Mitä tiedämme työllisyyttä edistävien mallien vaikuttavuudesta?

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen yksi keskeinen tehtävä on edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllisyyttä. Tätä varten osaamiskeskus kerää hyviä työllisyyttä edistäviä käytänteitä ja malleja. Työmme yhtenä tavoitteena on täsmentää käsitystä työllisyyttä edistävien mallien keskeisistä piirteistä sekä niiden vaikuttavuudesta.

Keruutyössä käsite ”malli” on ymmärretty laajasti. Yksi tyyppi on yksittäinen toimintamalli, kuten esimerkiksi IPS-malli tai opinnollistamisen mallit, jotka keskittyvät tiettyyn toimintatapaan tai menetelmään työllistymisen tukemiseksi. Toisen tyyppisiä ovat liiketoimintaratkaisut, kuten EskoTyö, Kolmituote tai Aida Impact, joissa työllisyyden edistämiseen yhdistyy liiketoiminnallinen toimintalogiikka.

Malli voi olla myös alueellisen tason ratkaisu, kuten Lapin sosiaalinen kädenjälki tai Ranskan nollatyöttömyysmalli. Lisäksi on olemassa kansallisia ratkaisuja, jotka perustuvat laajempiin rakenteisiin tai valtion toimiin, kuten entinen Työkanava, ruotsalainen Samhall tai valtiontuen käyttö työllisyyden tukemisessa.

Olemme luoneet mallien arviointiin työkalun, jonka kehittämisessä hyödynnettiin yhteiskunnallisten innovaatioiden validointiin kehitettyä työkalua (Ikäheimo ja Ramadan, 2023). Malleja on tähän mennessä kartoitettu noin 1000, ja arviointiprosessiin otettu noin 250 mallia. 126 mallista on arvioitu mm. innovatiivisuutta, skaalautuvuutta, muutospotentiaalia sekä vaikutuksia.

Hyviksi tai kiinnostaviksi arvioiduista malleista levitetään tietoa edelleen hyödyntämistä ja jatkokehittämistä varten muun muassa alueellisissa työpajoissa, webinaareissa, nettisivuilla, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tilaisuuksissa.

Työllistyjän valmiudet keskiössä

Mallien menestystekijöiksi on tunnistettu vahva verkostoyhteistyö sekä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa painottuvat osallisuus, taitojen kehittäminen sekä toiminta- ja työkyvyn vahvistaminen. Lisäksi yksilöllinen ohjaus ja tuki sekä selkeästi jäsennellyt siirtymävaiheet työelämään ovat osoittautuneet keskeisiksi onnistumisen edellytyksiksi (Toikkanen ym., 2023; Toikkanen, 2024). Nämä havainnot ovat linjassa pohjoismaisten osallistavia työmarkkinoita koskevien suositusten (Nordic Council of Ministers, 2025) sekä aiheeseen liittyvien tutkimusten analyysin (Paakkanen ym., 2023) kanssa.

Valtaosa tarkastelluista malleista keskittyy työllistyjän valmiuksien kehittämiseen. Työnantajien ja työyhteisöjen valmiuksien kehittäminen on toistaiseksi ollut marginaalista. Yksilötason painotus johtaa siihen, että rakenteelliset ratkaisut jäävät usein vähäiselle huomiolle, ja toimenpiteet näyttäytyvät pistemäisinä kokonaisuuksina.

Työnantajien ja työyhteisöjen valmiuksien kehittäminen on toistaiseksi ollut marginaalista.

Malleja on yleensä kehitetty erilaisissa yhteistyökokoonpanoissa, ja tyypillisesti mukana on yhteisötalouden toimijoita, oppilaitoksia sekä julkisia tahoja. Sen sijaan työhön pyrkivien henkilöiden ja työnantajien osallistaminen mallien suunnitteluun ja toteutukseen on ollut vähäistä.

Useimmat mallit eivät myöskään johda uusien työpaikkojen syntymiseen, vaan niiden vaikutukset kohdistuvat jo olemassa olevien työmarkkinoiden sisällä toimimiseen. Vaikka mallien skaalaamiseen on kehitetty erilaisia käytäntöjä, niin malleja skaalataan toistaiseksi vain harvoin. Käsittelemme tätä tarkemmin toisessa artikkelissamme Miten lisätä työllisyyttä edistävien mallien juurruttamista ja skaalaamista? (Toikkanen & Salmi, 2025).

