Tekoäly muuttaa monikielistä vuorovaikutusta
Tekoäly muuttaa työelämää monin tavoin. Erityisesti kielimallit ovat kehittyneet vauhdilla viime vuosina, ja niiden odotetaan vaikuttavan ammatteihin, joissa viestintä ja vuorovaikutus ovat keskeisiä. Kuitenkin esimerkiksi tulkkauksessa on kysymys muustakin kuin kielen mekaanisesta kääntämisestä.
Microsoftin tutkijat listasivat 40 ammattia, joihin tekoäly tulee vaikuttamaan eniten. Tällaiset ammatit sisältävät kielellisiä ja rutiininomaisia tehtäviä, ja kärkipäässä listalla ovat tulkin ja kääntäjän ammatit.
Monilla meistä on omasta arjesta kokemuksia siitä, ettei tarvitse nähdä vaivaa esimerkiksi viestin kääntämiseen kieleltä toiselle, vaan apuna voi käyttää käännösohjelmia. Kun periaatteessa hallitsee sekä lähde- että kohdekielen, käännösohjelmat helpottavat monikielistä arkea työelämässä.
Jos kielen kääntäminen on kerran näin helppoa, herää kysymys, tarvitaanko kääntäjiä ja tulkkeja tulevaisuudessa vai hoitaako tekoäly heidän työnsä.
Kieli on enemmän kuin sanoja ja sääntöjä
Ennen kuin kysymykseen tulkkien ja kääntäjien tulevaisuudesta mietitään vastausta, on tärkeä pohtia, millainen kielikäsitys meillä on. Koostuuko kieli vain sanoista ja erilaisista säännöistä, joiden avulla voidaan muodostaa viestejä?
Eri kielissä sanat ja säännöt ovat omanlaisensa, mutta niistä voidaan löytää vastaavuuksia, jolloin viesti voidaan kääntää kieleltä toiselle suhteellisen mekaanisesti. Kieli voidaan kuitenkin nähdä paljon laajemminkin.
Kielellä on suuri sosiaalinen merkitys käyttäjilleen. Sen kautta kuulumme erilaisiin ryhmiin, ja se on osa identiteettiämme. Kieli vaikuttaa myös tapaamme jäsentää todellisuutta. Meidän on helpompi ymmärtää asioita, joille meillä on nimi ja joiden yhteyksistä muihin asioihin meillä on käsitys. Sanat muodostavat mielessämme hierarkioita ja järjestelmiä, jotka auttavat hahmottamaan maailmaa.
Kieli rakentaa kulttuuria ja kuuluvuutta
Sanoilla voi olla erilainen merkitys eri kielissä, vaikka kieliä vertaillessa ne voitaisiin katsoa toistensa vastineiksi. Esimerkiksi perhe-sana viittaa useimmiten suomalaisessa kontekstissa vanhempiin ja lapsiin, kun taas toisissa kielissä perheeseen voivat kuulua myös isovanhemmat sekä tädit, sedät ja serkut.
Kieli ei ole yksi selvärajainen sanojen ja sääntöjen joukko, vaan muuntuva ja moninainen järjestelmä.
Kielille on myös ominaista alueellinen, sosiaalinen ja ajallinen vaihtelu. Vaihtelu palvelee pitkälti tarvetta ilmaista sosiaalisia suhteita ja rakentaa minäkuvaa. Turussa ei puhuta samalla tavalla kuin Joensuussa, lapsi ei puhu kuten keski-ikäinen ja lääkärit puhuvat usein keskenään eri tavalla kuin joukko keittäjiä.
Kieli ei ole siis yksi selvärajainen sanojen ja sääntöjen joukko, vaan muuntuva ja moninainen järjestelmä.
Tulkkaus on vuorovaikutusta, ei mekaanista kääntämistä
Vaikka käännösalan ammattien katsotaan tekoälyn myötä olevan ennennäkemättömän murroksen edessä, tekniikan kehittyminen on jo aikaisemminkin haastanut alaa. Tulkit ja kääntäjät ovat kuitenkin hyötyneet tästä kehityksestä ja saaneet käyttöönsä työtään helpottavia ja tehostavia teknisiä apuvälineitä.
Ongelmallista uuden tekniikan käyttöönotossa on pikemminkin se, jos teknisiä ratkaisuja otetaan käyttöön yksioikoisen kielikäsityksen pohjalta ja ilman tutkittua tietoa. Tällöin kieleen, vuorovaikutukseen tai kääntämiseen liittyvät erityispiirteet saatetaan sivuuttaa merkityksettöminä.
Perinteisesti asioimistulkit on nähty koneen kaltaisina välineinä, joiden avulla viranomainen pystyy selvittämään vieraskielisen asiakkaansa palvelun tarpeet. Tulkkien tehtävä onkin toimia kielellisenä välittäjänä kahden eri kieltä puhuvan ihmisen välillä. Koska kieli on kuitenkin muutakin kuin sanoja ja informaatiota, niiden pelkkä mekaaninen välittäminen kieleltä toiselle ei aina mahdollista osapuolten välisen ymmärryksen syntymistä.
Tekoäly vaikuttaa kohtaamisen tapoihin
Suomessakin ihmistulkin korvaavaa tekoälytulkkausta testataan jo esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ja tutkitaan tekoälyn käyttöä monikielisissä viestintätilanteissa.
Vaikka tekoälyä pidetään kohtalonkysymyksenä erityisesti käännös- ja tulkkausalalle, koskettaa sen tuoma murros kaikkia aloja, joilla kieli ja ihmisten välinen vuorovaikutus ovat keskiössä. Tekoälyn laajamittainen käyttöönotto esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkoittaisi muutosta siinä, miten ammattilaiset ja heidän asiakkaansa kohtaavat vuorovaikutustilanteissa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494483