Korkealaatuista soveltavaa tutkimusta – esimerkkinä 3X10D

Diak on uuden strategiansa pohjalta rakentamassa toimintaansa mahdollisimman vaikuttavaksi kaikissa toiminnoissaan. Tämä tarkoittaa toiminnan suunnittelua luotettavan tiedon pohjalta sekä myös työelämälle ja yhteiskunnalle suunnattujen palveluiden rakentamista vahvan tutkimustiedon varaan. Tutkimustyötä tehdään itse ja tutkimustietoa kootaan palveluiden tueksi muualla tehdyistä tutkimuksista. Määrätietoisen ohjelmallisen työn avulla pyrkimyksenä on tuottaa  korkealaatuista tutkimusta. Artikkelissa kuvataan, mitä korkealaatuinen soveltava tutkimus on tarkoittanut yhden Diakin palvelutuotteen osalta.

3X10D elämäntilanteen mittarina

Kaikkien 3X10D-elämäntilannemittariversioiden lähtökohtana on alkuperäinen ajatus hyödyntää mittaria asiakastyössä ja erityisesti moniammatillisessa työssä. Mittari on siis työväline ammattilaisille, mutta samalla se tuottaa määrällistä tietoa palveluiden kehittämiseen. Elämäntilannemittareita on laadittu käytettäväksi erilaisten väestöryhmien elämäntilanteen itsearviointiin. Kehittämistyö on kestänyt yli vuosikymmenen (Kainulainen ym., 2023), mikä on mahdollistanut tiedon kumuloitumisen ja hyödyntämisen uusien käyttökohteiden kohdalla.

Mittareiden rakenne ja toiminta on samanlainen: ne kartoittavat kohderyhmän keskeisimmät elämänalueet ja kutakin elämänaluetta arvioidaan 11-portaisella asteikolla nollasta kymmeneen ääripäiden ollessa erittäin tyytymätön ja erittäin tyytyväinen.

Mittarin määrällisiä tuloksia voidaan käyttää kahdella tavalla, joko kutakin elämänaluetta tarkastellen tai laskemalla elämänalueiden yhteissumman tai niiden keskiarvon. Korkeampi pistemäärä kertoo suuremmasta tyytyväisyydestä. On siis tärkeää ymmärtää mistä tyytyväisyys kertoo, koska se on mittarin määrällinen päätulos.

Mistä tyytyväisyys kertoo?

Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että tyytyväisyyden aste kuvaa tarpeiden tyydyttymisen astetta tai arvioijan omien tavoitteiden saavuttamisen astetta (van der Lippe, 2023). Mitä sitten ovat tarpeet ja ihmisten tavoitteet? Tarpeilla viitataan biologisiin ihmisen perustarpeisiin ja tavoitteilla erilaisiin haluihin. Mitä ihminen tarkoittaa tyytyväisyyttä arvioidessaan, inhimillisiä perustarpeita vai kulttuurisestikin määrittyviä haluja?

Kaikkien 3X10D-elämäntilannemittariversioiden lähtökohtana on alkuperäinen ajatus hyödyntää mittaria asiakastyössä ja erityisesti moniammatillisessa työssä.

Lisäksi on todettu ihmisten itsearviota tehdessään vertaavan tilannettaan muiden tilanteeseen. Nämä referenssitahot voivat kohdistua hyvin laajasti elämään (Michalos, 1985) tai suppeammin esimerkiksi naapuriin.

Keskustelua myös käydään siitä, ovatko koetun hyvinvoinnin arviot sittenkään arvioita, kognitiivisen prosessin kautta tuotettuja. Tämä kognitiivinen arvio on aiheellisesti kyseenalaistettu. Perusteena on, että silloin kun ihminen yleensä osaa vastata hyvin nopeasti kysymykseen ”kuinka tyytyväinen olet elämääsi kokonaisuutena”, hän ei samalla ennätä tehdä kognitiivista arvioita koko elämästään ja sen eri ulottuvuuksista – mutta vastaa silti kysymykseen tyytyväisyydestään.

Kognitiivisia arvioita on helppo tehdä silloin, kun arvio kohdistuu johonkin tiettyyn kohteeseen, vaikkapa juuri syötyyn ruokaan tai asuntoon. Abstraktimman tai kohdentamattoman arvion tekeminen on vaikeampaan. Tällöin apuun tulevat ihmisen tunteet.

