Hyvinvoinnin mittaaminen hanketyön vaikuttavuutta todentamassa

Hankkeiden vaikuttavuuden arvioiminen on viime vuosina tullut yhä tärkeämmäksi. Tämä koskee myös Oulun Diakonissalaitoksen (ODL) ja Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) yhteistä Reunalta-hanketta. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa pyritään edistämään huono-osaisuutta kokevien nuorten ja nuorten aikuisten toimintakykyä, osallisuutta ja sosiaalista hyvinvointia.

Hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan eri tavoin sekä asiakastasolla että yhteiskunnallisella tasolla. Asiakastason vaikutuksia arvioidaan hyödyntämällä Diakissa kehitettyä 3X10D-elämäntilannemittaria. Yleisesti voidaan todeta, että vaikuttavuus on palvelun tai muun toimenpiteen aiheuttama muutos asiakkaan hyvinvoinnissa (Miettinen ym., 2020). 3X10D on käyttökelpoinen työkalu tämän muutoksen esilletuomisessa.

Hankkeen vaikuttavuuden arviointi on omanlaistansa tutkimusta, jossa yhdistellään erilaisia aineistoja ja tiedonkeruumenetelmiä. Tässä artikkelissa kerrotaan 3X10D-mittarin hyödyntämisestä Reunalta-hankkeessa, ja esitellään ensimmäisiä mittaustuloksia. Lisäksi artikkelissa kerrotaan, miten muita aineistoja hyödynnetään hankkeen vaikuttavuuden todentamisessa.

3X10D:n hyödyntäminen Reunalta-hankkeessa

3X10D on itsearviointimittari, jossa vastaaja arvioi hyvinvointiaan eri ulottuvuuksilla asteikolla 0–10. Näitä ulottuvuuksia ovat esimerkiksi tyytyväisyys perheeseen, ystävien määrään, asumistilanteeseen ja itsetuntoon. Vaikka kyse onkin itsearvioinnista, on asiakkaan omien kokemusten arviointi  olennainen osa vaikuttavuuden seurantaa (esim. Tippett & Yliruka, 2025).

3X10D-mittarin pätevyyttä on testattu useassa tieteellisessä artikkelissa, ja sen on todettu olevan luotettava hyvinvoinnin mittari (esim. Kainulainen & Paananen, 2021). Sen kehittämisessä on huomioitu myös voimavarakeskeisyys. Pelkkiin ongelmiin keskittymisen sijasta mittarin tulokset voivat paljastaa voimavaroja, joilla päästä elämässä eteenpäin (esim. Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023).

3X10D-mittarista on kehitetty useita versioita esimerkiksi lastensuojelun käyttöön, perheiden hyvinvoinnin mittaamiseen sekä nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kartoittamiseen (Kainulainen ym., 2023). Reunalta-hankkeessa käytetään 3X10D-mittarista yli 14-vuotiaille suunnattua versiota, ja kyselylomakkeeseen on yhdistetty muutama kysymys 3X10D-lastensuojelumittarista.

Kyselyyn vastataan asiakasprosessin alussa ja sen jälkeen säännöllisesti muutaman kuukauden välein. Asiakas ja hankkeen työntekijä keskustelevat miltä tulokset näyttävät ja miten niitä voisi parantaa. Mittari toimii siis sekä itsearviointivälineenä, keskustelun herättäjänä, että keinona seurata muutoksia.

Hankkeen ensimmäiset mittaustulokset

Diakilla on käytettävissä 3X10D-mittarista vertailutietoa, joka on kerätty vuonna 2021 Manner-Suomen 16–29-vuotiailta nuorilta. Kuviossa 1 näitä tuloksia verrataan Reunalta-hankkeen asiakkailta kerättyihin vastauksiin. Hankkeen asiakkaat kokevat elämäntilanteensa kaikilla ulottuvuuksilla huonompana kuin tyypillinen suomalaisnuori.

Kuvio 1. 3X10D-lähtötilanne yksilötyössä verrattuna koko maan nuoriin (hankkeen mittaustilanne 29.7.2025).

Suurimmat erot ovat tyytyväisyydessä taloudelliseen tilanteeseen, arjessa pärjäämiseen sekä kykyyn päästä yli vaikeuksista. Hankkeen asiakkaat olivat yllättävän tyytyväisiä perheeseen ja läheisiin. Toisaalta suuri keskihajonta tarkoittaa, että jotkut asiakkaista ovat erittäin tyytyväisiä ja jotkut erittäin tyytymättömiä perheeseensä ja läheisiinsä. Taloudelliseen tilanteeseen oltiin taas tasaisen tyytymättömiä.

Hankkeen vaikuttavuuden tarkastelussa on olennaista se, miten asiakkaiden hyvinvointi tulee muuttumaan hankkeen edetessä.

Hankkeen vaikuttavuuden tarkastelussa on olennaista se, miten asiakkaiden hyvinvointi tulee muuttumaan hankkeen edetessä. Siksi hankkeen asiakkaat vastaavat 3X10D-kyselyyn moneen kertaan hankkeen aikana. Heinäkuun 2025 loppuun mennessä kymmenen asiakasta oli ehtinyt vastata kyselyyn toisen kerran. Kuviosta 2 näkee ensimmäisen ja toisen mittauskerran tulokset kaikkien asiakkaille esitettyjen kysymysten osalta.

Kuvio 2. Ensimmäiset muutokset 3X10D-tuloksissa (hankkeen mittaustilanne 29.7.2025).

