Opinnäytetyöt Zekki-palvelun kehittämisen tukena

Opinnäytetyöt voivat paljastaa uusia ilmiöitä tai kehittämistarpeita, joita ei ole vielä tutkittu laajemmin. Opinnäytetöissä kerätään usein aineistoa suoraan kentältä – esimerkiksi nuorilta, ammattilaisilta tai organisaatioilta. Tämä tuo opetukseen autenttista tietoa ja tarjoaa tutkimukselle arvokkaan näkökulman käytännön toimijoiden kokemuksista ja tarpeista.

Diakissa kehitetystä Zekki-palvelusta on tehty useita opinnäytetöitä eri ammattikorkeakouluissa. Niiden avulla on saatu arvokasta tietoa sekä nuorilta että eri ammattiryhmien edustajilta. Saatuja kehitysideoita on hyödynnetty palvelun jatkokehityksessä ja viestinnässä sekä uuden, lisenssipohjaisen ZekkiPro -palvelun rakentamisessa.

Zekki nuorten hyvinvoinnin tukena

Nuorten uupumus ja mielenterveyden haasteet ovat kasvussa, ja digipalvelut, kuten Zekki voivat toimia matalan kynnyksen työkaluna niiden tunnistamisessa. Opinnäytetöiden mukaan Zekki toimii tehokkaana itsearvioinnin välineenä, joka auttaa nuorta hahmottamaan omaa elämäntilannettaan sekä tunnistamaan vahvuuksia ja kehityskohteita. Zekki tarjoaa anonyymin ja helposti lähestyttävän tavan hakea tukea. Zekki mahdollistaa yksilöllisen tuen tarjoamisen nuoren omien tarpeiden pohjalta ja vahvistaa nuoren omaa toimijuutta sekä osallisuutta. Zekki tukee ennaltaehkäisevää työtä ja helpottaa puheeksi ottamista ja tuen kohdentamista. Zekin tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää palveluiden kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa.

Useissa opinnäytetöissä nousi kehitysideoina esiin se, että palvelu ei ole riittävän tunnettu nuorten ja heitä tukevien ammattilaisten keskuudessa. Palvelusta on toivottu myös eri kieliversioita, sovellusta sekä vertaistarinoiden lisäämistä.

Zekki terveydenhuollon ja kuraattorien työvälineenä

Heiskanen, Kerttula ja Kinnari (2023) tarkastelivat Zekki-digipalvelun käyttöä kouluterveydenhuollossa. Vaikka palvelu oli vielä melko tuntematon terveydenhoitajien keskuudessa, sen koettiin olevan hyödyllinen työväline, joka voi nopeuttaa ja tehostaa terveydenhoitajan työtä. Terveydenhoitaja voi vahvistaa nuorten terveystietoisuutta, voimavaroja ja omatoimisuutta tunnistaen ja puuttuen terveyttä uhkaaviin tekijöihin. Potentiaalia nähdään erityisesti haastavimmissa elämätilanteissa olevien nuorten ohjaamisessa oikeisiin tuki- ja jatkopalveluihin. Yhtenä jatkokehitysideana oli palvelun kääntäminen eri kielille, ja tämä toive saatiinkin toteutettua keväällä 2025. (Heiskanen ym., 2023.)

Kinnunen ja Rahtu (2023) kehittivät opinnäytetyönään systemaattisen, ratkaisukeskeisiin menetelmiin perustuvan Zekki-toimintamallin työterveyshoitajien käyttöön. Mallin tavoitteena on tukea ammattilaisia työskentelemään nuorisolähtöisemmin ja ratkaisukeskeisesti. Toimintamalli koettiin toimivaksi, ja sen jatkokehitys on parhaillaan käynnissä. (Kinnunen & Rahtu, 2023.)

Opinnäytetöissä kerätään usein aineistoa suoraan kentältä – esimerkiksi nuorilta, ammattilaisilta tai organisaatioilta.

Kuraattorit (Laaksonen, 2023) pitivät Zekkiä hyödyllisenä puheeksi ottamisen ja nuoren kokonaistilanteen kartoittamisen työvälineenä. Hyödynnettävyys korostuu erityisesti silloin, kun keskustelu ei riitä tilanteen riittävään hahmottamiseen. Zekki koetaan helppokäyttöiseksi ja visuaalisesti selkeäksi, erityisesti sen antaman värikoodatun yhteenvedon ansiosta. Nuoren kanssa voi esimerkiksi miettiä yhdessä, mitä pitäisi muuttua, jotta jonkin vastauksen kohdalla pääsisi punaiselta alueelta keltaiselle alueelle Palvelu kannustaa nuorta hakemaan apua ja ohjaa sopivien palvelujen pariin. Zekki mahdollistaa myös itsenäisen käytön, joka madaltaa kynnystä avun hakemiseen. Kehitysehdotuksina esiin nousivat mielenterveyteen ja sukupuoli-identiteettiin liittyvä sisältö sekä vertaistarinoiden lisääminen. (Laaksonen, 2023.)

