Kokemusosaamisen hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen työssä

Kokemustieto voi tuoda sosiaali- ja terveysalan ammattilaiselle tieteellisen ja ammatillisen tiedon rinnalle arvokkaan näkökulman, sillä kokemusosaajalla on sellaista tietoa ja taitoa, joka ei ole omaksuttavissa ammatillisessa koulutuksessa (Palukka ym., 2019, s. 33). Kokemusosaaminen luokitellaan usein ensisijaisesti kokemusasiantuntijoiden osaamisalueeksi ja sen rooli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työssä on epäselvä. Tietoa ammattilaisten kokemusosaamisen hyödyntämisestä asiakastyössä on saatavilla vain vähän (Rissanen, 2025, s. 57). Tämä aiheuttaa ammattilaisissa epävarmuutta siitä, onko kokemusosaamisen hyödyntäminen hyväksytty toimintatapa. Yli puolet sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista haluaisi hyödyntää kokemusosaamista työssään, mutta tarvitsisi siitä lisätietoa (Harju, 2023a; 2023b, s. 35).

Tässä artikkelissa pohditaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusosaamisen erityispiirteitä ja kokemusosaamisen hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia, haasteita ja valmiuksia. Kirjoitus perustuu Diakonia-ammattikorkeakoulun vuonna 2023 Kokonaisena työssä -osahankkeessa toteutettuun kartoitustyö, jossa selvitettiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden ja ammattilaisten kokemusosaamisen tunnistamista, hyödyntämistä ja merkitystä.

Ammattilaisen kokemusosaamisen erityispiirteet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määritelmän mukaan kokemusosaamisella tarkoitetaan kokemuksen tuomaa ymmärrystä ja tietoa, jota hyödynnetään toisten ihmisten auttamiseksi tai tukemiseksi, tai heidän auttamis- ja osaamisvalmiuksiensa lisäämiseksi. Kokemusosaaminen perustuu kokemustietoon, joka tuo ammatillisen ja tieteellisen tiedon rinnalle kokemuspohjaisen näkökulman. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023.)

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusosaaminen voidaan määritellä merkityksellisen henkilökohtaisen kokemuksen tai läheisen tukemisen kautta kertyneeksi tietotaidoksi ja ymmärrykseksi, joka on jalostunut työelämässä hyödynnettäväksi osaamiseksi. (Harju, 2023b, s. 7.) Kokemusosaamisen taustalla voi olla mikä tahansa itselle merkityksellinen kokemus; myönteinen palvelukokemus tai traumaattinen elämänkokemus, joko itsellä tai läheisellä. Ammattilaiselle kokemusosaaminen voi näyttäytyä työotteena tai osana omaa persoonallisuutta, jota kokemukset ovat muokanneet. Kokemusosaaminen voidaan myös nähdä omista kokemuksista peräisin olevana herkkyytenä ymmärtää asiakkaiden ja heidän läheistensä tarpeita ja tilanteita. (Harju, 2023b, s. 47.)

Kokemusosaamisen hyödyntäminen edellyttää, että ammattilainen pystyy yhdistämään sen tarkoituksenmukaisella tavalla ammattiosaamiseensa.

Kokemusosaamisen hyödyntäminen edellyttää, että ammattilainen pystyy yhdistämään sen tarkoituksenmukaisella tavalla ammattiosaamiseensa. Tämä tarkoittaa sitä, että omista kokemuksista syntyneitä oppeja pystyy tarkastelemaan kriittisesti ja soveltamaan ammatillisesti. Ammatillisessa auttamistyössä tiedot ja kokemukset yhdistyvät vuorovaikutukseen ja empatiaan. Joskus ammattilainen voi myös kertoa asiakkaalle omista kokemuksistaan (Rissanen, 2025, s. 57). Asiakas- tai potilaskohtaamista ohjaavat kuitenkin ammattilaisuuteen liittyvät vastuut ja velvollisuudet.

Kokemusosaamisen hyödyntäminen voi olla myös tiedostamatonta. Jos omia kokemuksiaan ei tiedosta tai kohtaa, voi jäädä huomaamatta, että kaikki omakohtaiset kokemukset eivät ole siirrettävissä toimiviksi toimintamalleiksi ammattilaisen käyttöön. (Harju, 2025, s. 16.)

Kokemusosaamisen hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Ammattilaisen kokemusosaamisen hyödyntämiseen liittyy mahdollisuuksia ja haasteita. Kokemusosaamisen hyödyntämisen vahvuutena nähdään syvä ymmärrys asiakasta ja tämän läheisiä kohtaan. Asiakasymmärryksen koetaan parantavan kohtaamisten laatua, tehostavan asiakkaan auttamista sekä lisäävän työn merkityksellisyyttä. Keskeinen vahvuus on myös omiin kokemuksiin liittyvä erityisosaaminen, esimerkiksi tiettyä asiakasryhmää koskettavista kysymyksistä. (Harju, 2023b, s. 41.)

