Kriisinkestävyyttä kirkon alan koulutukseen
Kriisit voivat olla äkillisiä tai pitkittyneitä, paikallisia tai globaaleja. Viime vuosien tapahtumat – pandemia, ilmastokriisi ja sodan uhka Euroopassa – ovat osoittaneet, että yhteiskunnan kriisinkestävyyttä on vahvistettava monella tasolla. Kirkon alan ammattilaiset ovat usein etulinjassa kohtaamassa kriisien vaikutuksia ihmisten elämässä – siksi kriisinkestävyys on olennainen osa heidän osaamistaan.
Uskonnollisten yhteisöjen merkitys henkisen tasapainon ja hyvinvoinnin tukemisessa on tunnustettu osana Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa. Kirkkojen tehtävä kriiseissä ei rajoitu vain hengelliseen tukeen – se ulottuu myös psykososiaaliseen huoltoon, diakoniseen apuun, hautausmaapalveluihin ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen.
Sodan uhka tuo esiin erityisesti uskonnollisten yhteisöjen tehtävän toivon ylläpitäjinä. Kriisitilanteissa ihmiset etsivät merkitystä, turvaa ja yhteyttä – kirkkojen, moskeijoiden ja temppelien hengellinen ja yhteisöllinen toiminta voi tarjota näitä elementtejä. Seurakunnilla on myös erityistehtäviä, kuten hautausmaiden ylläpito ja henkisen huollon tarjoaminen kriisitilanteissa. Näiden tehtävien hoitaminen edellyttää valmiussuunnittelua, riskien arviointia ja kriisiviestinnän osaamista.
Asevelipapit – kirkon läsnäolo sodassa
Yksi erityinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä Suomen edellisten sotien aikana oli asevelipappien työ. Suomen talvi- ja jatkosodassa asevelipapit olivat merkittävä osa puolustusvoimien henkistä huoltoa. He toimivat rintamalla sotilaiden rinnalla, tarjoten hengellistä tukea, sielunhoitoa ja lohdutusta vaikeissa olosuhteissa. Asevelipappien tehtävä ei ollut vain uskonnollinen – he olivat myös moraalin ylläpitäjiä, kuuntelijoita ja toivon välittäjiä.
Myös tänä päivänä puolustusvoimien palveluksessa toimii kenttäpiispa ja lukuisia teologeja ja pappeja tarjoten hengellistä tukea, sielunhoitoa ja kriisityötä varusmiehille, reserviläisille ja henkilökunnalle. Nämä papit ovat osa kansallista varautumista – heidän tehtävänsä korostuu erityisesti poikkeusoloissa ja sodan uhan alla, mutta on myös osa arkipäivän henkistä huoltoa Suomen armeijassa.
Monipuolinen koulutus – monikäyttöinen osaaminen
Diak kouluttaa kirkon alan ammattilaisia, joilta odotetaan valmiutta toimia sekä normaali- että poikkeusoloissa. Kaikki Diakin kirkon alojen opiskelijat saavat useamman pätevyyden: kirkon kasvatuksen tai diakoniatyön ammattilaisuuden lisäksi he ovat joko sosiaalialan tai terveysalan ammattilaisia. Lähetyksen ja kansainvälisen työn ohjaajan tutkinnon suorittaneet saavat jopa kolmannen komponentin ammattilaisuuteensa ja voivat toimia myös kirkon kansainvälisen työn ohjaajan tehtävissä.
Kriisinkestävyys ei ole vain teknistä osaamista, vaan myös kykyä säilyttää toivo, rakentaa yhteyttä ja olla läsnä.
Tämä monipuolinen osaaminen on merkittävä voimavara kriisinkestävyyden rakentamisessa – mutta aina sitä ei osata hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteiskunnallisissa toiminnoissa toimii lukuisia sote-alan työntekijöitä, joilla on kirkollinen kaksoispätevyys ja paljon annettavaa henkisen kriisinkestävyyden tueksi. Samalla seurakunnissa työskentelee työntekijöitä, joilla on syvällistä sote-osaamista – mutta se jää usein vähälle käytölle.
Hyödyntämättä jäävä ammattitaito voi oireilla työelämässä bore outin muodossa: työhön tylsistyminen ja merkityksellisyyden puute voivat heikentää työhyvinvointia ja toimintakykyä. Kriisinkestävyyden näkökulmasta tämä on hukattua potentiaalia – juuri näissä ammattilaisissa piilee kyky kohdata kriisejä kokonaisvaltaisesti, yhdistäen hengellisen, sosiaalisen ja terveydellisen tuen.
Diakonissojen ammattitaito pandemian palveluksessa
Puolustusvoimien lisäksi kirkon alan ammattilaisten monipuolista ammattitaitoa on osattu hyödyntää satunnaisesti muulloinkin. Esimerkiksi koronapandemian kohdatessa kirkon diakonissojen terveydenhoidon ammattitaitoa saatiin hyödynnettyä, kun seurakunnat lainasivat terveysalalle kouluttaneita diakonissojaan yhteiskunnan käyttöön. Monilla diakonissoilla on sairaanhoitajan koulutus ja pitkä kokemus ihmisten kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta. Osalta luonnistui tuolloin mutkattomasti muun muassa rokottaminen siinä missä monet muutkin terveydenhuollon tehtävät.
Diakonissojen työ pandemian aikana osoitti, miten kirkon työntekijöiden monialainen osaaminen voi vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä. He eivät olleet vain hengellisen tuen antajia, vaan myös käytännön hoivan ja toivon välittäjiä – juuri sitä, mitä kriisin keskellä tarvitaan.
Kriisinkestävyys on osa kutsumusta
Kirkon työntekijöiden kutsumus on palvella ihmisiä elämän eri vaiheissa – myös silloin, kun elämä järkkyy. Kriisinkestävyys ei ole vain teknistä osaamista, vaan myös kykyä säilyttää toivo, rakentaa yhteyttä ja olla läsnä. Diakin koulutuksella on mahdollisuus vahvistaa tätä kutsumusta – ja samalla koko yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Blogikirjoituksen tekstin sujuvoittamiseen on hyödynnetty Microsoft Copilot -tekoälysovellusta käytetty 4.10.2025
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199120