Yhteisötalouden tulevaisuus ratkaistaan nyt – Suomi ei saa jäädä sivuun

Euroopan unioni tekee parhaillaan väliarviointia yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta (Social Economy Action Plan, SEAP). Vuonna 2021 hyväksytty suunnitelma on EU:n kunnianhimoisin puhtaasti yhteisötaloutta koskeva ohjelma, jonka tarkoitus on vahvistaa yhteisötalouden asemaa unionin alueella vuoteen 2030 mennessä.

Yhteisötalouden toimijat eivät ole marginaalinen joukko osana Euroopan taloutta. Sen alle kuuluu yli 2,8 miljoonaa osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä ja yhteiskunnallista yritystä, jotka työllistävät 13 miljoonaa työntekijää. Yhteisötalouden toimintasuunnitelman lanseeraus edisti sektorin toimintaedellytyksiä ja tulevaisuuden näkymiä merkittävästi.

Viime vuosina on saavutettu paljon: neuvoston suositus yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämisestä hyväksyttiin 2023, sitä seurannut Liègen tiekartta yhteisötaloudelle julkaistiin 2024 ja uusia rahoitusväyliä avattiin yhteisötalouden organisaatioille erityisesti Euroopan sosiaalirahaston kautta. Yhteisötaloudesta vastaavat jäsenmaiden ministerit ehdottivat Liègen tiekartassa jopa nimettyä komissaaria yhteisötaloudelle nykyiseen komissioon.

Suotuisa kehitys vaarassa

Keväällä 2025 suotuisat tuulet kuitenkin kääntyivät äkisti: Euroopan komissio päätti lakkauttaa komission DG Grown yhteydessä toimineen yhteisötalouden yksikön ja peruutti samalla useita yhteisötaloudelle suunnattuja rahoitushakuja.

Päätökset ovat merkittävä takaisku, sillä kyseinen yksikkö oli keskeinen yhteisötalouden toimintasuunnitelman moottori ja tukiorganisaatioille suunnatut rahoitushaut toimeenpanon mahdollistajia.

Ilman selkeää hallinnollista ankkuria ja jatkuvaa rahoitusputkea vaarana on, että toimintasuunnitelma jää hajanaiseksi kokoelmaksi hyviä aikomuksia. Eurooppalaiset yhteisötalouden verkostot ovatkin varoittaneet, että viime vuosien työ voi pahimmillaan valua hiekkaan.

Keskeiset toimijat peräänkuuluttavat poliittista tukea ja rahoitusta

Yhteisötalouden toimintasuunnitelman väliarvioinnin lausuntokierros päättyi heinäkuussa. Useat keskeiset verkostot ilmaisivat huolensa hiipuneesta poliittisesta tuesta ja rahoitusvirroista. Social Economy Europe (SEE) korosti, että yhteisötalouden toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvitaan vakaata politiikkaa ja rahoitusta. Lisäksi yhteisötalouden roolia Euroopan teollisuuspolitiikassa voitaisiin vahvistaa sekä julkisten hankintojen mahdollisuuksia hyödyntää aiempaa paremmin. SEE nosti esiin myös, että yhteisötalouden toimintasuunnitelma tarvitsee riippumattoman arviointi- ja valvontamekanismin.

Yhteiskunnallisten yritysten tukiorganisaatioiden etujärjestö Euclid Network vaati EU:lta kunnianhimoisempia aloitteita ja yhteisötalouden sisällyttämistä laajemmin osaksi EU:n eri politiikka-alueita. Euclid ehdotti myös yhteisötalouden toimintamallia pohjaksi eurooppalaiselle kilpailukyvylle, jossa talous, ympäristön kantokyky ja ihmisten hyvinvointi ovat tasapainossa.

