Ammattilaishaastattelut paljastavat ongelmia nuorten palveluissa

Huoli nuorten hyvinvoinnista ja syrjäytymisestä on kasvanut entisestään viime vuosina. Nuorten tilannetta pyritään edistämään eri hankkeilla, kuten Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) Reunalta-hankkeella, joka pyrkii edistämään huono-osaisuutta kokevien nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Työskentely kohdistuu sekä nuoriin että nuorten parissa työskenteleviin ammattilaisiin.

Hankkeen toimenpiteiden suunnittelussa haluttiin hyödyntää ammattilaisten näkemyksiä. Siksi hankkeessa haastateltiin huono-osaisuutta kokevien nuorten parissa työskenteleviä ammattilaisia, joilta kysyttiin muun muassa heidän asiakkaidensa taustoista ja kokemista vaikeuksista sekä asiakasprosessien sisällöistä ja kehittämistarpeista. ODL toteutti haastattelut alkuvuonna 2025, ja Diak osallistui niiden analysointiin.

Yksilö- ja parihaastatteluina kuultiin 14 ammattilaisen näkemyksiä Oulun alueelta. Haastateltavat edustivat muun muassa sosiaalipalveluja, terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä sekä julkiselta että kolmannelta sektorilta. Haastatteluista oli löydettävissä useita teemoja, joita tässä artikkelissa käsitellään seuraavaksi. Artikkelin lopuksi kerrotaan, miten hanke pyrkii vastaamaan haastatteluissa esille tulleisiin asioihin.

Hoitamattomat mielenterveyden ongelmat yhä yleisempiä

Kaikissa haastatteluissa toistui mielenterveyshaasteiden ja neuropsykiatristen ongelmien yleisyys. Mielenterveyspalveluihin on vaikea päästä, mikä heijastuu muihin toimijoihin mielenterveysongelmien näkyvyytenä. Nuorisotoimea edustanut haastateltu kertoi, että hänen uransa alussa työssä tuettiin nuoria työhön tai koulutukseen, mutta nykyään mielenterveysongelmat ja tulevaisuuden näkymien puute olivat hallitsevana nuorten huolena.

Päihde- ja mielenterveysongelmien hoitaminen erillään nähtiin huonona asiana, koska ne kietoutuvat tiivisti yhteen. Eräs haastateltu ihmetteli, miksi päihde- ja mielenterveysongelmat erotetaan toisistaan, kun samaan aikaan terveyspalveluissa saatetaan hoitaa samanaikaisesti esimerkiksi verenpainetautia ja diabetesta.  Muutamissa haastatteluissa tuli esille myös se, että päihteillä saatetaan lievittää neuropsykiatrisia ongelmia, joihin ei ole diagnoosia ja tarvittavaa lääkitystä.

Haastateltavat toivoivat kaikille nuorten kanssa työskenteleville perusosaamista mielenterveyden haasteisiin vastaamisesta. Tällöin etenkin heikoimmassa asemassa olevat nuoret saisivat tukea ja neuvoja mahdollisimman monelta taholta. Myös tutkimuksissa tulee esille, että mielenterveyspalvelujen puutteet koskevat etenkin koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia nuoria, joilla ei ole pääsyä opiskelu- tai työterveyshuoltoon (Hästbacka ym., 2024).

Palvelujärjestelmä ei ole asiakaslähtöinen

Toinen teema liittyi palvelujärjestelmän muihin puutteisiin, kuten siihen, ettei eri toimijat välttämättä tiedä toisistaan. Etenkin hyvinvointialueen työntekijät toivat esille, että heillä on vaikeuksia muistaa ja tuntea eri palveluita, joista asiakas saattaisi hyötyä. Järjestöjen kanssa haluttaisiin tehdä enemmän yhteistyötä, mutta kaikkia mahdollisuuksia ei välttämättä tunneta.

Nuorisotoimea edustanut haastateltu kertoi, että hänen uransa alussa työssä tuettiin nuoria työhön tai koulutukseen, mutta nykyään mielenterveysongelmat ja tulevaisuuden näkymien puute olivat hallitsevana nuorten huolena.

