Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimustoiminta on pitkäjänteistä ja tavoitteellista

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma (MIPA 2.0) aloitti toimintansa vuonna 2015. Pitkäjänteisen, jo kymmenen vuotta yhtäjaksoisesti kestäneen tutkimustoiminnan on mahdollistanut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) myöntämä rahoitus. Tutkimusohjelmaa koordinoi A-klinikkasäätiö. Sen toteutukseen osallistuu 11 järjestöä ja kaksi korkeakoulua, Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön tutkinto-ohjelma. (A-klinikkasäätiö, i.a.)

Tutkimusohjelman tavoitteena on tuottaa tietoa, joka edistää päihde-, mielenterveys- ja rikosseuraamusjärjestöjen toiminnan kehittämistä ja niiden toimintaan osallistuvien ihmisten hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistamista. Lisäksi tutkimusohjelman tavoitteena on lisätä siinä mukana olevien järjestöjen tutkimusyhteistyötä ja tutkimusosaamista. (Tourunen ym., 2017.)

Järjestötoiminnasta tarvitaan tutkimusta toimintaresurssien kaventuessa

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen työ käynnistyi vuonna 2023 (Valtioneuvosto, 2023). Hallituksen työskentelyä on leimannut säästötalkoot. Taloudellisten leikkausten kohteena on ollut sekä sosiaaliturva että sosiaali- ja terveydenhuolto. Sosiaali- ja terveysjärjestöt, kuten mielenterveys- ja päihdejärjestöt ovat olennainen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Orpon hallitus on kuitenkin heikentänyt sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä leikkaamalla niiden valtionavustuksia. (Kyyrönen, 2025; Peltosalmi, ym. 2024, s. 179–187; ks. Pyykkö, 2025, s. 11–21.)

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien haittoja sekä sosiaalisten ongelmien kasaantumista. Ne tukevat sekä henkilöitä, joilla päihteiden käytön ja mielenterveyden ongelmia on, että heidän läheisiään. Järjestöt pyrkivät vahvistamaan toimintaansa osallistuvien ihmisten hyvinvointia ja kokemusta osallisuudesta. Lisäksi ne paikkaavat osaltaan julkisten palvelujen puutteita. (Valkonen, 2017; ks. Nahkuri, 2020). Tilanteessa, jossa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytykset ovat kaventuneet, on merkityksellistä tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa järjestöjen toiminnasta ja sen merkityksestä yhteiskunnalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä kansalaisille.

Tutkimusta järjestöjen toiminnasta ja toimintaan osallistuvien elämästä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma perustuu järjestöjen tarpeeseen saada tutkittua tietoa toimintansa tuloksista ja vaikutuksista, toimintaympäristönsä muutoksista sekä järjestöjen toimintaan osallistuvien ihmisten elämäntilanteista. Jo tutkimusohjelman suunnitteluvaiheessa järjestötoimijoilta – palvelunkäyttäjiltä, työntekijöiltä ja vapaaehtoisilta – kerättiin näkemyksiä tutkimustarpeista kyselyillä ja fokusryhmähaastatteluilla. Näin pyrittiin varmistamaan se, että tutkimus vastaa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen todellisiin tarpeisiin. Toimintatapaa on jatkettu. Järjestöt päättävät yhdessä tutkimusohjelman aihealueista. Näitä neuvotteluja raamittaa STEA:n avustushakujen aikataulu.

Tutkimusohjelma keskittyi alkuvuosinaan (2015–2017) järjestöjen toimintaan osallistuvien ihmisten hyvinvoinnin vajeiden ja palveluparpeiden sekä voimavarojen ja positiivisen mielenterveyden kartoittamiseen (Tourunen ym., 2017). Positiivinen mielenterveys (mielen hyvinvointi) on olennainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Se on voimavara, jonka vahvuuteen heijastuu käsitys omasta itsestä ja sosiaalisten suhteiden toimivuudesta sekä kokemus elämänhallinnasta ja vaikutusmahdollisuuksista oman elämän ja tulevaisuuden kulkuun. (THL, 2025.) Alkuvuosina tutkimusohjelmassa tarkasteltiin myös ehkäisevän ja korjaavan päihde- ja mielenterveystyön rajapintoja sekä kokemusasiantuntijuutta ja vertaisuutta (Tourunen ym., 2017).

