Virtuaalisimulaatioista apua sairaanhoitajakoulutuksen harjoittelupaikkapulaan

Sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2024). Harjoittelupaikoista on pulaa, koska sairaanhoitajaohjaajia ja resurssia tarjota laadukasta ohjausta ei ole tarpeeksi (Sairaanhoitajaliitto, 2024). Sairaanhoitajaopiskelijat kertovat, että he eivät saa harjoittelupaikkaa oikeaan aikaan, paikkoja perutaan viime hetkellä ja kilpailu niistä tuottaa taloudellista ja henkistä stressiä. Viivästykset voivat siirtää valmistumista ja heikentää alan vetovoimaa. (Akavan sairaanhoitajat ja Taja, 2025.)

Sairaanhoitajaopiskelijoista myös tuntuu toisinaan, ettei saatu harjoittelupaikka vastaa niitä tavoitteita, jotka harjoittelussa olisi tarkoitus saavuttaa (Ropponen ym., 2023). Ja vaikka unelmiensa harjoittelupaikan saisikin, on tilanteita, jotka eivät tule harjoittelun aikana vastaan, jotka ovat epäeettisiä tai mahdottomia harjoitella oikeilla potilailla tai muuten vain liian kalliita järjestää harjoittelun vuoksi (Leibold & Schwarz, 2017). Tästä seuraa pattitilanne: miten harjoitella tulevaa ammattia varten?

Virtuaalisimulaatio vahvistaa osaamista ja itsevarmuutta

Mikään ei korvaa hoitotyön harjoittelemista aidossa hoitotyön ympäristössä. Immersiivisillä eli syvästi osallistavilla ja läsnäolon tunnetta vahvistavilla laajennetun todellisuuden oppimisympäristöillä voidaan kuitenkin täydentää, tukea ja monipuolistaa kliinistä osaamista. Virtuaalitodellisuutta hyödyntävissä simulaatioissa opiskelijat voivat turvallisesti harjoitella kliinisiä taitoja ja päätöksentekoa todentuntuisissa potilastilanteissa, toistaa harjoituksia omaan tahtiin ja riittävän monta kertaa saaden välitöntä palautetta. Tämä tukee tehokkaasti kliinisen osaamisen ja itseluottamuksen kehittymistä ennen siirtymistä todelliseen potilastyöhön.

Yhdeksäntoista (19) satunnaistettua kokeellista tutkimusta (RCT) ja yhteensä 769 sairaanhoitajaopiskelijan datan sisältävä systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi selvitti, miten virtuaalitodellisuutta sairaanhoitajakoulutuksissa hyödyntävät simulaatiot vaikuttavat keskeisiin oppimistuloksiin, kuten tiedolliseen osaamiseen, kliinisiin taitoihin ja itsevarmuuteen, ja millaisilla koulutusinterventioilla nämä tulokset saavutettiin (Ropponen ym., 2025).

Tutkimus osoitti, että virtuaalisimulaatiot tukevat sairaanhoitajaopiskelijoiden tiedollista oppimista ja kliinisten taitojen kehittymistä selvästi paremmin kuin perinteiset opetusmenetelmät. Opiskelijat kokevat simulaatiot hyödyllisiksi ja motivoiviksi. Virtuaalisimulaatioiden vaikuttavuutta sairaanhoitajakoulutuksessa näyttävät tukevan toistettu harjoittelu virtuaaliympäristössä, virtuaalisen ja perinteisen opetuksen yhdistäminen sekä immersiivisen oppimisympäristön sisään rakennettu vuorovaikutteisuus, esimerkiksi reaaliaikainen palaute sekä soveltavat ja ongelmanratkaisuun ohjaavat tehtävät. (Ropponen ym., 2025.)

Immersiivisillä eli syvästi osallistavilla ja läsnäolon tunnetta vahvistavilla laajennetun todellisuuden oppimisympäristöillä voidaan täydentää, tukea ja monipuolistaa kliinistä osaamista.

Tutkimuksen mukaan virtuaalisimulaatioilla voidaan tukea varsin keskeisiä sairaanhoitajan kompetenssin elementtejä, tiedollista oppimista ja kliinisten taitojen vahvistumista. Laajennetussa todellisuudessa harjoittelu valmistaa opiskelijoita kohtaamaan todellisia kliinisen ympäristön tilanteita. Immersiivisillä oppimisympäristöillä voidaan siis osaltaan vastata ajankohtaisiin koulutushaasteisiin, kuten harjoittelupaikkojen ja ohjaajien riittämättömyyteen, ja tukea sairaanhoitajaopiskelijoiden kasvua tulevan ammattinsa vaatimaan osaamiseen.