Myös hyvinvointialueen sisäisessä yhteistyössä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyössä nähtiin ongelmia. Eri toiminnot eivät välttämättä tienneet toisistaan organisaatiomuutoksen myötä, mikä vaikeutti asiakkaiden ohjaamista muihin palveluihin. Eräs haastateltu ei edes osannut vastata missä organisaation osassa hän itse työskentelee, koska se tuntuu muuttuvan koko ajan.

Nuorten ei muutenkaan ole helppo päästä palveluihin. Eräs haastateltu kertoi, miten alueen terveysneuvontapisteiltä ei saa apua vaikeisiin ongelmiin, eikä digitaalisista palveluistakaan ole apua. Toinen haastateltu kertoi, miten jotkut nuoret kaipaavat elämäänsä muutosta ja ovat valmiita sitoutumaan palveluihin, mutta joutuvat silti jonottamaan palveluun pääsyä monta kuukautta. Tällainen tilanne ei ole omiaan rakentamaan luottamusta järjestelmää kohtaan.

Palvelujen yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Esimerkiksi uusimmassa Sosiaalibarometrissä tuodaan esille vaikeudet ohjata asiakkaita eri hallinnonaloilla oleviin palveluihin, sekä tiedonkulun vaikeudet hallinnonalojen välillä. Vaikeudet olivat suurempia niillä hyvinvointialueilla, joiden taustalla ei ollut maakunnallista sote-kuntayhtymää. (Eronen ym., 2025.) Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde kuuluu näihin hyvinvointialueisiin.

Arvostava kohtaaminen olennaista luottamukselle

Kolmas teema liittyi nuorten arvostavan kohtaamisen tärkeyteen. Haastateltavat kertoivat, miten vaikeuksia kokevilla nuorilla on taustallaan huonoja kohtaamisia viranomaisten ja palvelujen kanssa, mikä ei ole hyvä asia luottamuksen kannalta. Vaikuttava asiakastyö edellyttää, että nuori luottaa kohtaamaansa työntekijään. Erään haastateltavan sanoin tämä edellyttää sitä, että asiakastapaamisissa ihminen kohtaa ihmisen sen sijaan, että asiakas kohtaa työntekijän.

Haastateltavat kuvasivat, miten luottamuksen syntyminen edellyttää arvostavaa kohtaamista sekä aikaa ja sinnikkyyttä yhteydenpidossa. Nuorelle pitää syntyä tunne, että työntekijä välittää hänestä ja on häntä varten. Toisaalta mahdollisuudet tällaiseen pitkäjänteiseen työskentelyyn voivat olla heikot, mikäli työntekijällä on paljon asiakkaita. Eräs haastateltava totesi, että kohtaamisissa on hyvä olla myös rehellinen ja tuoda esille työn rajat, eli miten ja milloin voi olla avuksi.

Myös tutkimuksissa on tullut esille, miten nuorten kokemukset palvelujen toimivuudesta ja onnistumisesta kytkeytyvät ihmisläheiseen vuorovaikutukseen. Nuorten kohdalla luottamuksellinen ja pitkäjänteinen tuki on olennaista. Nuorelle on synnyttävä tunne, että työntekijä on aidosti kiinnostunut hänen asioistaan. Heikossa asemassa olevan nuoren luottamus yhteiskuntaan syntyy vuorovaikutuksessa ammatillisiin toimijoihin. (Tuominen, 2021; Korkiamäki ym., 2024; Hästbacka ym., 2024.)