Tilanteessa, jossa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaedellytykset ovat kaventuneet, on merkityksellistä tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa järjestöjen toiminnasta ja sen merkityksestä yhteiskunnalle, sosiaali- ja terveydenhuollolle sekä kansalaisille.

Tämän jälkeen tutkimuksen painopiste oli päihde- ja mielenterveysjärjestöjen ylläpitämien kohtaamispaikkojen ja päiväkeskusten tarjoamien toiminta- ja osallistumismahdollisuuksien kuvaamisessa (Jurvansuu ym., 2021b; Kaskela ym., 2021a). Tutkimuksissa tarkasteltiin muun muassa sitä, millaisia merkityksiä kohtaamispaikoilla ja päiväkeskuksilla oli niiden toimintaan osallistuville ihmisille, ja miten niiden sulkeutuminen koronaepidemian aikana vaikutti osallistujiin (esim. Jurvansuu ym., 2021a).

Lisäksi tutkimusta on tehty järjestöjen ryhmämuotoiseen toimintaan osallistumisen vaikutuksista osallistujien hyvinvointiin ja osallisuuden kokemukseen (Jurvansuu ym., 2023). Keskeinen tutkimusteema on ollut päihteiden käytön ja mielenterveyden ongelmia kohdanneiden ihmisten läheisten elämäntilanteet, hyvinvointi, tuen tarpeet ja palvelujen saanti (esim. Jurvansuu ym., 2022). Muita teemoja vuosien varrella ovat olleet muun muassa koronaepidemian vaikutukset järjestöjen toimintaan ja niiden toimintaan osallistujiin (Jurvansuu, Helfer ym., 2020; Jurvansuu, Kaskela ym., 2020) sekä järjestöjen ja yhdistysten työllistämistoiminta (Jurvansuu ym., 2025).

Kahden-kolmen vuoden välein tutkimusohjelmassa on kerätty tietoa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen sekä niiden alueellisten ja paikallisten yhdistysten toiminnasta. Kyselyllä on kartoitettu niiden taloudellisia resursseja, työntekijöiden ja toimintaan osallistuvien määriä, toiminnan kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Viime vuosina on tutkittu järjestötoimijoiden näkemyksiä aine- ja toiminnallisista riippuvuuksista (Tourunen ym., 2025) sekä nuorten järjestötoimintaan tavoittamisen hyviä käytäntöjä ja toimintaan osallistumisen kynnyksiä (Heinonen ym., 2025).

Vuoden 2025 aikana palataan tutkimusohjelman alkuvuosien 2015–2017 tutkimuksellisiin painopisteisiin. Laajalla kyselyllä selvitetään, millaiseksi päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan osallistuneet kokevat hyvinvointinsa, toimeentulonsa ja palvelujen saamisen. Teema on hyvin ajankohtainen nyt, kun Petteri Orpon hallitus on tehnyt sosiaaliturvaan ja palvelujärjestelmään merkittäviä muutoksia, jotka ovat kohdistuneet muun muassa toimeentulotulotukeen, työttömyysturvaan, asumistukeen ja kuntoutusetuuksiin (Hiilamo ym., 2023).

Erilaisten julkaisujen, webinaarien, tutkimusinfojen ja työpajojen avulla tutkimusohjelma on kertonut toimintansa tuloksista. Tutkimusohjelmassa on tehty kymmenittäin julkaisuja, joista tässä artikkelissa on muutamia esimerkkejä. Julkaisut löytyvät suurelta osin avoimilta julkaisualustoilta, ja niistä on tehty myös vuosikohtainen luettelo tutkimusohjelman julkaisusivustolle . Lisäksi tutkimusohjelman järjestämät tapahtumat ovat avoimia kaikille niiden teemoista kiinnostuneille. Tiedot tutkimusohjelman tapahtumista löytyvät nettisivulta, kuten lokakuun 2025 lopussa järjestettävästä Leikkausten Suomi – Kokemuksia toimeentulosta ja selviytymisestä murenevassa hyvinvointivaltiossa -webinaarista.