Tarkempaa ja vertailtavampaa vaikuttavuustietoa tarvitaan

Mallien arviointi on osoittautunut monin paikoin haastavaksi, erityisesti siksi, että valtaosa malleista on kehitetty hankkeissa. Niiden toimintakaudet ovat usein lyhyitä, osallistujamäärät melko pieniä ja päätavoite toimenpiteiden toteuttaminen eikä niinkään pitkäaikaisen vaikuttavuuden seuranta tai arviointi. Työkyvyn parantuminen ja työllistyminen realisoituu usein pidemmän ajan, ehkä hankkeen päättymisen, jälkeen ja siksi näiden pidemmän aikavälin vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittaminen estyy.

Yleistettävien johtopäätösten tekemistä hankaloittaa kohderyhmien rajallinen koko ja moninaisuus sekä se, jos malli on rakennettu paikallisten tarpeiden tai toimintaympäristön vahvuuksien varaan. Mallien toimivuuden perusteista on vaikea saada näyttöä, ja tiedot kustannusvaikuttavuudesta puuttuvat.

Arvioinnin haastavuuden vuoksi on ollut erityisen tärkeää, että työssä on hyödynnetty moniammatillisia asiantuntijaryhmiä, joilla on kokemusta työllisyystoimista ja vaikuttavuuden arvioinnista sekä tuntemusta palvelujärjestelmästä. Asiantuntijoiden yhteistyöhön perustuva arviointiprosessi mahdollistaa sen, että arviointi ei perustu pelkästään hankkeiden itsensä tuottamaan aineistoon, vaan sisältää myös analyyttistä tarkastelua, kriittistä keskustelua ja eri näkökulmien yhteensovittamista. Tämä lähestymistapa on ollut keskeinen mallien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

Rahoittajan antamat raportointiohjeet vaikuttavat suoraan siihen, millaista tietoa hankkeista on kerätty ja millaisin mittarein tuloksia on dokumentoitu. Tämä luo tilanteen, jossa arvioitavan tiedon laatu ja soveltuvuus vaihtelee merkittävästi hankkeesta toiseen, eikä vertailukelpoisuutta ole aina helppo saavuttaa. Jatkossa tarvittaisiinkin laajempaa ja tarkempaa vaikuttavuustietoa, ja tähän voisi rahoituksen ohjauksella ja myönnetyillä resursseilla vaikuttaa.

Lähteet

Ikäheimo, M., & Ramadan, F. (2023). Sosiaalisten innovaatioiden arviointipilotti. Innokylä. Sosiaalisten innovaatioiden arviointipilotti | Innokylä haettu 2.6.2025

Nordic Council of Ministers. (2025). Toward a more inclusive labour market in the Nordics 5. Increasing employment among vulnerable groups. Summary of insights and recommendations for the Nordic countries. https://pub.norden.org/temanord2025-533/temanord2025-533.pdf

Paakkanen, E., Heikkilä, M., Ilomäki, T., & Shemeikka, R. (2023). Osatyökykyisten henkilöiden työllistymistä edistävät keinot – katsaus viimeaikaisiin tutkimuksiin. Kuntoutussäätiön työselosteita 68/2023. https://www.kuntoutussaatio.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/julkaisut/osatyokykyisten-henkiloiden-tyollistymista-edistavat-keinot-katsaus-viimeaikaisiin-tutkimuksiin

Toikkanen, J., Salminen, S., Vahtero, I., & Helin, K. (2023). Tuloksia yksilöllisellä ohjauksella. Dialogi 19.5.2023.  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236136

Toikkanen, J. (2024). Osatyökykyisten työllistymistä edistetään hyviä toimintamalleja juurruttamalla ja skaalaamalla. Dialogi 10.4.2024. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411221

Toikkanen, J., & Salmi, E. (12.9.2025). Miten lisätä työllisyyttä edistävien mallien juurruttamista ja skaalaamista? Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494468

Kirjoitus on ilmestynyt myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen blogissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494469