Osuuskuntien keskusjärjestö CECOP painotti edellisten tavoin rahoituksen ja poliittisen tuen merkitystä, mutta korostaa myös julkisten hankintojen ja työntekijävetoisten yritysostojen (workers’ buyout) helpottamisen tärkeyttä. Työhön integroivien kiertotaloustoimijoiden kattojärjestö RREUSE nosti esiin kiertotalouden yritysten vaikeudet erityisesti tekstiilien uudelleenkäytössä ja korjauksessa.

Ilman luotettavaa tietopohjaa yhteisötalous pysyy näkymättömänä päätöksenteossa ja sijoittajien silmissä.

Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten järjestö ENSIE puolestaan korosti, että kyseisten yhteiskunnallisten yritysten rooli työvoimapolitiikan työkaluna ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien helpottajana tulisi tunnistaa aiempaa paremmin. EU:n on varmistettava, että rahoituskehikot ja julkiset hankinnat tukevat heikommassa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Valtiontukien tulisi tunnistaa työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten kaksoisrooli sekä työllistäjinä että palveluntuottajina.

Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?

Suomi ei ole lähtöviivalla. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla päivitetään parhaillaan vuonna 2021 hyväksyttyä Yhteiskunnallisten yritysten strategiaa vastaamaan Euroopan neuvoston yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa. Prosessissa on hyödynnetty myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kokoamaa tilannekatsausta yhteisötalouden kehityksestä. Suomen tapa toteuttaa EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa vahvasti kansallisia toimijoita osallistaen on nostettu monissa EU-verkostojen kannanotoissa komissiolle esiin hyvänä käytäntönä.

Samalla on selvää, että jos emme kykene kansallisessa strategiassamme kokoamaan hajallaan olevia politiikan osa-alueita yhdeksi kokonaisuudeksi, Suomi jää jälkeen yhteisötalouden kehittämisessä. Ilman selkeitä suuntaviivoja Suomi ei pärjää tilanteessa, jossa EU-tason koordinaatiota on heikennetty ja rahoituksesta kilpaillaan entistä kovemmin.

Kansallinen strategia ei yksin riitä. On varmistettava, että strategia sisältää rahoituspolun, joka yhdistää EU:n rahastot, kotimaiset rahoitusinstrumentit ja julkisten hankintojen aiempaa paremman hyödyntämisen. Jälkimmäisiä on uudistettava niin, että sosiaaliset ja ympäristölliset kriteerit nousevat hinnan rinnalle todellisiksi kilpailutekijöiksi.

Muitakin EU-verkostojen ehdottamia toimenpiteitä kannattaa edistää kotimaassa. Työntekijälähtöiset yritysostot voisivat olla ratkaisu pk-yritysten sukupolvenvaihdossumaan, joka on edessä yrittäjien jäädessä eläkkeelle. Myös Suomessa moni kriittisistä toimialoista, esimerkiksi tekstiilien kiertotalous, hoiva, energiaosuuskunnat ja digitaaliset alustat, kaipaavat tukea kehittämiseen ja rahoitusta.

Ilman luotettavaa tietopohjaa yhteisötalous pysyy näkymättömänä päätöksenteossa ja sijoittajien silmissä. Siksi tarvitaan kattavampaa tilastointia ja vaikuttavuuden mittaamista yhteisötalouden toiminnasta, ja Suomen kannattaa ehdottomasti olla mukana EU-tason tilastotiedon keräämisen edistämisessä.

Yhteisötalous on nyt ratkaisevassa vaiheessa. EU-tason takaiskut tekevät tilanteesta epävarman, mutta juuri siksi Suomella on mahdollisuus näyttää esimerkkiä. Jos kansallinen yhteiskunnallisten yritysten strategia toteutetaan kunnianhimoisesti, yhteisötalous voi nousta osaksi Suomen talouspolitiikan ydintä – ja samalla parantaa työllisyyttä, osallisuutta ja vähentää sosiaalipalveluiden tarvetta.

Tässä artikkelissa on käytetty tekoälysovelluksia luonnosteluun (käytetty 21.8.2025).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494494