Kestävyysraportoinnista yhteistyön kieleksi ja toiminnaksi

Kestävyys hahmotetaan eri organisaatioissa eri tavoin. Erään tutkimuksen  mukaan jo pelkästään korkeakoulun kontekstissa eri osapuolet – opettajat, tutkijat ja johtohenkilöt – hahmottavat kestävyyden merkityksen eri tavoin. Haasteena onkin eri sidosryhmien väliset kontekstuaaliset erot kestävyyden ymmärtämisessä. Lopulta kyse on samasta tavoitteesta ja halusta tehdä kestäviä ratkaisuja ja löytää yhteinen kieli niiden toteuttamiseksi.

Kolme näkökulmaa: ESG

Kestävyyttä voi tarkastella kolmesta eri näkökulmasta, jotka voidaan tiivistää lyhenteeseen ESG. ESG, joka pitää sisällään ympäristövaikutukset (environmental), sosiaaliset asiat (social) ja hallintotapa (governance), on yleisesti käytetty luokittelu kestävyyden ja vastuullisuuden kentällä. Luokittelu on kategorista, ja käytännössä sen eri näkökulmat voivat mennä myös päällekkäin. Luokittelu auttaa kuitenkin hahmottamaan kestävyyden eri ulottuvuuksia ja keskittymään olennaisiin toimiin. Samalla kun ympäristökriisit kärjistyvät, myös sidosryhmien odotukset avoimuudesta ja vastuullisuudesta kasvavat.

Samalla kun ympäristökriisit kärjistyvät, myös sidosryhmien odotukset avoimuudesta ja vastuullisuudesta kasvavat.

Kestävyys sote-alalla

Sote-ala tuottaa merkittäviä päästöjä ja kuluttaa runsaasti resursseja, kuten energiaa, vettä ja materiaaleja. EKOSOTE-hankkeen laskelmien mukaan sote-alan osuus Suomen hiilijalanjäljestä on 6,5 prosenttia. Kestävyyttä voidaan vahvistaa vähähiilisillä ratkaisuilla, resurssitehokkuutta parantamalla, ympäristökuormaa pienentämällä sekä lisäämällä hoitojärjestelmien resilienssiä, eli kykyä sietää häiriöitä ja sopeutua muutoksiin. Kestävyyskeskustelussa sote-järjestelmä kytkeytyy väistämättä laajempiin ympäristö- ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin.

Climate Leadership Coalitionin (CLC) Climate & Health -teemaryhmä keskittyy ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin välisten yhteyksien ymmärtämiseen sekä niiden vaikutusten käsittelyyn terveyteen, yhteiskuntaan ja talouteen. CLC:n kannanotto korostaa, että sote-palveluiden ilmasto- ja luontovaikutuksista tarvitaan nykyistä parempaa ymmärrystä. Lisäksi alan toimijoilla tulee olla tarvittavat tiedot tehdä kestäviä valintoja ja nämä näkökulmat on myös sisällytettävä alan koulutukseen.

Yhteistä kieltä kestävyydelle

Kestävyystyön tueksi tarvitaan paitsi selkeitä tavoitteita, jotka perustuvat nykytilan tuntemiseen myös yhteisiä raportoinnin käytäntöjä.  Ensimmäistä kertaa ammattikorkeakouluilla on yhteinen kestävyysraportointimalli, joka pohjautuu EU:n kestävyysraportointidirektiiviin ja jonka rakentamisessa on ollut mukana ammattikorkeakoulujen vastuullisuusvastaavien verkosto. Suurten yritysten velvoite raportoida kestävyydestä entistä tarkemmin direktiivin mukaisesti korostaa samalla tarvetta yhteisille käytännöille myös korkeakouluissa.

Kun puhumme samaa kieltä, yhteistyön mahdollisuudet kasvavat, myös korkeakoulujen ja yritysten välillä. Yhteisesti jaetut periaatteet tekevät näkyväksi sen, miten korkeakoulut ovat ratkaisemassa samoja haasteita kuin muutkin toimijat, ei vain kouluttajina, vaan myös kestävän kehityksen kumppaneina.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025090494498