Onkin näyttöä siitä, että nopea vastaaminen selittyy sillä, että tunteilla on suuri merkitys myös itsearviota tehtäessä (Davern ym., 2007; Kainulainen, 2022). Tunteet (affects) ovat elollisille olioille alkukantaisia signaaleja siitä, miten niiden tulee käyttäytyä, jatkaa turvallista eloa tai paeta (Veenhoven, 2009). Tunteet mahdollistavat nopean reaktion hieman hahmottomaankin kysymykseen koko elämästä.

Tunteitakin on mahdollista jakaa kahdenlaisiin: nopeasti johonkin tiettyyn kohdistuviin (emotions) ja hitaammin vaihtuviin ja yleiseen tunnetilaan (mood). Jälkimmäinen on kytketty jopa geeniperäisesti määrättyyn elollisen olennon taipumukseen pyrkiä tasapainotilaan, homeostaasiin. Robert A. Cummins on tutkinut subjektiivista hyvinvointia vuosikymmeniä psykologian suunnasta ja päätynyt siihen, että ihmisen elämään tyytyväisyys asettuu 60-90 pisteen (vrt. 6-9) kohdalle silloin, kun elämäntilanne on tavanomainen eikä elämässä ole kohtuuttomia ongelmia. Alle tämän homeostaasin menevillä on vakavia ongelmia elämässään. (Capic ym., 2018.)

Voiko tyytyväisyyteen luottaa?

Edellä on lueteltu lukuisia mahdollisia huolia liittyen koetun hyvinvoinnin mittareiden antamiin tuloksiin. Kertooko arvio tarpeista vai toiveista, vertailusta muihin ihmisiin ja pohjaako arvio tunteisiin vai kognitiiviseen päättelyyn?

Monesti nämä huolet liittyvät teoreettisen pohdintaan käsitteistä ja mekanismeista, joiden kautta vastaus kyselylomakkeisiin syntyy. On myös relevanttia pohdintaa ja empiiristä tutkimustakin siitä, miksi esimerkiksi tulojen yhteys ei ole hyvinvoinnin kanssa niin suoraviivainen kuin olettaisi. Tuloilla näyttää olevan suhteellisen suoraviivainen yhteys koettuun hyvinvointiin tulojakauman alapäässä, mutta yhteys heikkenee tulojakauman yläpäässä (Kainulainen, 2018).

Empiirisesti tarkastellen tyytyväisyys on kuitenkin varsin ymmärrettävästi ja selkeästi yhteydessä ihmisten tarpeiden tyydyttymiseen, elinoloihin ja erityisesti sosiaalisiin suhteisiin. Tyytyväisyys ei kuitenkaan ole objektiivinen fakta, jonka perusteella voidaan arvioida sitä, onko yhden ihmisen elämäntilanne selvästi parempi tai huonompi. Tyytyväisyys kertoo kuitenkin ainoalla mahdollisella tavalla sen, mitä ihminen itse ajattelee elämästään.

Miksi on tärkeää ymmärtää mittarin tulos tarkasti?

Validit ja reliaabelit mittarit ovat perusedellytys kaikille mittareiden käytöille. Niiden tulkinnan tulee olla mahdollisimman selkeää ja tulosten täsmällisiä. Tämä ajatus on tärkeä erilaisissa väestötason kyselyistä aina asiakastyössä tehtäviin mittauksiin. Tuloksen merkitys kasvaa kuitenkin silloin, kun tulosten perusteella tai avustamana voidaan tehdä päätöksiä yhden henkilön asiassa, tai silloin, kun ihminen tekee itse päätelmiä tuloksen perusteella. Jälkimmäinen tilanne on yleinen digitaalisesti toteutettavissa internet-testeissä.

Diak on rakentanut nuorille suunnatun zekki.fi -palvelun, missä vastaaja voi tehdä itsearvion elämäntilanteestaan 3X10D-mittarilla. Palvelu on ollut varsin suosittu ja sitä kehitetään edelleen parempien palautetekstien ja palvelusuositusten osalta. Kehittämisen tavoitteena on, että ohjelma reagoi vastaajan antamiin tietoihin niin, että se tukisi vastaajan toimijuutta omassa elämässään. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää varmistua siitä, että mittari toimii, kuten sen on suunniteltu toimivan. Tähän mennessä on varmistettu, että mittari toimii riittävän hyvin (Paananen ym., 2024), jotta vastausten perusteella voidaan antaa kullekin kohderyhmälle oikea palauteteksti. Niin ikään on analysoitu, millaisia palveluita tietyssä elämäntilanteessa olevat nuoret Zekistä hakevat ja siten varmistettu, että testin tehneille nuorille tarjotaan heille tarpeellisia palveluita.

