Miten lisätä työllisyyttä edistävien mallien juurruttamista ja skaalaamista?

Työllistämisen mallien keräys-, arviointi- ja levittämistyöllä pyrimme kasvattamaan hyvien mallien ja käytänteiden käyttöön ottamista uusilla toiminta-alueilla ja organisaatioissa. Tavoitteenamme on lisätä työllisyystoimijoiden osaamista kentällä kouluttamalla, luomalla ohjeistuksia ja tuottamalla oppaita. Näin osaltamme lisäämme työllisyyttä edistävien yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytyksiä ja esimerkiksi myytäviä palveluja.

Olemme tunnistaneet arvioiduista työllistämisen malleista keskeisiä työllisyyttä edistäviä elementtejä (Toikkanen ym., 2023; Toikkanen, 2024), joita malleissa esiintyy eri määrin. Osassa malleista on jo kaikki tai lähes kaikki hyödyllisimmiksi tunnistetut elementit, ja näitä malleja voikin kutsua ”kypsemmiksi” malleiksi. Ne ovat lupaavia ja niitä kannattaa levittää hyödynnettäviksi ja inspiroimaan harvempia elementtejä sisältävien mallien jatkokehitystä. Näin voidaan hyödyntää aiemmin opittua ja soveltaa hyviä käytänteitä uusien kohderyhmien kanssa, jolloin toiminta monipuolistuu. Palvelun jatkokehittäminen lisää myös toiminnan vaikuttavuutta.

Yksittäisten mallien lisäksi myös uudet, innovatiiviset tavat toteuttaa jotakin yksittäistä elementtiä ansaitsevat huomion. Esimerkiksi työnantajayhteistyö on elementti, jota toivoisi useamman toimijan lisäävän työllistymistä edistävään toimintaansa. Analysoiduista malleista löytyy tämän toteutukseen eri keinoja.

Mallien skaalaamiseen tarvitaan tietoa, osaamista ja rahoitusta

Vaikka hyviä malleja jo tunnetaan, niitä hyödynnetään ja skaalataan vielä riittämättömästi. Useimmat mallit eivät myöskään johda uusien työpaikkojen syntymiseen, vaan niiden vaikutukset kohdistuvat jo olemassa olevien työmarkkinoiden sisällä toimimiseen.

On helpompi levittää toimintamallia, joka ratkaisee jotain tunnistettua tarvetta, ja jonka aikaansaadut tulokset ja vaikutukset on kuvattu riittävän kattavasti. Skaalattavasta mallista on hyvä tietää, miten sitä toteutetaan käytännössä ja mikä tekee siitä toimivan. Mallin toteuttajalla tulee olla myös tarvittavat resurssit ja osaaminen työhön. Käsittelemme vertailtavan vaikuttavuustiedon tarvetta tarkemmin toisessa artikkelissamme Mitä tiedämme työllisyyttä edistävien mallien vaikuttavuudesta? (Toikkanen & Salmi, 2025).

Useimmat työllistämisen mallit keskittyvät yksilön valmiuksien edistämiseen ja yhteisötason toimia tunnetaan toistaiseksi vain vähän. Toimenpiteiden ja vaikutusten tarkastelun tulisikin laajentua yksilötasosta yhteisötasoon ja jaetun systeemisen ymmärryksen luomiseen huomioimalla suorat ja epäsuorat vaikutukset työllisyyden ekosysteemin eri toimijoille lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Esimerkiksi pienikin työllisyyden lisääntyminen kauempana työmarkkinoista olevassa kohderyhmässä voi tuoda suuremmat taloudelliset ja hyvinvointimuutokset kuin suurempi työllisyyden lisäys joukossa, joka on lähempänä työllistymistä.

Mallien jatkokehittäminen ja skaalaaminen vaatii tietoa, etenkin laajempaa ja tarkempaa vaikuttavuustietoa ja skaalaamisosaamista.

