Siirry sisältöön
Kaksi ihmistä keskustelee, välissä leijuu kirjaimia, piirroskuva, turkoosi pohjaväri.
Juttutyyppi  Blogi

Metakeskusteluja

Puhutaanko aidasta vain aidanseipäistä? Nähdäänkö metsä puilta? Puhutaanko – vai puhutaanko vain puhumisesta? Miten sujuu metakeskustelu?

Syyskuun alussa 2025, keskellä vakavia kansallisia ja globaaleja ongelmia, Suomessa käytiin valtakunnan korkeimpien päättäjien keskuudessa keskustelua keskustelusta ja sanojen sisällöstä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan rasistinen puheenvuoro Ylen A-studiossa 27. elokuuta 2025 kirvoitti semanttista analyysia käytetyistä termeistä. Analyysi muistutti lingvistiikan hapuilevaa proseminaaria aiheenaan leksikaalinen/semanttinen alimääräytyminen.

Metakeskustelun jäljillä

Ken Hyland avaa metakeskustelua teoksessaan Metadiscourse. Exploring Interaction in Writing (2007). Sosiaalisen verkkoalustan, Reddit-sivuston, mukaan metakeskustelu voi olla esimerkiksi tällaista:

A discussion about the discussion. For example, discussing who was left out of the discussion, or why it went into a tangent, or how to keep it on track better next time.

Urbaani Sanakirja määrittelee metakeskustelun seuraavasti:

Keskustelua keskustelusta, sen puutteesta tai muista keskustelijoista. Offtopicia muistuttava, yleinen ilmiö nettifoorumeilla.

On ilmeistä, että metakeskustelu ei asiallisten asioiden etenemistä edistä.

On ilmeistä, että metakeskustelu ei asiallisten asioiden etenemistä edistä; pahimmillaan siitä muodostuu absurdi ja tylsä tit for tat (läpsy läpsystä) -tyylinen sanasota.

Metadebattisotia

Parisuhteessa ollaan haastavassa tilanteessa, jos argumenttiin tai kysymykseen on vastattava:

Määrittele uskottomuus.

Määrittele etäisyyden ottaminen.

Emme enää puhu mistään.

Metadebattisotien veteraaneja ovat poliitikot, joilta voidaan kuulla esimerkiksi seuraavanlaisia lausuntoja:

Määritelkää rasismi. Äsken kuulin Teidän esittävän kehäpäätelmän.

Määritelkää ideologinen kupla.

Muotoiletteko kysymyksenne uudestaan – se on sisäisesti ristiriitainen.

Tämä taisi olla ironiaa eikä vakavasti otettava propositio.

Eduskunnan kyselytunti saadaan helposti käytettyä sanojen sisällöstä kiistelyyn ja sisällön legitiimeimmän määrittelijän identifiointiin.

Kansainvälisiä esimerkkejäkin löytyy. Esimerkiksi Newsweek uutisoi syyskuun alussa, kuinka Venäjällä poliittiset kommentaattorit pohtivat presidentti Donald Trumpin lausuntoja. Samalla metakeskustellaan Trumpin käyttämästä tyylilajista ja tulkitaan Trumpin huolestuneet kommentit muiden maiden vehkeilystä (conspiring) ironiaksi.

Metakeskustelun suitsimista

Oikeudessa tuomarit ovat paitsi oikeutta jakamassa myös metakeskustelua suitsimassa. Loputon sanojen ja lauseiden merkitysvivahteiden analyysi ja kyseenalaistaminen venyttäisi yksinkertaisemmankin tapauksen pituuden ad infinitum. Toisaalta tuomioidenkin on joskus metakeskusteltava. Eräässä oikeusistunnossa määriteltiin, mitkä ilmaisut täyttävät kunnianloukkauksen merkit.

Metakeskustelua eivät taida päästä pakoon mitkään tahot. Eniten valtaa omaava taho päättää lopulta kiistanalaisen sanan merkityksen.

Lähteet

Hyland, K. (2007). Metadiscourse. Exploring Interaction in Writing. Continuum.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494484