Mittaustulokset ovat parantuneet melkoisesti etenkin tyytyväisyydessä ystävien määrään sekä kokemuksessa mielipiteiden huomioimisesta. Parannusta on myös monella muulla ulottuvuudella, ja vain asumistyytyväisyydessä on pieni notkahdus. Tulosten heikkeneminen joillakin ulottuvuuksilla ensimmäisen ja toisen mittauskerran välillä on melko yleistä, koska vastaaja saattaa asiakasprosessin alettua arvioida tilannettaan aiempaa realistisemmin.

Yksi osa Reunalta-hankkeen toimintaa on ollut kohtaamispaikkatoiminta, jossa nuorilla on mahdollisuus käydä viettämässä aikaa kahvilassa muita nuoria tavaten. Tällainen hankkeen tarjoama mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin voi osaltaan selittää, miksi vastaajien tyytyväisyys ystävien ulottuvuudella on kasvanut. Toisaalta hankkeella on vielä paljon tehtävää, sillä esimerkiksi vastaajien tyytyväisyys itsetuntoon on edelleen heikko. Aika näyttää miten tulokset muuttuvat.

Mittaritulosten hyödyntäminen vaikuttavuuden tarkastelussa

On kuitenkin muistettava, etteivät mittaustulosten muutokset välttämättä johdu asiakkaiden saamasta palvelusta. Esimerkiksi yhteiskunnassa, kuten lainsäädännössä tai muussa palvelujärjestelmässä, tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin. Samoin äkilliset tapahtumat, kuten yhteiskunnalliset kriisit tai asiakkaan kohtaama onnettomuus voivat heijastua asiakkaiden elämään. Lisäksi asiakkaiden elämäntilanteet ja hyvinvointi voivat muuttua muuten vain ilman palvelun vaikutusta. (Miettinen ym., 2020.)

Siksi on vaikea näyttää toteen, ovatko asiakkaiden kokemat muutokset arvioitavan toiminnan vaikutusta. Tätä haastetta voi kuitenkin ratkoa hyödyntämällä aikaisempia tutkimuksia, käytännön työssä kertyvää tietoa sekä muita aineistoja. (Kettunen ym., 2018.) Reunalta-hankkeen asiakastyöntyöntekijät esimerkiksi tekevät 3X10D-mittausten ohessa muistiinpanoja asioista, jotka ovat saattaneet vaikuttaa muutoksiin.

ZekkiSuomi-tilannekuvan 3X10D-aineistoja hyödyntämällä taas saadaan vertailutietoa siitä, miten nuorten hyvinvointi on yleisellä tasolla muuttunut. Aivan kuten tutkimusten luotettavuutta saadaan lisättyä hyödyntämällä aineistotriangulaatiota, eli käyttämällä useita eri aineistoja tai tiedon kohteita (esim. Saaranen-Kauppinen & Puusniekka, 2009, s. 16), niin myös vaikuttavuuden arvioinnin luotettavuutta voidaan parantaa eri aineistojen avulla.

Jatkoaskeleet

3X10D-mittauksia tullaan hankkeen aikana tekemään säännöllisesti, ja tuloksista viestitään osana hanketyötä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka hankkeen asiakkaiden hyvinvointi muuttuu hankkeen edetessä. Vastaavanlainen mittausasetelma oli käytössä ODL:n ja Diakin Yhdistämö-hankkeessa, jonka asiakkailla muun muassa arjessa pärjääminen ja elämään tyytyväisyys kohenivat selvästi (Hautala & Pietilä-Litendahl, 2023).

Hankkeessa tehdään myös kustannusvaikuttavuuden arviointia hankkeessa kehitetyille asiakastyön toimintamalleille. Kaikesta hankkeessa toteutetusta arviointityöstä tullaan kirjoittamaan raportti, joka julkaistaan kaikkien luettavaksi julkaisupalvelu Theseuksessa. Julkisen raportin myötä vaikuttavuuden arviointi ei palvele pelkästään hanketoteuttajia ja -rahoittajaa, vaan hankkeen toiminta saadaan kuvattua laajemmalle yleisölle. Tätä voidaan pitää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistämisenä.

Lähteet

Hautala, S., & Pietilä-Litendahl, P. (2023). Tilanteesta tavoitteeseen sosiaalisen vahvistumisen poluilla. Kuntoutus 46(1), 27–34. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.127802

Kainulainen, S., & Paananen, R. (16.12.2021). Evaluating situation of life with the 3X10D survey – How reliable is the assessment? HAMK Unlimited Scientific. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021121460445

Kainulainen, S., Paananen, R., Ketola, R., & Porko, P. (2023). Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistavat 3X10D-elämäntilannemittarit. (Diak Puheenvuoro 44). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130

Kettunen, A., Steffansson, M., & Pehkonen-Elmi, T. (2018). Taloudellisia perusteluja sosiaaliselle kuntoutukselle. Teoksessa H. Kostilainen & A. Nieminen (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia (s. 58–81) Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-307-0

Miettinen, J., Selander, K., & Linnosmaa, I. (2020).  Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkiminen. Teoksessa A. Hujala & H. Taskinen (toim.), Uudistuva sosiaali- ja terveysala (s. 77–128). Tampere University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-022-9

Saaranen-Kauppinen, A., & Puusniekka, A. (2009). Menetelmäopetuksen tietovaranto KvaliMOTV – Kvalitatiivisten menetelmien verkko-oppikirja. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.

Tippett, A.-M., & Yliruka, L. (2025). Palautetietoisen toimintakulttuurin mahdollisuudet lastensuojelun vaikuttavuuden vahvistamisessa. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 62(2), 376–383. https://doi.org/10.23990/sa.155896

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199105