Zekin hyödyntäminen kunnissa ja seurakunnissa

Mononen & Suhonen (2023) tarkastelivat Zekin soveltuvuutta nuorten hyvinvointitiedon tuottamiseen kunnissa ja seurakunnissa. Opinnäytetyössä korostui Zekin rooli tiedon tuottajana: palvelu voi tuottaa reaaliaikaista ja kattavaa tietoa nuorten hyvinvoinnista, jota voidaan hyödyntää kunnallisessa ja kirkollisessa hyvinvointityössä. Zekki tukee moniammatillista tiedonkeruuta ja auttaa tunnistamaan pinnalla olevia ilmiöitä. Zekki nähdään hyödyllisenä työkaluna tiedonhaussa, erityisesti haluttaessa ymmärtää nuorten kokemuksia ja tarpeita. Palvelun avulla voitaisiin tavoittaa myös nuoret, jotka jäävät perinteisten palvelujen ulkopuolelle. Tutkimuksen mukaan Zekki soveltuu hyvinvointikoordinaattoreiden ja nuorisodiakonien työn tueksi esimerkiksi suunnittelussa ja palvelujen kehittämisessä. Tekijöiden suosituksen mukaan Zekki tulisi integroida osaksi kunnallista ja seurakunnallista nuorisotyötä. Zekki-palvelua olisi mahdollista hyödyntää rippikouluryhmissä, koska huonosti voivat nuoret saattavat helposti jäädä huomaamatta rippikoulun lyhyen keston vuoksi. (Mononen & Suhonen, 2023.)

Koskinen (2022) tutki Zekkiä nuorisotyön ja kirkon näkökulmasta. Nuoret kokivat Zekin helppokäyttöiseksi, miellyttäväksi ja ajatuksia herättäväksi. Palvelu auttaa nuoria pysähtymään oman elämäntilanteen äärelle ja pohtimaan tulevaisuutta. Se myös lisää turvallisuuden tunnetta, kun apu on saatavilla ja helposti lähestyttävää. Zekki koetaan innovatiiviseksi ja nuorilähtöiseksi tukipalveluksi, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi diakoniatyöntekijän vastaanotolla tai Walk-in terapiassa. Keväällä 2025 tällainen toiminta onkin jo käynnistynyt. (Koskinen, 2022.)

Kolehmainen (2023) arvioi Zekin hyödyllisyyttä etsivän nuorisotyön työntekijöille. Hänen mukaansa Zekki toimii ohjauksen, kartoituksen ja keskustelun välineenä. Se aktivoi ja motivoi nuoria, lisää heidän tietämystään palveluista ja tukee toimijuutta. Ammattilaiset kokevat palvelun helppokäyttöiseksi ja hyödylliseksi, mutta sen tunnettuus on vielä heikko. Zekki-palvelu nähdään potentiaalisena työkaluna nuorten hyvinvoinnin arviointiin ja tukemiseen, ammattilaisten tiedolla johtamiseen ja palveluohjaukseen sekä moniammatillisen yhteistyön ja asiakaskokemustiedon vahvistamiseen. Tutkimuksessa todetaan tarve integraatiolle olemassa oleviin tietojärjestelmiin. (Kolehmainen, 2023.)

Jenni Uusitaipaleen YAMK-opinnäytetyössä (2021) tutkittiin, miten digitaalinen palveluohjaus voi vähentää nuorten pahoinvointia ja syrjäytymistä sekä kehittää nuorilähtöistä ja kuntaystävällistä palveluohjausta. Keskeisinä havaintoina todettiin, että digitaaliset palvelut kuten Zekki voivat vähentää nuorten ahdistusta ja syrjäytymistä tarjoamalla matalan kynnyksen tukea. Laatukriteereistä tärkeimpinä nähtiin asiakaskokemus ja vaikuttavuus. Uusitaival korostaa, että Zekki ja vastaavat palvelut tulisi integroida osaksi kunnallista palveluohjausta ja niiden kehittämisessä tulisi huomioida nuorten digitaaliset taidot ja motivaatio. (Uusitaival, 2021.)

Zekki tiedolla johtamisen välineenä hyvinvointialueilla

Saviluoto (2024) selvitti, miten Zekki-palvelun tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää nuorten palveluissa ja tiedolla johtamisen välineenä hyvinvointialueella. Keskeisinä havaintoina todettiin, että Zekki tuottaa laadukasta ja vertailukelpoista hyvinvointitietoa. Se myös tukee ennaltaehkäisevää työtä, resurssien kohdentamista ja päätöksentekoa. Esiin nousi asiakaskokemustiedon puute, jota Zekki voisi korvata. Saviluodon mukaan Zekkiä tulisi pilotoida systemaattisesti hyvinvointialueilla. ZekkiPro on tätä kirjoitettaessa jo käytössä useammalla hyvinvointialueella ja sen avulla on tehty laaja hyvinvointikartoitus Pohteen ja Pohjois-Pohjanmaan kuntien alueella. (Saviluoto, 2024.)