Haastattelujen hyödyntäminen ja ongelmiin vastaaminen Reunalta-hankkeessa

Reunalta-hankkeessa pyritään vastaamaan haastatteluista tehtyihin huomioihin. ODL tekee syrjäytymisriskissä olevien nuorten parissa asiakastyötä, joka tähtää luottamuksellisen suhteen syntymiseen ja yhteistoimijuuteen nuorten kanssa. Asiakastyössä on myös tarkoitus kehittää nuorten henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaavia palveluverkostoja (Zitting ym., 2025)

Lisäksi hankkeessa järjestetään ammattilaisille koulutuksia, joilla pyritään kehittämään heidän valmiuksiaan kohdata vaikeassa asemassa olevia nuoria. Hankkeen järjestämiin erilaisiin työpajoihin kutsutaan eri alojen ammattilaisia, mikä edesauttaa yhteistyöverkostojen syntymistä sekä ammattilaisten tutustumista toisiinsa. Nuorten parissa työskentelevien organisaatioiden johtajille järjestetään yhteensovittavan johtamisen valmennuksia, millä halutaan edistää organisaatioiden välistä yhteistyötä ja asiakaslähtöisyyttä. (mt.)

Palvelujärjestelmän toimintaa kehitettävä koko maassa

Haastatteluissa esille tulleet asiat eivät ole vain Oulun seudun tai Pohjois-Pohjanmaan ongelma, vaan samoja ongelmia esiintyy kaikkialla. Esimerkiksi palvelujärjestelmän vaikeudet hoitaa yhtä aikaa sekä mielenterveys- että päihdeongelmia on valtakunnallinen ongelma, johon jopa eduskunnan apulaisoikeusasiamies (2023) on kiinnittänyt huomiota.

Hankkeilla pystytään edesauttamaan nuorten tilannetta, mutta järjestelmätason uudistuksia tarvitaan. Hankkeiden asiakastyössä voi esimerkiksi olla mahdollisuuksia luottamusta herättäville kohtaamisille, mutta mitä jos vastaavanlaisia hankkeita ei ole? Esimerkiksi hyvinvointialueiden sosiaalityöntekijät joutuvat työskentelemään työnantajaorganisaation asettamien vaatimusten ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ristipaineessa, eikä tällainen tasapainottelu eri suunnista tulevien odotusten välillä ole helppoa (Perttula, 2021).

Reunalta-hankkeen toiminta kohdistuu Oulun alueelle, mutta hankkeen toiminnassa pyritään siihen, että kehitettyjä toimintamalleja voidaan hyödyntää koko maassa. Hankkeen toiminnasta ja tuloksista raportoidaan säännöllisesti, järjestetään tiedotustilaisuuksia, ja hankkeessa tuotetaan sekä menetelmäopas että arviointiraportti kaikkien vapaasti luettavaksi. Aktiivisella tiedottamisella, julkaisemisella ja vaikuttamistyöllä pyritään siihen, että myös järjestelmätason uudistukset etenisivät.

Lähteet

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies. (11.7.2023). Kaksoisdiagnoosipotilaiden mahdollisuudet saada tarvitsemiaan päihde- ja mielenterveyspalveluja (EOAK/4968/2022). Saatavilla 16.7.2025 https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/4968/2022

Eronen, A., Londén, P., Palanne, A., Peltosalmi, J., & Teittinen, A. (2025). Sosiaalibarometri 2025. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.

Hästbacka, N., Lipponen, O., Aaltonen S., Pitkänen T., & Karvonen, S. (2024) Nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen vaatii palvelujen priorisointia ja pitkäjänteistä arjen tukea. Tutkimuksesta tiiviisti 6/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-266-2

Korkiamäki, R., Eronen, T., Hedman, J. ym. (2024). Hyvää jälkeä – Jälkihuolto siirtymänä ja aikuistumisen tukena uudistuvassa palvelujärjestelmässä. Tampereen yliopisto.

Perttula, R. (2021). Nuorten aikuisten parissa tehtävä sosiaalityö. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin, & K. Turtiainen (toim.), Aikuissosiaalityö – Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus (s. 86–100). Gaudeamus.

Tuominen, T. (2021). Arjen toimivuus aikuissosiaalityön nuorilla miesasiakkailla. Teoksessa A.-L. Matthies, A.-R. Svenlin, & K. Turtiainen (toim.), Aikuissosiaalityö – Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus (s. 101–117). Gaudeamus.

Zitting, J., Henttu, V., & Nummela, N. (3.4.2025). Palveluintegraatio auttaa monialaista tukea tarvitsevia. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202501092054

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199104