Vaikka virtuaalisimulaatioiden käytöstä sairaanhoitajakoulutuksessa on kertynyt runsaasti tutkimusta koronapandemian laukaiseman etä- ja verkko-opetusbuumin jälkeen, tehdyllä tutkimuksella on puutteensa. Virtuaalisimulaatioiden vaikutukset sairaanhoitajaopiskelijoiden itsevarmuuteen ja tyytyväisyyteen ovat myönteisiä, mutta tulosten vahvistaminen edellyttää lisää tutkimusta. Myös virtuaaliharjoittelun pitkäaikaisista vaikutuksista on toistaiseksi vähän tutkimustietoa.

Virtuaalisimulaatiotutkimus sairaanhoitajakoulutuksessa keskittyy voimakkaasti akuuttihoidon ja kädentaitojen harjoitteluun. Tulevaisuudessa on syytä tutkia enemmän myös kriittisen ajattelun, päätöksenteon ja tiimityön harjoittelemista immersiivisissä oppimisympäristöissä. Monenlaisia simulaatioihin liittyviä oppimiskeskustelumenetelmiä on olemassa, tutkimustakin niistä, mutta tekoälyn ohjaamaa oppimiskeskustelua on tutkittu vielä vähän. Ja koska sairaanhoitoa opiskellaan ja toteutetaan yhä useammin kehittyvällä kielitaidolla, immersiivisten oppimisympäristöjen mahdollisuuksia hoitotyön viestintää vaativien potilasohjaus-, raportointi- ja konsultointitilanteiden harjoittelussa on syytä myös tutkia lisää.

Digitaaliset oppimisratkaisut tukevat yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia

Immersiiviset oppimisympäristöt ja virtuaalisimulaatiot tulevat yleistymään sairaanhoitajakoulutuksessa. Ne täyttävät tyhjiötä silloin, kun hoitotyön käytännön harjoittelu ei ole syystä tai toisesta mahdollista. Ne varmistavat harjoittelumahdollisuuden silloin, kun kliinisiin tilanteisiin ei ole turvallista, käytännöllistä tai riittävän toistettavaa pääsyä todellisissa hoitoympäristöissä. Ne tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden kehittää taitojaan yhdenvertaisesti riippumatta harjoittelupaikkojen rajallisesta saatavuudesta tai potilastilanteiden vaihtelevuudesta. Virtuaalisimulaatiot tukevat siis oppimisen inklusiivisuutta ja vahvistavat tasa-arvoisia mahdollisuuksia ammatilliseen kasvuun.

Lähteet

Akavan sairaanhoitajat ja Taja. (2025). Palkattomat harjoittelut koettelevat sote-alan opiskelijoiden taloutta ja jaksamista – sekä alan vetovoimaa. Akava. https://akava.fi/liittouutiset/akavan-sairaanhoitajat-ja-taja-palkattomat-harjoittelut-koettelevat-sote-alan-opiskelijoiden-taloutta-ja-jaksamista-seka-alan-vetovoimaa/

Leibold, N., & Schwarz, L. (2017). Virtual simulations: A creative, evidence-based approach to develop and educate nurses. Creative Nursing, 23(1), 29-34. https://doi.org/10.1891/1078-4535.23.1.29

Ropponen, P., Kamau, S., Koskenranta, M., Kuivila, H., Oikarainen, A., Isakov, T., Tomietto, M., & Mikkonen, K. (2023). Culturally and linguistically diverse nursing students’ experiences of integration into the working environment: A qualitative study. Nurse education today, 120, 105654. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2022.105654

Ropponen, P., Tomietto, M., Pramila-Savukoski, S., Kuivila, H., Koskenranta, M., Liaw, S. Y., & Mikkonen, K. (2025). Impacts of VR simulation on nursing students’ competence, confidence, and satisfaction: A systematic review and meta-analysis of randomised controlled trials. Nurse Education Today, 152, 106756. https://doi.org/10.1016/j.nedt.2025.106756

Sairaanhoitajaliitto. (2024). Sairaanhoitajapulan yksi ratkaisu on harjoitteluihin liittyvien epäkohtien korjaaminen. Sairaanhoitajat. https://sairaanhoitajat.fi/sairaanhoitajaliitto-sairaanhoitajapulan-yksi-ratkaisu-on-harjoitteluihin-liittyvien-epakohtien-korjaaminen/

Sosiaali- ja terveysministeriö. (2024). Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain muuttamisesta (HE 149/2024). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/hallituksen-esitykset/2024/149

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199102