Kokemusosaamisen hyödyntämisen haasteiksi ammattilaiset sen sijaan tunnistavat muun muassa asiakastilanteen tulemisen liian lähelle, epämiellyttävien tunteiden ja muistojen heräämisen työtilanteissa, oman taustan piilottamisen ja työyhteisön huonon asenteen sekä kuormittumisen ja uupumisen. Lisäksi haasteeksi koetaan ammattilaisen ja vertaisen roolien sekoittuminen. (Harju, 2023b, s. 42–45.)  Kokemusosaamista hyödyntävällä ammattilaisella on oltava kyky nähdä asiat laajemmassa perspektiivissä ja ymmärtää selvästi ammattilaisuuteen liittyvät velvoitteet. On mahdollista, että ammattilainen johdattelee asiakasta omien kokemustensa pohjalta ratkaisuihin, jotka eivät kuitenkaan sovellu tälle tai ei anna riittävästi tilaa asiakkaan prosessille. (Harju, 2023b, s. 40–41.)

Ratkaisuja kokemusosaamisen turvalliseen hyödyntämiseen

Kaikilla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla ei ole valmiuksia kokemusosaamisen hyödyntämiseen turvallisesti. Valmiuksien puuttuminen voi näkyä kykenemättömyytenä suojata itseään ja rajata kokemuksen käyttöä (Harju, 2025, s. 12). Kokemusosaaminen voi myös näkyä ristiriitoina ammatti-identiteetissä tai työssäjaksamisen haasteina.

Ammattilaisten kokemusosaamisen hyödyntämisen valmiuksiin vaikuttavat tekijät on koottu oheiseen kuvioon. Valmiudet koostuvat seuraavista tekijöistä: 1) suhde omiin kokemuksiin eli niiden tunnistaminen ja käsittely, 2) kokemusten käytön rajaaminen ja itsensä suojaaminen, 3) ammatillisen ja kokemusosaamisen yhdistäminen, 4) omiin kokemuksiin liittyvien tunteiden säätely työssä, 5) suhde asiakkaisiin, 6) suhde toisiin ammattilaisiin sekä 7) suhde palvelujärjestelmään. Luontevan suhteen määrittäminen näihin tekijöihin voi selkeyttää ammatti-identiteettiä ja työn tekemisen tapoja sekä lisätä työhyvinvointia. (Harju, 2025, s. 17.)

Kuvio 1. Ammattilaisen kokemusosaamisen hyödyntämisen valmiudet

Kokemuksellisen tiedon jalostuminen kokemusosaamiseksi voi tapahtua jo opintojen aikana osana ammatillista kasvua ja ammatti-identiteetin rakentumista. Prosessi voi olla pitkä ja yksilöllinen, ja sitä tulisi tukea opintojen aikana. (Harju, 2023b, s. 46–48.) Ammattilaisten tunnistamien haasteiden pohjalta on myös kehitetty valmennus Kokonaisena työssä -hankkeessa. Sen tavoitteena on muun muassa omiin elämänkokemuksiin liittyvän osaamispotentiaalin tunnistaminen ja työn mielekkyyden ja merkityksellisyyden vahvistaminen. (Harju & Nuutinen, 2025, s. 19–21.)

Lähteet

Harju, H. (2025). Kokemusosaaminen sosiaali- ja terveysammattilaisen työssä. Teoksessa H. Harju (toim.), Kokemusosaamisen voima sosiaali- ja terveysalalla (s. 9–18). (Diak Työelämä 37). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-449-7

Harju, H. , & Nuutinen, K. (2025). Kokemusosaamisen valmennusmalli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Teoksessa H. Harju (toim.), Kokemusosaamisen voima sosiaali- ja terveysalalla (s. 19–28). (Diak Työelämä 37). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-449-7

Harju, H. (2023a). [Sosiaali- ja terveysalan työntekijöille, opiskelijoille, opettajille ja opinto-ohjaajille kohdistettu kokemusosaamisen merkitystä koskeva kyselyaineisto]. [Julkaisematon raakadata]. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Harju, H. (2023b). Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemusosaaminen – Tunnistaminen, hyödyntäminen ja merkitys opinnoissa ja työssä. (Diak Puheenvuoro 46). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-424-4

Palukka, H., Tiilikka, T. , & Auvinen, P. (2019). Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluissa – osallisuuden mahdollistaja vai osallistumispolitiikan väline. Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 27(1), 21–37. https://doi.org/10.30668/janu 66252

Rissanen, P. (2025). Omakohtaiset kokemukset mielenterveysongelmista hyödyksi sosiaali- ja terveysalan työhön. Teoksessa H. Harju (toim.), Kokemusosaamisen voima sosiaali- ja terveysalalla (s. 56–65). (Diak Työelämä 37) Diakonia-ammattikorkeakoulu.  https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-449-7

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (15.9.2025) Kokemusosaaminen. https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/kokemusosaaminen

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199115