AMK- ja YAMK-opiskelijat täydentävät opinnäytetöillään tutkimustoimintaa

Diakin mukana olo päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelmassa toteutuu suurelta osin mahdollistamalla ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opiskelijoiden osallistuminen tutkimusohjelmaan. Diak on mukana myös tutkimusohjelman ohjausryhmässä ja erilaisten tapahtumien kuten webinaarien järjestämisessä. Tutkimusohjelma tarjoaa Diakin AMK- ja YAMK-opiskelijoille mahdollisuuden osallistua tutkimusperusteiseen järjestötoiminnan kehittämiseen ja järjestöjen tekemään vaikuttamistyöhön. (Helminen, 2020.)

Tutkimusohjelman alkuvuosina, ennen koronapandemiaa 2020–2023, Diakin AMK-opiskelijoiden osallisuus tutkimusohjelmassa oli moninaisempaa kuin viime vuosina. Eritoten Diakin Helsingin-kampuksen sosionomiopiskelijat tekijät kirjallisia ja toiminnallisia oppimistehtäviään tutkimusohjelman järjestöissä. He ohjasivat asiakasryhmiä ja järjestivät asiakastapahtumia järjestöissä. He raportoivat tekemänsä suunnittelun, toteutuksen ja tehdyn arvioinnin näkökulmista. Lisäksi opiskelijat suorittavat harjoittelujaksojaan järjestöissä. Tyypillistä oli, että harjoittelujakson aikana rakentui opinnäytetyön tekemiseen johtanut prosessi sosionomiopiskelijan ja järjestön välille. Lisäksi Diakin sosionomiopiskelijat osallistuivat tutkimusohjelman tutkimusaineistojen keräämiseen, muun muassa haastatellen järjestöjen toimintoihin osallistuvia ihmisiä kohtaamispaikoissa ja päiväkeskuksissa. (Helminen, 2020.)

Diakin AMK-opiskelijoiden moninainen osallistuminen tutkimusohjelmaan ja sen järjestöjen toimintaan on mahdollista nytkin. Muutokset sekä Diakin opetustoiminnassa että järjestöjen toiminnassa heijastuvat kuitenkin opiskelijoiden osallistumiseen. Eritoten verkko-opetuksen ja -ohjauksen lisääntyminen on vaikuttanut siihen, miten AMK-opiskelijat muodostavat työelämäsuhteitaan ja osallistuvat työelämäyhteistyöhön opintojensa aikana.

Edelleen Diakin AMK- ja YAMK-opiskelijat tekevät paljon opinnäytetöitä tutkimusohjelmalle (Helminen, 2020; 2023). Esimerkiksi syyslukukaudella 2024 sovittiin kahden AMK-opinnäytetyön ja kolme YAMK-opinnäytetyön tekemisestä tutkimusohjelmassa. Syyslukukaudella 2025 on käynnistymässä kaksi YAMK-opinnäytetyöprosessia. Lisäksi Diakin Helsingin-, Oulun- ja Porin-kampukset sekä Diak Itä-Suomi tekevät yhteistyötä alueellisten ja paikallisten päihde- ja mielenterveysjärjestöjen kanssa. Esimerkiksi Diakin Porin-kampuksen ja Satakunnan Sininauha Ry:n välinen yhteistyö on jatkuvaa ja tiivistä. Yhteistyön toteutusmuotoja ovat sekä AMK-opiskelijoiden oppimistehtävät, harjoittelut ja opinnäytetyöt että Diakin ja yhdistyksen välinen TKI-toiminta, kuten hankkeet.

Tutkimus edistää järjestöjen toiminnan kehittämistä ja vaikuttamistyötä

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman tutkimusaiheet perustuvat hankejärjestöjen tarpeisiin. Tutkimusta tehdään hankejärjestöjen kanssa yhteistyössä kerättyjen tutkimusaineistojen perusteella. Tutkimuksissa pyritään tavoittamaan sekä järjestöissä työskentelevien että järjestöjen toimintaan osallistuvien kokemukset ja näkemykset. Tutkimusta tehdään ja tutkimustulokset julkaistaan siten, että tutkimus tukee järjestöjä toimintansa kehittämisessä ja vaikuttamistyössä.

