Tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi

Ammattikorkeakoulut eivät ole ainoastaan opinahjoja. Lain mukaan niiden on tutkintokoulutuksen lisäksi tehtävä soveltavaa tutkimusta. Mitä sitten tämä soveltava tutkimus oikein on? Se eroaa monella tapaa yliopistollisesta perustutkimuksesta, vaikka tieteellisen tutkimisen kriteerit ja eettiset periaatteet määrittävätkin molemmissa hyvää tutkimustapaa.

Lyhyesti sanottuna perustutkimuksessa tieteellistä tietoa tavoitellaan puhtaasti tiedon itsensä vuoksi. Perustutkimuksen ei siis tarvitse tuottaa esimerkiksi taloudellista hyötyä. Sen tavoite on lisätä ymmärrystämme eri ilmiöistä ja siten tyydyttää ihmisen perustavanlaatuista uteliaisuutta. Perustutkimuksella on yhteiskunnassamme itseisarvo.

Soveltavassa tutkimuksessa sen sijaan tietoa tuotetaan ja sovelletaan jonkin halutun käytännöllisen ongelman ratkaisemiseksi. Soveltavan tutkimuksen avulla voidaan kehittää esimerkiksi uusia innovaatioita, toimintamalleja ja palveluita. Näitä Diak ammattikorkeakouluna tuottaa sosiaali-, terveys- , kirkon ja tulkkauksen aloille.

Tavoite on katkaista eriarvoistumiskehitys

Ammattikorkeakoululaissa soveltavan tutkimuksen tavoitteita määritetään vielä hieman tarkemmin. Sen mukaan ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee palvella opetusta, edistää alueensa työelämää ja elinkeinoelämää sekä aluekehityksen kautta edistää muun muassa alueen asukkaiden hyvinvointia ja elinympäristön laatua.

Diakissa näitä vaatimuksia lähestytään strategisen kattotavoitteen eli eriarvoistumiskehityksen katkaisemisen sateenvarjon alla. Kaikki Diakin TKI-toiminnassa tuotettu tieto, palvelut, tuotteet, ja toimintamallit toteuttavat tätä strategista päätavoitetta. Kun työelämä, yhteiskunta ja ihmisten tarpeet muuttuvat koko ajan, soveltavan tutkimuksen tekemisessä ei tule koskaan valmista. Uusia tarpeita nousee myös Diakin edustamilla aloilla jatkuvasti esiin.

Kun työelämä, yhteiskunta ja ihmisten tarpeet muuttuvat koko ajan, soveltavan tutkimuksen tekemisessä ei tule koskaan valmista.

– Tällä hetkellä ammattialoillamme näkyy esimerkiksi tarve kehittyä monialaisessa johtamisessa ja muussa verkostotyössä sekä kyky todentaa oman toiminnan vaikuttavuutta, Diakin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Reija Paananen kertoo.

Näihin tarpeisiin on Diakissa sosiaalialalle ja hyvinvointia tukevaan työhön kehitetty tuotteiksi asti esimerkiksi ZekkiPro ja Huono-osaisuuden karttapalvelu. ZekkiPron avulla on mahdollista seurata yksilön tai väestöryhmän hyvinvointia ja hyvinvoinnin muutosta. Sen keräämällä datalla voidaan myös todentaa oman organisaation toiminnan vaikuttavuutta. Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto puolestaan tarjoaa päättäjille dataa siitä, millaisia ongelmia heidän alueellaan on ja mihin toimenpiteitä kannattaisi kohdentaa toiminnan tehokkuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

– Voisi sanoa, että Diakin tutkimustoiminnan tavoite kokonaisuudessaan on auttaa kaikkia työelämän tasoja kentän ammattilaisista päättäjiin asti tekemään parempia, tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, Reija Paananen summaa.

Valmiit tuotteet pohjautuvat aina mittavaan kehitystyöhön. Esimerkiksi ZekkiPron saattaminen valmiiksi digitaaliseksi järjestelmäksi vaati Diakissa kymmenisen vuotta tutkimus- ja kehittämistyötä kokemuksellisten hyvinvointia mittaavien mittareiden ja vastaajaystävällisen digitaalisen järjestelmän kehittämisen parissa.

Uusista avauksista TKI-toiminnassa voi nostaa esimerkiksi myös kirkon alalta vuonna 2022 aloittaneen Seurakuntien toiminnan muutos ja alueelliset kehitystrendit -pitkittäistutkimuksen. Tässä tutkimuksessa kerätään kahden vuoden välein haastatteluilla tietoa 25 seurakunnasta eri puolilta Suomea. Toinen kiinnostava avaus on Motivaatio kirkon työhön -tutkimus, joka selvitti kirkon työn vetovoima- ja pitovoimatekijöitä.

– Tutkimuksemme mahdollistaa seurakunnille tai koko kirkolle tehdä datasta kiinnostavia nostoja esimerkiksi ajankohtaisia ilmiöistä, kuten koronapandemiaan reagoimisesta tai työelämän muutoksista seurakunnissa, tutkimus- ja kehityspäällikkö Heidi Zitting havainnollistaa.

– Tuloksia voidaan hyödyntää seurakunnan omassa strategiatyössä ja toiminnan kehittämisessä. Esimerkiksi Motivaatio kirkon työhön -tutkimus paljastaa, että kirkon työhön väsähtäneitä aina vaivaakaan “burn out” vaan “bore out”, kun työtehtävät eivät vastaakaan korkeakoulutuksen saaneiden työntekijöiden asiantuntemuksen tasoa.

