Avoin tiede ja tutkimus on arvovalinta
Avoin tiede ja tutkimus tarkoittaa tieteellisen tiedon ja tulosten vastuullista avaamista mahdollisen avoimena. Se perustuu ennen kaikkea yhteiseen tahtoon tehdä ja tuoda tieto kaikkien saavutettavaksi ja haluun tehdä näkyväksi yhteisön osaaminen ja vaikuttavuus. Avoimuus on arvovalinta, johon korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöt ovat sitoutuneet yhdessä periaatteella “niin avoimesti kuin mahdollista ja niin suljetusti kuin välttämätöntä”.
Suomessa on tavoitteellisesti noin kymmenen vuoden ajan edistetty avointa tiedettä. Tutkimusyhteisöt ovat yhteisesti määritelleet toimintaansa linjauksilla, suosituksilla ja julistuksilla sekä toteuttaneet niihin liittyviä toimenpiteitä. Tuorein näistä on Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2025-2030. (Avoimen tieteen koordinaatio, 2025.) Avoin tiede on kansainvälinen liike, jonka juuret ulottuvat vahvasti Euroopan unionin tiedepolitiikkaan (European Commission, i.a.). Julkisen talouden rahoittajat edellyttävät nykyään yhä useammin avoimen tieteen periaatteiden noudattamista osana tutkimusrahoituksen ehtoja esimerkiksi avoimina hankkeiden julkaisuina tai tutkimusaineistoina. Suomessa avoimen tieteen ja tutkimuksen työtä koordinoi Tieteellisten seurain valtuuskunnan Avoimen tieteen koordinaatio.
Avoimen tieteen edistämisen ohjaavia periaatteita ovat yhteistoiminta, monimuotoisuus ja -kielisyys, läpinäkyvyys ja vastuullisuus sekä kestävän kehityksen huomioiminen (Avoimen tieteen koordinaatio, 2025). Diak edistää avoimen tieteen periaatteita strategiansa mukaisesti.
Diakissa avointa tiedettä ja tutkimusta ja sen osa-alueiden toimenpiteitä jalkauttaa kehittämisryhmä. Se koostuu eri alojen ja tulosalueiden asiantuntijoista ja johtoryhmän jäsenestä. Ryhmä on määrätietoisesti kehittänyt Diakin avointa tiedettä ja tutkimusta edistävää toimintaa ja palveluita sekä osallistunut aktiivisesti kansallisten työryhmien työskentelyyn vuosien varrella.
Avoimuus toiminnan ytimessä: tutkimus, julkaisut, kumppanuudet ja oppiminen
Diakin tutkimusaineistojen avoimuudessa otetaan huomioon FAIR-periaatteet: aineistot ovat löydettävissä, saatavissa, käytettävissä ja jaettavissa. Avoimuuden toteuttamisessa noudatetaan periaatetta niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä. TKI-hankkeissa laaditaan aineistonhallintasuunnitelma (DMP), ja sen tekemiseen käytetään DMPTuuli-työkalua. Diakin asiantuntijapalvelut tarjoavat tukea aineistonhallintaan, CC-lisenssien määrittelyyn, tietosuojaan ja eettisiin kysymyksiin. Aineistojen säilytyksessä ja kuvailussa hyödynnetään kansallisia IDA-, Qvain- ja Etsin-palveluita. Esimerkiksi Diakissa kehitetty Huono-osaisuuden karttasivusto on hyvä esimerkki avoimen tiedon käytöstä palvelujen kehittämiseen. Karttasivustossa hyödynnetään julkista tietolähdettä, Sotkanet-palvelua, eriarvoisuuden kaventamiseksi (Kainulainen ym., 2023).
Diakin julkaisutoiminta tukee yhteiskunnallista vaikuttavuutta jakamalla tietoa, herättämällä keskustelua ja esittelemällä TKIO- ja opetustoiminnan tuloksia. Julkaisutoimintaan osallistuvat henkilöstö, opiskelijat, kumppanit ja sidosryhmät. Julkaisukanavina ovat Dialogi (verkkomedia ja julkaisusarjat), Theseus (opinnäytetyöt ja julkaisut) ja Tiedejatutkimus.fi (henkilökunnan julkaisut). Julkaisutoimintaa ohjaavat kansalliset linjaukset ja suositukset avoimesta saatavuudesta ja tiedeviestinnästä. Julkaisutoimintaa koordinoi Diakissa julkaisuryhmä ja käytännön opas julkaisemiseen on luettavissa avoimesti.
