Yhteiskunnalliset yritykset voivat kääntää maaseudun suunnan

Suomen maaseutu kohtaa monisyisiä ja pitkäaikaisia haasteita. Väestö vähenee ja ikääntyy, nuoret muuttavat pois ja työmarkkinat supistuvat. Palvelut keskittyvät kaupunkeihin, eikä julkinen sektori yksin kykene turvaamaan arjen peruspalveluja. Yksityisille kaupallisille palveluille ei ole myöskään riittäviä markkinoita.

Tämä kehitys uhkaa paitsi paikallista hyvinvointia myös koko yhteiskunnan alueellista tasapainoa. Ratkaisu ei välttämättä löydy perinteisestä elinkeinopolitiikasta tai yksin valtion toimenpiteistä.

Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona ovat yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset. Ne tuottavat palveluja ja työpaikkoja, mutta niiden ensisijainen tavoite on yhteiskunnallinen hyöty, ei taloudellisen voiton maksimointi.

Suomessa yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset voisivat toimia esimerkiksi vanhuspalveluissa, nuorten työllistämisessä, kulttuuripalveluissa ja palveluasumisessa. Niiden toimintaa luonnehtii paikallisuus, yhteisöllisyys ja kyky nähdä arjen ongelmat mahdollisuuksina innovaatioille.

Rakenteet ja paikalliset olot muovaavat yhteiskunnallisia yrityksiä

Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) toteuttama, parhaillaan arvioitavana oleva tutkimus tarkasteli, miten institutionaaliset rakenteet ja alueelliset erityispiirteet yhdessä muokkaavat yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemejä. Tutkimuksessa vertailtiin kolmea erilaista maaseutualuetta – Lappia, Satakuntaa ja Kainuuta.

Aineisto koostui maakuntaohjelmista, EU:n rakennerahastojen ohjelmista ja yhteisötaloutta koskevista strategioista. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin aluekehittäjien ja välittäjäorganisaatioiden edustajia sekä analysoitiin tilastoja väestönkehityksestä, työllisyydestä ja sosiaalisista haasteista hyödyntämällä Huono-osaisuus Suomessa (HOS) -karttasivustoa.

Suomessa yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset voisivat toimia esimerkiksi vanhuspalveluissa, nuorten työllistämisessä, kulttuuripalveluissa ja palveluasumisessa.

Tulokset osoittivat, että yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemien kehittäminen eroaa selvästi eri maaseutualueilla. Lapissa strategiat, yliopistot ja eri yhteisöjen osallistuminen tukivat ekosysteemin kasvua. Satakunnassa resurssit olivat olemassa, mutta yhteinen suunta puuttui. Kainuussa taas institutionaalinen tuki oli heikkoa, mutta kansalaistoiminta ja kokeilukulttuuri kompensoivat puutteita.

Osaamiskeskus voi vahvistaa alueellista kehitystä

Tutkimuksen havainnot ovat erityisen merkityksellisiä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen alueelliselle työlle. Osaamiskeskuksen tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemejä sekä tarjota tietoa ja neuvontaa eri puolilla maata.

Lapissa alueelliset strategiat, korkeakoulujen panos ja kulttuurinen juurtuneisuus luovat vahvan pohjan osaamiskeskuksen työlle. Satakunnassa osaamiskeskuksen rooli voisi olla yhteisen vision rakentaminen ja toimijoiden verkottaminen.

Kainuussa vahva kansalaistoiminta ja kokeilukulttuuri ovat arvokas voimavara, mutta ilman institutionaalista tukea ne jäävät helposti irrallisiksi. Osaamiskeskus voisi tuoda paikallisille aloitteille näkyvyyttä ja yhdistää ne kansallisiin tukirakenteisiin.

Tutkimus tarjoaa osaamiskeskukselle konkreettisen viitekehyksen, jonka avulla voidaan tunnistaa eri alueiden vahvuudet ja pullonkaulat. Tuki voidaan kohdentaa alueen tarpeiden mukaan: yhdellä voidaan painottaa sosiaalisia hankintoja, toisella rahoitusta ja kolmannella kansalaistoimintaa. Näin osaamiskeskus tukee tehokkaasti kunkin alueen kehitystä.

Kohti elinvoimaisempaa maaseutua

Yhteisölähtöiset yhteiskunnalliset yritykset eivät ole hopealuoti maaseutualueiden ongelmiin, mutta ne voivat olla ratkaisevassa roolissa, jos niille annetaan mahdollisuus kasvaa ja kiinnittyä paikallisiin oloihin. Tutkimuksen viesti on selvä: menestys syntyy, kun alueelliset vahvuudet ja institutionaaliset rakenteet sovitetaan yhteen.

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksella on kaikki edellytykset edistää tätä yhteistyötä. Se voi rakentaa siltoja, tukea kokeiluja ja varmistaa, että hyvät käytännöt leviävät alueelta toiselle. Tähän panostamalla maaseudun tulevaisuudesta voidaan rakentaa huomattavasti valoisampi – sellainen, jossa elinvoima ei katoa vaan uusiutuu paikallisten ihmisten, yhteisöjen ja yritysten voimin.

Tämä blogi on kirjoitettu osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanketta (ESR+). Hanke on Euroopan unionin osarahoittama, ja se toteutetaan vuosina 2023-2027.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199109