ZekkiPro kartoittaa elämäntilanteen

Byströmin Ohjaamo on oululainen matalan kynnyksen monialainen palvelukeskus alle 30-vuotiaille nuorille. Sen ohjelmatoimintaa koordinoi Oulun kaupungin nuorisopalvelut. Monialaisessa paikassa työskentelee viitisenkymmentä työntekijää eri ammattikunnista. Ohjaamosta löytyy nuorten tueksi muun muassa etsiviä nuorisotyöntekijöitä, terveydenhuollon ammattilaisia, ammatinvalintapsykologi, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutti sekä työllisyyspalveluiden omavalmentajia.

Byströmin Ohjaamo on vastikään ottanut kaikille ammattilaisilleen ZekkiPron käyttöön. Yksi käyttäjistä on etsivä nuorisotyöntekijä Riikka Tuovila. Hänelle tuotteeseen tutustuminen on ollut sujuvaa, sillä Tuovila on käyttänyt jo aiemmin Diakin tuotteista Zekkiä ja 3X10D-elämäntilannemittareita.

– Olen jo pitkään systemaattisesti kartoittanut Zekillä uusien asiakkaitteni tilanteen asiakkuuden alussa. Zekillä olen saanut hyvän ja tarkan kuvan nuoren elämäntilanteesta, Riikka Tuovila kertoo.

– Kartoituksen jälleen on ollut helpompaa suunnitella sitä, mitä palveluja nuori todella juuri sillä hetkellä tarvitsee ja mihin asioihin muutosta hänen kanssaan lähdetään hakemaan.

Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yleensä nuoren tilanteen ensimmäisiä kartoittajia. Heille Zekki ja ZekkiPro ovat hyviä puheeksi ottamisen välineitä, Tuovila näkee.

– Kun käyn Zekin tai ZekkiPron kyselyä läpi yhdessä nuoren kanssa, keskusteluun vierähtää helposti tunti tai puolitoista. Pidänkin näistä erityisesti siksi, että kysymysten pohjalta syntyy niin hyviä keskusteluita.

Ammattilaisena Tuovila kokee tuotteet hyväksi myös siitä syystä, että kattavan kysymyspatteriston avulla keskustelussa ei unohdu yhdenkään elämänalueen läpikäyminen. Tämä auttaa toteuttamaan Ohjaamon tavoitetta kokonaisvaltaisesta palvelusta.

Dataa vaikuttavuudesta

Nuori voi tehdä ZekkiPro -kyselyn itsenäisesti verkossa. Tuovila on kuitenkin havainnut tärkeäksi käydä kysymykset yhdessä nuoren kanssa läpi jo siksi, että ihmiset saattavat ymmärtää kysymyspatteriston käsitteitä hieman eri tavoin.

– Etenkin ZekkiPron tallentuvan ryhmätason datan vertailukelpoisuuden vuoksi yhteinen ymmärrys käsitteistä on kriittistä. Esimerkiksi ‘itsetunto’ tai ‘vaikeuksien voittaminen’ on saatettu käsittää eri tavoin. Siksi on hyvä, että ammattilainen sanoittaa auki sen, mitä kysymyksillä oikein haetaan, Tuovila toteaa.

ZekkiProlla voidaan tehdä Ohjaamossa myös loppukysely asiakkuuden loppuvaiheessa. Näin mahdollistuu vertailevan tiedon saaminen siitä, miten yksittäisen nuoren elämäntilanne on palvelun aikana kenties muuttunut.

Esihenkilöille ja johdolle on tietenkin tärkeää tietää, missä kaikessa palveluissa onnistutaan ja mikä niissä vaatii kehittämistä. Byströmin Ohjaamossa vaikuttavuutta on todennettu jo vuodesta 2014 lähtien muun muassa vaikuttavuuden arvioinnin kyselyllä ja raportoinnilla, joka toteutetaan kahden vuoden välein, Ohjaamon koordinaattori ja paikan ZekkiPron pääkäyttäjä Saija Ukkola kertoo.

”ZekkiPron kautta saamme lisätietoa oululaisten nuorten hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin muutoksista.”

– ZekkiPron kautta saamme lisätietoa oululaisten nuorten hyvinvoinnista ja hyvinvoinnin muutoksista. Voimme myös yhdistää dataa muihin Byströmin Ohjaamon vaikuttavuutta mittaaviin ja todentaviin mittareihin, Saija Ukkola sanoo.

Tietoa päättäjille

Jo nyt Riikka Tuovila on Zekin ja ZekkiPron kautta voinut todeta esimerkiksi perhetaustan yhdeksi merkittävimmistä nuorten elämään vaikuttavista tekijöistä.

– Jos Zekissä perheen suhteen kyselyn mittarit ovat osoittaneet jotakin kahdeksaa kymmenestä pisteestä, tilanne on varsin lupaava, vaikka taloudelliset seikat tai itsetunto kulkisivat jossakin kakkosessa, Tuovila sanoo.

– Rakastava ja ymmärtävä tuki läheisiltä on erittäin, erittäin merkittävää. Me kohtaamme Ohjaamossa hyvin konkreettisesti ja havainnollisesti sen, miten erilaiset lapsuuden perhetaustat vaikuttavat ja näkyvät parikymppisillä nuorilla.

Tällaista dataa tarvitaan parempien päätösten tekoon maan ylintä johtoa myöten. Parhaimmillaan hyvinvointidata näkyisi päätöksissä, tässä tapauksessa suurempina satsauksina ennaltaehkäisevään perhetyöhön.

Kiitos ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen, ainakin tietoa päättäjille saadaan. Jatko on poliittisesta tahdosta ja valinnoista kiinni. Kentällä ja Diakin edustamilla aloilla tietoon perustuva auttaminen ja hyvinvointityö joka tapauksessa jatkuu.