Diak edistää oppimisen avoimuutta tarjoamalla ja kehittämällä avoimia oppimateriaaleja. Diakin henkilöstöä kannustetaan käyttämään ja tuottamaan materiaaleja, jotka ovat saatavilla esimerkiksi aoe.fi-palvelussa. Lisäksi Diak on mukana Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa suomalaisten korkeakoulujen avoimen opintotarjonnan yhteen. Avoimuus on Diakissa strateginen valinta, joka tukee vaikuttavuutta, yhteistyötä ja tiedon saavutettavuutta yhteiskunnassa.
Diakin kumppanuusmalli ohjaa yritys- ja yhteisökumppanuuksia avoimen tieteen mukaisesti. Kumppanuussopimuksissa huomioidaan aineistojen avoimuus, omistajuus, lisensointi ja salassapito. Diak tarjoaa juridista neuvontaa ja ohjausta sopimuskäytännöistä.
Diak on sitoutunut edistämään vastuullista ja laadullista tutkimuksen arviointia liittymällä EU:ssa toimivaan CoARA (Coalition for Advancing Reasearch Assessment) yhteenliittymään. CoARA-yhteenliittymän ja avoimen tieteen toimintaperiaatteet ovat toisiinsa läheisesti kytkeytyviä. Molemmat edistävät tutkimuskulttuurin avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, vankistavat laadullisen tutkimuksen vastuullisen arvioinnin merkitystä sekä tutkimuksen ja sen arvioinnin monimuotoisuuden tunnistamista yhteiskehittämisen hengessä. Osana CoARA-sitoumusta Diak on tehnyt toimintasuunnitelman siitä, miten se käytännössä toteuttaa vuosina 2025–2029 CoARA-sopimuksen tavoitteita (Diaconia University of Applied Sciences, 2025).
Avoin tiede ja tutkimus edellyttää monipuolista osaamista ja yhteistyötä
Diakissa on viimeisen viiden vuoden aikana julkaistu avoimesti noin kaksi tuhatta julkaisua ja lukuisia tutkimusaineistoja sekä oppimateriaaleja (tiedejatutkimus.fi, 2025). Jotta nämä sisällöt olisivat käyttäjien hyödynnettävissä eri palveluissa, edellyttää se monipuolista asiantuntemusta niin julkaisun kirjoittajalta kuin palvelun toteuttavalta asiantuntijalta. Näiden lisäksi palvelun tuottamiseen tarvitaan erilaisia tietojärjestelmiä.
Kyvykkyys-termiä käytetään avoimen tieteen ja tutkimuksen yhteydessä kuvaamaan niitä ominaisuuksia, joilla sen toimijat pystyvät saavuttamaan asetetut tavoitteet avoimuuden edistämisessä. Kyvykkyyksiä on kolme: toiminnalliset, mahdollistavat ja ohjaavat. Lisäksi avoimessa tieteessä tarvitaan resursseja, jotka tässä yhteydessä tarkoittavat organisaatioiden osaamista, toimintamalleja, tietoa sekä tietojärjestelmiä. Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuurikuvauksessa on jäsennelty yksityiskohtaisesti ja monipuolisesti millaisia kyvykkyyksiä ja resursseja avoin tiede tarvitsee. Esimerkiksi organisaation kyvykkyys tuottaa avoimia oppimateriaaleja edellyttää useita resursseja toteutuakseen. Näitä ovat muun muassa AOE-palvelun osaaminen, kuvailu- ja lisenssiosaaminen ja saavutettavuusosaaminen. Lisäksi tarvitaan myös avointen oppimateriaalien tietojärjestelmiä. (Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024–2030, 2024, s. 50–67.)
Avoimelle tieteelle ja tutkimukselle on tunnusomaista osaamisen jakaminen ja yhteiskehittäminen.
