Ääni ja liike sanallisen ilmaisun rinnalle – TASSU-työkalupakin harjoitukset vuorovaikutuksen, itseilmaisun ja ryhmäytymisen tukena
TASSU-hankkeessa yhteiskehitettiin ääneen ja liikkeeseen perustuvia harjoituksia osallisuuden edistämisen tueksi. Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien kanssa työskentelevät ammattilaiset ottivat harjoituksia mielenkiinnolla kokeiluun ja käyttöön omassa työssään. Harjoitukset ohjeineen on koottu avoimesti saatavilla olevaan digitaaliseen työkalupakkiin.
TASSU–hankkeessa pyrittiin ehkäisemään yhteiskunnallista syrjäytymistä kehittämällä ääneen ja liikkeeseen perustuvia osallisuutta tukevia harjoituksia. Kirjoitetut tai puhutut sanat eivät aina ja kaikille ole toimivin tai edes mahdollinen tapa itseilmaisuun tai saada yhteys omiin tunteisiinsa. Kun käytössä on moninaisempia tapoja ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, yhä useampi voi osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Innostavista tilaisuuksista uusia menetelmiä ammattilaisten käyttöön
Hankkeessa toteutettiin yhteensä 34 erilaista yhteiskehittämisen tilaisuutta, joihin monet osallistuivat useampaan kuin yhteen. Tilaisuuksien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli lähes 400 osallistujaa (taulukko 1). Tilaisuudet olivat suunnattu erityisesti ammattilaisille, jotka työskentelevät syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien parissa. Kaksiosaisista työpajoista neljä oli kaikille avoimia ja kahdeksan tietyille ammatillisille ja alueellisille ryhmille tai organisaatioille kohdennettuja. Lisäksi järjestettiin kymmenen kaikille avointa lyhytkoulutustilaisuutta.
Taulukko 1. Yhteiskehittämisen tilaisuuksien osallistujamäärät.

Työpajojen ensimmäisessä osassa testattiin osallistujien kanssa liikkeen ja äänen harjoituksia sekä keskusteltiin niiden soveltuvuudesta osallistujien omien asiakkaiden kanssa käytettäväksi. Pohdittiin myös sitä, miten harjoituksia voisi muokata sosiaalisen kanssakäymisen ja vuorovaikutuksen osalta kulloisellekin asiakasryhmälle sopivaksi. Toisilla työpajakerroilla esiteltiin lisää harjoituksia sekä keskusteltiin niistä ja niiden soveltuvuudesta osallistujien omaan työhön ja työympäristöön sekä etänä toteutettavaksi. Jokaisessa työpajassa osallistujilla oli mahdollisuus kertoa, mitä tunteita ja ajatuksia tekeminen itsessä herätti.
Kun käytössä on moninaisempia tapoja ilmaista itseään ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, yhä useampi voi osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Erityisesti lyhytkoulutuksissa pohdittiin menetelmiin tutustumisen lisäksi sitä, mitkä tekijät estävät ja edistävät niiden juurtumista omaan työhön ja organisaatioon. Koulutuksissa oli viisi teemaa, joista jokaisesta järjestettiin kaksi erillistä tilaisuutta. Jäänmurtajat keskittyivät vuorovaikutuksen helpottamiseen sekä tutustumisen ja rauhoittumisen tukemiseen. Liikettä lihaan -harjoitukset perustuivat kehollisuuteen ja liikkeeseen. Luonnosta voimaa -teeman harjoituksissa mukana oli sekä konkreettisesti että mielikuvien kautta luonto hyvinvointivaikutuksineen. Epäsoitinorkesteri -teemassa tuotettiin ääntä ja musiikkia ilman varsinaisia soittimia, kun taas Kanteleella tai ilman -teemassa tutustuttiin äänimaiseman tuottamiseen niin perinteisellä kuin digikanteleella. Harjoitusten käyttöönoton ja kehittämisen tukena oli verkkoalusta, jossa osallistujilla oli mahdollisuus keskustella ja kysyä lisätietoja hankkeen asiantuntijoilta.
Yhteiskehittämisen tilaisuuksista kerättiin palautetta kunkin tilaisuuden yhteydessä. Osallistujien arviot olivat yleisesti positiivisia, kiitosta sai niin tilaisuuksien hyödyllisyys ja mielenkiintoisuus kuin kouluttajien asiantunteva, mutta rento ohjaustyyli. Myös kanteleen käyttö harjoituksissa sai myönteistä palautetta. Osa osallistujista oli jo käyttänyt työssään luovia menetelmiä, mutta koki tilaisuuksissa esitellyt harjoitukset hyvänä lisänä, myös harjoitusten eri tasot saivat kiitosta. Heittäytymistä vaativien harjoitusten kerrottiin olevan innostavia, mutta niiden käyttö omien sosiaalisesti ujojen asiakkaidensa kanssa mietitytti.