Digitaalisen zekki.fi:n taustalla oli kaksi kehittämishanketta, joista ensimmäisessä rekrytoitiin nuoria haastattelemaan nuoria siitä, millaisessa tilanteessa nämä tarvitsisivat tukea ja millaista tukea he näissä tilanteissa haluaisivat (Paananen ym., 2019) ja tätä seuraavassa kehittämishankkeessa koottiin nuorille tukea tarjoavia järjestöjen ammattilaisia rakentamaan digitaalista tukea (Paananen ym. 2021). Kehittämishankkeiden tulokset sulautettiin aiempaan ymmärrykseen hyvinvoinnista ja erityisesti 3X10D:n elämänalueista.

Korkealaatuinen työ on pitkäjänteistä

Korkealaatuinen soveltava tutkimus edellyttää pitkäjänteistä työtä ja keskittymistä tietyille käytännön ja tutkimuksen aloille. Ajan kuluessa on rakennettava uutta tietoa ja välineitä aiempien löydösten varaan. Soveltava tutkimus ei voi myöskään perustua vain yhden tai kahden ihmisen varaan ja se edellyttää monialaista, innovatiivista ilmiön lähestymistä. Nämä tekijät, pitkäjänteinen keskittyminen ja tiimit, edellyttävät korkeakoulun ymmärrystä siitä mitkä ovat ne strategisesti tärkeät teemat, joihin suunnataan resursseja vuosikymmentenkin ajan. Toisaalta kaikkea ei voi lukita kiinni, koska maailma muuttuu ja tuottaa kaiken aikaa hiljaisia signaaleja, joita kannattaa – ehkä – tutkia tarkemmin.

Lähteet

Capic, T., Li, N., & Cummins, R.C. (2018). ”Confirmation of Subjective Wellbeing Set-points: Foundational for Subjective Social Indicators.” Social Indicators Research 137(1): 1-28.

Davern, M., Cummins, R. A. & Stokes, M. (2007). ”Subjective wellbeing as an affective/cognitive construct.” Journal of Happiness Studies 8(4): 429-449

Kainulainen, S. (2018). Tulojen ja onnellisuuden välinen yhteys Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 114:1

Kainulainen, S., Paananen, R., Ketola, R., & Porko, P. (2023). Osallisuutta ja vaikuttavuutta vahvistavat 3X10D-elämäntilannemittarit. (Diak Puheenvuoro 44). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041236130

Kainulainen, S. (2022). Concurrent Assessments of Individuals’ Affect and Contentment and the Correlation of these Estimates to Overall Happiness at Specific Moments. Applied Research Quality Life 17, 3151–3174 (2022). https://doi.org/10.1007/s11482-022-10057-9

Michalos, A.C. (1985). Multiple discrepancies theory (MDT). Soc Indic Res 16, 347–413 (1985). https://doi.org/10.1007/BF00333288

Paananen, R., Kainulainen, S., Wiens, V., & Zitting, J. (2024). Insights into digital guidance: Reliability of self-assessment in youth-oriented Zekki Service. Finnish Journal of EHealth and EWelfare, 16(4), 457–472. https://doi.org/10.23996/fjhw.144370

Paananen, R., Alanko, R., & Kainulainen, S. (2021). Digitaalinen Zekki-palvelu yhdistää nuorten tarpeet ja tarjolla olevan tuen. Kasvun tuki aikakauslehti 2021:1: 48-59.

Paananen R., Kainulainen S., Hyppönen E., Leikas H., Lindström A., & Lökfors J. (2019). 10 tarinaa nuoruudesta ja tuen tarpeista – nuorten ajatuksia palveluiden kehittämiseksi. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. Diak Puheenvuoro 21, Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-328-5

Van der Lippe, T. (2023). Satisfaction with Life as a Whole. Teoksessa F. Maggino (Ed.), Encyclopedia of Quality of Life and Well-Being Research. Second Edition. Springer. https://link.springer.com/referencework/10.1007/978-3-031-17299-1

Veenhoven, R. (2009). How do we assess how happy we are? Tenets, implications and tenability of three theories. In A. K. Dutt & B. Radcliff (Eds.), Happiness, Economics and Politics: Towards a multi-disciplinary approach, (pp. 45–69). Celtenham: Edward Elger Publishers

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199118