Hankkeeseen osallistuvat järjestöt ovat hyödyntäneet tutkimusohjelman tuottamaa tietoa muun muassa sisäisissä koulutuksissa ja tapahtumissa, strategiatyössä sekä avustus- ja hankehakemusten tekemisessä. Sitä on hyödynnetty toiminnan raportoinnissa sekä vaikuttamistyössä, kuten lausunnoissa, kannanotoissa, kampanjoissa ja mielipidekirjoituksissa. Tutkimustuloksista on viestitty monipuolisesti järjestöjen jäsenkirjeissä ja -lehdissä. Tutkimusohjelman tavoitteena on edistää järjestöjen toiminnan johtamista ja kehittämistä järjestökentältä kerättyyn tietoon perustuen (ks. Tourunen, 2020; Tourunen ym., 2021). Vaikeaa ellei mahdotonta on kuitenkin mitata, miten juuri tutkimusohjelma ja sen tuottama on vaikuttanut järjestöjen toimintaan ja toimintaan osallistujien hyvinvointiin.

Tutkimusohjelmassa on pureuduttu monipuolisesti päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaan. Tutkimustulokset ovat merkittäviä järjestöille, mutta myös laajemmin sosiaali- ja terveydenhuollolle. Esimerkiksi sosiaalityön piirissä tärkeinä tutkimuksen painoaloina pidetään haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden elämäntilanteiden ja palvelutarpeiden sekä asiakkaiden osallisuuden ja toimijuuden toteutumisen selvittämistä. Tärkeänä painoalana pidetään myös toiminnan ja työn laadun ja vaikuttavuuden sekä innovaatioiden tutkimusta (A 103/2024 §. 2). Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma vastaa kansallisesti merkittävinä pidettyihin sosiaalityön tutkimuksen painoaloihin.

Lähteet

A 103/2024. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus yliopistotasoisesta sosiaalityön tutkimuksesta. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2024/103

A-klinikkasäätiö. (i.a.). MIPA 2.0. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/tyomme/tutkimus-ja-kehitys/tutkimushankkeet/mipa/

Helminen, J. (12.4.2023).  Päihde- ja mielenterveysjärjestöt edistävät hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023030329553

Helminen, J. (2020). Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman innovaatiotoiminnan oppimisympäristönä. Teoksessa J. Helminen (toim.). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. (Diak Työelämä 18, s. 114–127). Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-348-3

Hiilamo, H., Kivipelto, M., Moisio, P., Mukkila, S., Nykänen, E., Ollonqvist, J., Peltoniemi, J., Saikku, P., Tervola, J., Tuovinen, A-K. & Virrankari, L. (2023). Hallitusohjelman mukaisten sosiaaliturvan leikkausten vaikutukset vuoteen 2027. (Työpaperi 45/2023). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-408-229-7

Jurvansuu, S., Heinonen, T., & Tourunen, J. (27.6.2025). Palkkatuetusta työstä tuetusti palkkatyöhön? Kolmannelle sektorille työllistymisen vaikutuksia koettuun osallisuuteen, hyvinvointiin ja työkykyyn. (Katsauksia ja näkökulmia 3/2025). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/wp-content/uploads/A-klinikkasaatio-Katsauksia-ja-nakokulmia-3-2025.pdf

Jurvansuu, S., Helfer, A., Tourunen, J., & Pitkänen, T. (2020). Muutokset järjestöjen tavoittamien ihmisten päihteidenkäytössä koronapoikkeustilan aikana. Toukokuussa 2020 toteutetun verkkokyselyn tuloksia. (Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 4/2020). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/wp-content/uploads/tietopuu_katsauksia_4_2020_muutokset_paihteidenkaytossa_koronapoikkeustilan_aikana.pdf

Jurvansuu, S., Kaskela, T., & Tourunen J. (2020). Lähipalveluista sähköisiin etäpalveluihin. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan aikana. (Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 3/2020). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_katsauksia_3_2020_lahipalveluista_sahkoisiin_etapalveluihin.pdf

Jurvansuu, S., Kaskela, T., & Tourunen, J. (2021a). Kun kohtaamispaikka suljettiin. Kävijöiden ja työntekijöiden kokemuksia koronapoikkeustilan vaikutuksista. (Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 2/2021). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2021 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_katsauksia_2_2021_kun_kohtaamispaikka_suljettiin.pdf

Jurvansuu, S., Kaskela, T., & Tourunen, J. (2021b). Pienoisetnografinen tutkimus osallisuuden ulottuvuuksista mielenterveyskuntoutujien kohtaamispaikassa. (Tietopuu: Tutkimussarja 5/2021). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_tutkimussarja_5_2021_pienoisetnografinen_tutkimus_osallisuuden_ulottuvuuksista.pdf