Mallien jatkokehittäminen ja skaalaaminen vaatii tietoa, etenkin laajempaa ja tarkempaa vaikuttavuustietoa ja skaalaamisosaamista. Vaikutusten ja vaikuttavuuden seuranta edellyttää sekä rahoittajien ohjausta että konkreettisia resursseja. Vaikka rahoittajat korostavat vaikuttavuustiedon merkitystä, käytännön tuki sen keräämiselle ja hyödyntämiselle on usein puutteellista. Tarvitaankin nykyistä enemmän pitkäjänteistä rahoitusta, joka mahdollistaa lupaavien innovaatioiden kehittämisen, arvioinnin ja skaalaamisen. Lisäksi työllistämismallien kustannusvaikuttavuutta tulisi arvioida enemmän. Nyt se on laskettu vain yhdestä hyväksi arvioimastamme toimintamallista, Paikka auki -ohjelmasta (Kesä, 2021). Valitettavasti lupaavat tuloksetkaan eivät ole taanneet sille vakaata rahoitusta. Olisikin tärkeää olla riittävää, pitkäkestoista rahoitusta mahdollistamassa parhaiden mallien ja käytänteiden juurruttamista ja skaalaamista.

Yhteisötalouden innovatiivisuutta kannattaa hyödyntää

Parhaissa ratkaisuissa yhteiskehittäminen on keskiössä. On tärkeää tarkastella ketkä osallistuvat kehittämiseen, missä vaiheessa ja millaisissa rooleissa. Kohderyhmien, työnantajien ja työyhteisöjen mukaan ottaminen vahvistaa toimien vaikuttavuutta ja juurruttamista. Julkisen sektorin rooli on keskeinen erityisesti rahoituksen, skaalaamisen ja rakenteellisen tuen näkökulmasta. Silti ilman yhteisötalouden kumppanuutta monet lupaavat mallit jäävät pistemäisiksi eikä niiden potentiaalia saada hyödynnettyä laajemmin.

Yhteisötalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia työllisyyttä edistävien ratkaisujen kehittämisessä ja juurruttamisessa. Yhteisötalouden toimijoilla – kuten yhteiskunnallisilla yrityksillä ja järjestöillä – on syvällistä ymmärrystä kohderyhmien tarpeista sekä kykyä kehittää nopeasti innovatiivisia ja ihmislähtöisiä toimintamalleja. Niiden ketteryys ja kokeilumyönteisyys tuovat tärkeän lisän julkisen sektorin raskaampien kehittämisrakenteiden rinnalle.

Yhteisötalouden toimijoiden työ kohderyhmiensä kanssa sisältää tukea ja osaamisen kehittämistä – juuri ne elementit, jotka tekevät toiminnasta vaikuttavaa mutta myös resursseja vaativaa. Tällä hetkellä ns. työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen kustannusrakenne on usein epäedullinen ja resursseja kattavan vaikuttavuusdatan tuottamiseen on vain harvoin. Näille toimijoille tulisi taata parempi pääsy erilaisiin rahoitusinstrumentteihin, jotta vaikuttavaa kehittämistyötä voidaan tehdä pitkäkestoisesti.

Yhteiskunnallisten yritysten erityisosaaminen työllisyyden edistämisessä tekee niistä arvokkaan välineen erityisesti työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden tukemisessa. Näiden toimijoiden osaaminen ja infrastruktuuri ovat olemassa – tarvitaan vain oikeanlaista tukea ja tunnustusta niiden potentiaalille. Koko ekosysteemin vaikuttavuuden kannalta olisi viisasta ottaa tämä kapasiteetti käyttöön täysimääräisesti.

Lähteet

Kesä, M. (2021). Paikka auki -avustusohjelma tarjoaa tuloksekkaita ja tehokkaita työllistämisratkaisuja sekä lisää kokonaishyvinvointia. https://paikka-auki.fi/wp-content/uploads/2023/03/Vaikuttavuusanalyysi_Mikko-Kesa.pdf

Toikkanen, J., Salminen, S., Vahtero, I., & Helin, K. (2023). Tuloksia yksilöllisellä ohjauksella. Dialogi 19.5.2023.  http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236136

Toikkanen, J. (2024). Osatyökykyisten työllistymistä edistetään hyviä toimintamalleja juurruttamalla ja skaalaamalla. Dialogi 10.4.2024. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024031411221

Toikkanen, J., & Salmi, E. (12.9.2025). Mitä tiedämme työllisyyttä edistävien mallien vaikuttavuudesta? Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494469

Kirjoitus on ilmestynyt myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen blogissa.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494468