaajien mielipiteitä, eikä vastauksia voida yleistää koskemaan muita sijaishuollon yksiköitä. Vastausten ja hankkeessa kuultujen asiantuntijapuheenvuorojen perusteella erot eri hyvinvointialueiden välillä ovat suuria. Jälkihuollon käytännöt ja hyvinvointialueiden yhteiset toimintamallit ovat vasta muodostumassa. Tutkimusmielessä olisikin mielenkiintoista tehdä vertailua eri hyvinvointialueilla sijaitsevien lastensuojeluyksiköiden ohjaajien ja sijoitettujen nuorten kokemuksista jälkihuollon sujuvuudesta.

Nuoren elämässä laitoksesta itsenäistyminen on tärkeä vaihe, jossa on paljon pelissä. Tällä hetkellä lastensuojelulaitosten ohjaajat voivat olla avuksi vain nuoren pois muuttamiseen asti. Sen jälkeen voimme vain toivoa, että nuoren siivet ja jälkihuollon palvelut kantavat.

Lähteet

Hirvonen, M. (2023). Omaohjaaja lapsen luottoaikuisena lastensuojelun sijaishuollossa. (s.64–72). Teoksessa E. Kekkonen & J. Jahnukainen (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2023 https://www.lskl.fi/wp- content/uploads/2023/06/20230605NakokulmiaSijaishuoltoonJulkaisuValmis.pdf

Jälkihuollon uudet tuulet- webinaari. (2025). Hankkeen pelit ja tuotokset. Pakopeli itsenäisyyteen (2024). Diak & Nuorten Akatemia. Saatavilla 22.4.2025. https://pakopeliitsenaisyyteen.fi/materiaalit/

L417/2007. Lastensuojelulaki 19.4.2007  https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417#L12P75

Laine, S., & Hämäläinen, S. (2025) Yhdessä yössä aikuiseksi, selvitys lastensuojelusta itsenäistyvien nuorten asumisen haasteista. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 23.4.2025. https://www.theseus.fi/handle/10024/878686

Manelius, M., & Kekkonen, E. (2023). Jälkihuoltoonsiirtyminen -miten ja mitä aikuisessa elämässä tarvittavia taitoja voi harjoitella jo sijaishuollon aikana. (s 50–58). Teoksessa E. Kekkonen & J. Jahnukainen (toim.) Näkökulmia sijaishuoltoon. Lastensuojelun Keskusliiton verkkojulkaisu 2/2023.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). (2005a). Lastensuojelun käsikirja. Jälkihuolto. Saatavilla 17.4.2025. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/jalkihuolto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2025b). Lastensuojelun käsikirja. Lapsen arki ja perushoito sijaishuollossa. Saatavilla 2.4.2025. https://thl.fi/julkaisut/kasikirjat/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/hoito-ja-kasvatus-sijaishuollossa/lapsen-arki-ja-perushoito-sijaishuollossa

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963184