Jurvansuu, S., Laukkanen, S., & Tourunen, J. (2022). ”Jos ei saa hoitoa, miten ne läheiset voi saada mitään?” Päihteidenkäyttäjien läheisten kokemuksia palvelujärjestelmästä. (Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 1/2022). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/tyomme/tutkimus-ja-kehitys/tutkimushankkeet/mipa/hankejulkaisut/

Jurvansuu, S., Takala, J., & Tourunen, J. (2023). Ryhmästä osallisuutta? Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien osallisuuden sekä toiminta- ja työkyvyn muutokset ryhmätoiminnan aikana. (A-klinikkasäätiö: Katsauksia ja näkökulmia 1/2023). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/wp-content/uploads/Ryhmasta_osallisuutta.pdf

Kaskela, T., Jurvansuu, S., & Tourunen, J. (2021). Toimijaverkkoteoriaan pohjautuva pienoisetnografia päihteitä aktiivisesti käyttäville suunnatusta matalan kynnyksen kohtaamispaikasta. (Tietopuu: Tutkimussarja 3/2021). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/tutkittua/tietopuu_tutkimussarja_3_2021_toimijaverkkoteoriaan_pohjautuva_pienoisetnografia_matalan_kynnyksen_kohtaamispaikasta.pdf

Kyyrönen, O. (8.8.2025). Hallitus on leikannut eniten sosiaali- ja terveydenhuollosta ja sosiaaliturvasta – ministeri Purran leikkaus sote-järjestöiltä kasvattaisi osuutta entisestään. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Saatavilla 1.9.2025 https://www.soste.fi/hallitus-on-leikannut-eniten-sosiaali-ja-terveydenhuollosta-ja-sosiaaliturvasta-leikkaus-sote-jarjestoilta-kasvattaa-osuutta-entisestaan/

Nahkuri, M. (11.9.2020). Mitä sote-järjestöt tekevät. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Saatavilla 1.9.2025 https://www.soste.fi/mita-sote-jarjestot-tekevat/

Peltosalmi, J., Eronen, A., Londén, P., & Ruuskanen, P. (2024). Järjestöbarometri 2024. Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Saatavilla 1.9.2025 https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2024/10/JB-2024_01102024-1.pdf

Pyykkö, M. (2025). Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista. Selvityshenkilön raportti. (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2025:1). Sosiaali- ja terveysministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8661-9

THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (15.5.2025). Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi. Saatavilla 1.9.2025 https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi

Tourunen, J. (2020). ”Ei se ole yhden ihmisen juttu, vaan koko työyhteisön”. Tutkimustiedon hyödyntämien päihde- ja mielenterveysjärjestöistä. A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/wp-content/uploads/TUTKIMUSTIEDON-HYODYNTAMINEN-PAIHDE-JA-MIELENTERVEYSJARJESTOISSA-Final-220223.pdf

Tourunen, J., Hiltunen, K., Ketola, K., & Vikkula, H. (2021). Tutkimustiedon hyödyntäminen edellyttää suunnitelmallista johtamista. (Tutkittua). Tiimi 1/2021. Saatavilla 1.9.2025 https://a-klinikkasaatio.fi/wp-content/uploads/tiimi_1_2021_tutkimustiedon_hyodyntaminen_edellyttaa_suunnitelmallista_johtamista.pdf

Tourunen, J., Jurvansuu, S., Pitkänen, T., Rissanen, P., Puumalainen, J., Valkonen, J., Ilomäki, T., Mäenpää, E., Hautamäki, L., Kammonen, K., Nieminen, N., Ringbom, H., Elovainio, M., Jokelainen, S., Sironen, J., Glad, T., & Ahonen, J. (2017). Järjestöt hyvinvoinnin, osallisuuden ja kohtaamisen vahvistajina. MIPA-tutkimustulosten yhteenvetoa. A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/MIPA_Tutkimuskoonti.pdf

Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8

Valkonen, J. (21.12.2017). Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen järjestölähtöisessä päihde- ja mielenterveystyössä. (Tietopuu: Katsauksia ja näkökulmia 5/2017). A-klinikkasäätiö. Saatavilla 1.9.2025 https://tiedostot.a-klinikkasaatio.fi/Tietopuu_Katsauksia_5_2017.pdf

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199108