Viitearkkitehtuurikuvaus tukee organisaatioita omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa. Sen keskeinen tehtävä on myös avata avoimen tieteen ja tutkimuksen kokonaisuus ymmärrettäväksi, jolloin se on helpompi juurruttaa luontevaksi osaksi organisaatioiden toimintaa. Viitearkkitehtuuri yhdessä muiden dokumenttien kanssa rakentavat avoimen tieteen käsitteellisiä perusteita. Yhdessä tutkimustuotosten kanssa ne tuovat näkyväksi ja sanoitetuksi yhteiskunnalle avoimen tieteen ja tutkimuksen ilmiön. Muutamien vuosien välein toteuttava kansallinen avoimen tieteen ja tutkimuksen seuranta on hyödyllinen mittari, jonka avulla voidaan arvioida organisaatioiden kyvykkyyksiä ja resursseja avoimen tieteen ja tutkimukseen toteuttamiseen.
Avoimelle tieteelle ja tutkimukselle on tunnusomaista osaamisen jakaminen ja yhteiskehittäminen. Diakissa on lähdetty kasvattamaan henkilöstön osaamispääomaa erilaisilla käytännönläheisillä koulutuksilla ja ohjeilla, joiden avulla on helpompaa päivittää omaa osaamistaan avoimessa tieteessä. Tavoitteena on, että palveluiden laadukkuus ja käyttäjäystävällisyys jatkavat positiivista kehityskulkuaan ja kannustavat henkilöstöä omaksumaan avoimen tieteen osaksi arjen työrutiineja.
On tärkeää, että koko tiedeyhteisö yhdessä edistää avointa tiedettä yhteisine prosesseineen ja infroineen verkostoitumalla konsortioiksi ja vapaamuotoisimmiksi yhteenliittymiksi. Tällä tavoin yhteistyöllä saadaan ketterästi tutkittu tieto, julkaisut ja tutkimusaineistot välitettyä koko yhteiskunnalle. Hyvinä yhteistyöesimerkkeinä ovat Finn-ARMA-verkoston työryhmät ja ammattikorkeakoulukirjastojen Theseus-rinnakkaistallentajien verkosto, joissa aktiivisesti edistetään käytännön läheisesti palveluita ja asiantuntijuuden kehittymistä. Merkittävässä roolissa ovat myös Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, jotka kehittävät, koordinoivat ja tarjoavat palveluita järjestelmineen tutkimuksen ja koulutuksen tueksi.
Avoimuus osaksi arkea
Alkuvaiheessa kansalliset linjaukset saattoivat yleisesti tuntua abstrakteilta ja paperinmakuisilta julistuksilta. Kun avoimuus on juurtunut vähitellen osaksi organisaatioiden henkilöstön arkea, sen konkreettiset hyödyt ovat alkaneet tulla näkyviksi. Henkilöstön asiantuntemus on saatavilla laajemmalle yleisölle artikkeleiden ja oppimateriaalien muodossa. Samoin avoimia tutkimusaineistoja voidaan käyttää uusiin tutkimuksiin ja opinnäytetöihin. Kaikille avoin tutkittu tieto tarjoaa lisäksi keinon oikaista virheellisiä ja harhaanjohtavia väitteitä. Avoimen tieteen konkretisoitumista ovat tukeneet myös laajemmat muutokset koulutussektorilla, kuten digitalisaation eteneminen ja kansalliset yhteiskäyttöiset oppimisalustat.
Tulevaisuudessa avoimen tieteen kaikki osa-alueet ovat luonteva osa arkea ammattikorkeakouluissa. Yhteiskäytössä olevat järjestelmät helpottavat avoimuutta, ja tiedon jakaminen sekä yhteiskehittäminen vähentävät päällekkäistä työtä organisaatioissa. Avoimuus ei tarkoita pelkästään teknistä pääsyä tietoon, vaan siihen sisältyvät saavutettavuus ja digitaaliset ympäristöt, joissa tieto liikkuu nopeasti ja vuorovaikutteisesti.