Käyttäjäkokemukset auttavat kehittämään digitaalisia palveluita

Holopainen ja Riikonen (2023) tutkivat Zekki-digipalvelun käyttäjien kokemuksia ja palvelun koettua hyödyllisyyttä nuorten hyvinvoinnin tukena. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä palautetta palvelun kehittämiseksi. Kyselytutkimus toteutettiin Zekki-digipalvelun omalla sosiaalisen median alustalla Instagramissa. Kyselyn mukaan 92 prosenttia Zekki-digipalvelun käyttäjistä on hyötynyt palvelusta. Avoimissa vastauksissa esiintyi positiivisia ja tsemppaavia palautteita sekä toteuttamiskelpoisia kehitysehdotuksia. Zekki-digipalvelun stoorit, joissa kysytään, miten nuorilla menee, olivat kaivattuja ja niitä onkin jatkettu. Eräässä palautteessa toivottiin tulostettavia postereita ja ladattavia esitteitä eri tiedostomuodoissa. Myös näihin toiveisiin pystyttiin vastaamaan, kun Zekin ammattilaissivut julkaistiin keväällä 2024. (Holopainen & Riikonen, 2023.)

Sipolan (2023) opinnäytetyössä tutkittiin ammattilaisten tarpeita Zekki-palvelun käyttöönottoon liittyen ja kehitettiin ammattilaisviestintään painottuva strategia toimeksiantajan hyödynnettäväksi. Haastattelujen avulla selvitettiin, mitä Zekin käyttöönotto vaatisi, miten ammattilaiset voisivat hyödyntää palvelua työssään, sekä millainen tukimateriaali ja markkinointi auttaisi palvelun käyttöönotossa. Tuloksia on sittemmin hyödynnetty laajasti Zekin markkinoinnissa ja viestinnässä. (Sipola, 2023.)

Opinnäytetyöt sillanrakentajana opetuksen ja TKI:n välillä

Opinnäytetöiden mukaan Zekki-digipalvelu saa laajasti positiivista palautetta eri ammattilaisilta ja nuorilta. Se toimii työkaluna ammattilaisille nuorten tilanteen kartoittamiseen ja palveluohjaukseen, sekä itsenäisenä tukipalveluna nuorille, joka madaltaa avun hakemisen kynnystä. Zekkiä voidaan hyödyntää tietolähteenä hyvinvointityössä. Zekin tunnettuuden kasvattaminen ja käytön laajentaminen on pitkäjänteistä kehittämistyötä, jonka vaikutukset voivat olla merkittäviä nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamisessa.

Opinnäytetyöt eivät ole vain opiskelijan oppimisprosessi, vaan ne voivat toimia merkittävänä sillanrakentajana opetuksen, tutkimuksen ja työelämän välillä. Ne tuottavat tietoa, kehittävät käytäntöjä ja vahvistavat yhteisöllistä oppimista – juuri siksi ne ovat arvokas osa korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaa.

Lähteet

Heiskanen, S., Kerttula,  J-P, & Kinnari, J. (2023). Zekki-digipalvelun hyödyntäminen kouluterveydenhuollossa [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu].  https://www.theseus.fi/handle/10024/798794

Holopainen, T. , & Riikonen, C. (2023). Zekki-digipalvelu nuorille hyvinvoinnin tueksi – kyselytutkimus käyttäjille. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/798798

Kemppainen, J., Mälkki, S., & Savukoski, J. (2023). Kiitos, kun saan levähtää: toiminnallisia menetelmiä uupumuksen ennaltaehkäisemiseen isostoiminnassa. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/793813

Kinnunen, H., & Rahtu, A. (2024). Zekki-digipalvelun hyödyntäminen työterveyshuollossa. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/856267

Kolehmainen, S. (2023). Zekki-digipalvelu työvälineenä sosiaalialan ammattilaisille. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/789645

Koskinen, N. (2022). Zekki-digipalvelu nuorten hyvinvoinnin edistäjänä. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/745855

Laaksonen, S.(2023). Kuraattorien arvioita Zekki-palvelun hyödynnettävyydestä ja kehittämistarpeista. [Opinnäytetyö, Turun ammattikorkeakoulu].   https://www.theseus.fi/handle/10024/814798

Mononen, H., & Suhonen, E. (2023). Digitaalinen Zekki-palvelu nuorten hyvinvointitiedon tuottajana kunnissa ja seurakunnissa. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/793910

Saviluoto, S. (2024). Zekki-digipalvelusta lisäarvoa nuorten palveluihin ja tiedolla johtamiseen. [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/850198

Sipola, P. (2023). Miten sulla menee, nuori? Zekki-palvelun tunnettuuden ja käyttöönoton lisääminen nuorta tukevien ammattilaisten keskuudessa. [Opinnäytetyö, Oulun ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/805485

Uusitaival, J. (2021). Nuorten digitaalinen palveluohjaus. [Opinnäytetyö, Jyväskylän ammattikorkeakoulu]. https://www.theseus.fi/handle/10024/512486

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199106