Kansalaistieteen kenttä voi laajentua entisestään. Digitaaliset alustat, tekoäly ja mobiilisovellukset mahdollistavat yhä monipuolisemman osallistumisen. Esimerkiksi tekoäly voi auttaa analysoimaan suuria määriä kansalaisten tuottamaa dataa ja tunnistamaan siitä merkityksellisiä ilmiöitä. Kansalaistiede ei ole vain tapa tuottaa tietoa, vaan myös keino lisätä kansalaisten tieteenlukutaitoa, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin.
Diakin hankkeissa kansalaistieteen periaatteet, kuten yhteisön osallistaminen tiedon tuottamiseen ja käytännön kehittämiseen, näkyvät konkreettisesti. Opiskelijat ovat olleet mukana tiedonkeruussa esimerkiksi ruoka-aputoiminnan tutkimuksessa ja yhteisöjä on osallistettu palveluiden kehittämiseen. (https://dialogi.diak.fi/2024/04/12/kansalaistiede-tutkimusaineistojen-tuottamisena-ja-keraamisena/).
Avoin tiede ja tutkimus tarjoaa henkilöstölle ja opiskelijoille väylän oppimiseen, osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kun tieto on vapaasti saatavilla ja ymmärrettävästi esitetty, jokaisella on mahdollisuus olla osa tiedeyhteisöä – olipa sitten opiskelija, ammattilainen, kansalainen tai kehittäjä.
Lähteet
Avoimen tieteen koordinaatio., & Tieteellisten seurain valtuuskunta. (2025). Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2025–2030. Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta. https://doi.org/10.23847/tsv.1356
Avoin tiede. (1.8.2024). Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri 2024-2030. https://avointiede.fi/fi/arkkitehtuuri
CoARA Coalition for Advancing Research Assessment (i.a.). Saatavilla 1.9.2025 https://coara.org/
Diaconia University of Applied Sciences. (2025). CoARA Action Plan 2025-2029 for Diaconia University of Applied Sciences. Zenodo. https://doi.org/10.5281/zenodo.16982349
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Diakin strategia 2025–2028. Saatavilla 1.9.2025. https://www.diak.fi/diak/organisaatio/strategia/
Diakonia-ammattikorkeakoulu. (i.a.). Rohkeasti avoin Diak – oppiminen, tutkimus, kehittäminen ja tieto Saatavilla 2.10.2025 https://www.diak.fi/kumppanille-ja-kehittajalle/avoin-tiede-ja-tutkimus/
European Commission. (i.a.). Open Science. Saatavilla 1.9.2025 https://research-and-innovation.ec.europa.eu/strategy/strategy-research-and-innovation/our-digital-future/open-science_en#documents
Gothóni, R., Hyväri, S., Kolkka, M., Vuokila-Oikkonen, P., & Diakonia-ammattikorkeakoulu. (2015). Osallisuutta, oppimista ja arviointia: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2
Kainulainen, S., Wiens, V., & Zitting, J. (2023). Eriarvoisuuden kaventamista monipuolisen tiedon avulla – esimerkkinä Huono-osaisuus Suomessa – karttasivusto. Teoksessa J. Helminen (toim.), DiakHub tutkii, kehittää ja vaikuttaa – Diakonia-ammattikorkeakoulun vuosikirja 2022 (s. 94–105). (Diak Vuosikirja – Diak Yearbook 2). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-414-5
Libguides (Diak). (i.a.). Avoin tiede ja tutkimus. Saatavilla 19.9.2025 https://libguides.diak.fi/att/diak
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (i.a.). Tiedejatutkimus.fi. Saatavilla 1.9.2025 https://tiedejatutkimus.fi/fi/
Piirainen, K. (12.4.2024). Kansalaistiede tutkimusaineistojen tuottamisena ja keräämisenä. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024040915590
Tekstin muokkauksessa on käytetty Microsoft Copilot -tekoälysovellusta (käytetty 15.9.2025).
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199117
Avoin tiede ja tutkimus Diakissa
- Diak on sitoutunut Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen ja edistää avoimuutta kaikessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassaan (TKIO).
- Avoin tiede ja tutkimus koostuu neljästä eri osa-alueesta:
- toimintakulttuurin avoimuus
- julkaisemisen avoimuus
- tutkimusaineistojen ja –menetelmien avoimuus
- oppimisen avoimuus.