Hankkeessa esiteltyjä menetelmiä kokeiltiin ahkerasti omassa työssä
Yhteiskehittämisen tilaisuuksiin osallistuneilta kerättiin hankkeen lopussa näkemyksiä hankkeen hyödyistä ja menetelmien juurtumisesta. Kysely lähetettiin noin 200 osallistuneelle ja vastauksia saatiin 87. Kyselyyn vastanneiden asiakaskunta oli monipuolinen, mikä kertoo menetelmien potentiaalista laajassa sosiaali- ja terveysalan kentässä. Reilu puolet vastanneista kertoi pääasialliseksi asiakasryhmäkseen mielenterveyskuntoutujat ja lähes yhtä moni työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevat. Muita useammin mainittuja asiakasryhmiä olivat nuoret, yksinäiset, työttömät, taloudellisissa vaikeuksissa olevat ja maahanmuuttajat.
Selvä enemmistö kertoi oppineensa ääntä ja/tai liikettä hyödyntäviä menetelmiä, uskoi hyödyntävänsä niitä työssään ja koki saaneensa uutta näkökulmaa työhönsä. Vastaajat myös kokivat menetelmien soveltuvan hyvin tai jossain määrin syrjäytyneiden ja huono-osaisten hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseen. Osa vastaajista oli saanut menetelmistä asiakkailtaan palautetta, jonka mukaan uudet harjoitukset ovat olleet mukava ja tervetullut lisä. Yksilöidymmin positiivista palautetta oli annettu kanteleesta, luontomenetelmistä ja läsnäoloon perustuvista harjoituksista. Osa asiakkaista oli huomannut, miten helppoa onkin käyttää liikettä ja ääntä. Harjoitukset koettiin innostavina ja ryhmää yhdistävinä. Vastaajat kuvailivat menetelmien lisänneen asiakkaidensa itsetuntemusta, itseluottamusta ja rohkeutta ilmaista itseään, vaikka alku saattoikin olla jännittävää.
Menetelmien käyttöönotto on vielä alkuvaiheessa: vajaa puolet vastaajista ei ollut vielä soveltanut harjoituksia käytännössä, mutta koki, että siemenet toimintaan on kylvetty. Kuitenkin noin joka toinen vastaaja kertoi joko kokeilleensa tai käyttävänsä satunnaisesti vähintään yhtä hankkeessa esiteltyä harjoitusta työssään. Pieni osa kertoi käyttävänsä harjoituksia aktiivisesti.
Digitaalinen työkalupakki tuo menetelmät kaikkien saataville
Hankkeessa tuotettu digitaalinen työkalupakki herätti kiinnostusta hankkeeseen osallistuneissa jo hankkeen aikana ja yli puolet aikoi loppukyselyn mukaan hyvin todennäköisesti hyödyntää sitä. Työkalupakki sisältää selkeät ohjeet harjoituksista, jotka tukevat vuorovaikutusta, itseilmaisua, tunnetaitoja, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Kirjallisia harjoituksia on 70, 23:ssa on mukana videoitu ohjeistus. Harjoitukset on jaettu kolmeen vaikeustasoon ja viiteen teemakategoriaan (Jäänmurtajat, Mölyä maailmaan, Liikettä lihaan, Molempi parempi, Luonnosta voimaa), ja ne soveltuvat sekä lähi-, etä- että hybriditoteutukseen. Aiempaa musiikki- tai tanssitaustaa ei tarvitse olla, ja harjoituksia voi soveltaa osallistujien tarpeiden mukaan.
TASSU-hankkeessa esitellyt harjoitukset jäävät elämään monien ammattilaisten työvälineinä. Kaikille saatavilla oleva digitaalinen työkalupakki tarjoaa mahdollisuuden myös muille kuin hankkeen toimintaan osallistuneille ammattilaisille kokeilla ääneen ja liikkeeseen perustuvia menetelmiä omassa työssään. Ääneen ja liikkeeseen perustuvat menetelmät tarjoavat yhden mahdollisuuden syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tukemiseen. Menetelmiä voi toteuttaa ja soveltaa hyvin monenlaisten asiakasryhmien kanssa. Rohkeus kokeilemiseen ja hetkessä läsnäolon taito auttavat ammattilaista menetelmien käyttöönottamisessa.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199122

TASSU – Tanssi ja musiikki sosiaalisen osallisuuden ja toimijuuden lähteenä
- TASSU on Oulun ammattikorkeakoulun ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteishanke, jonka tavoitteena on torjua yhteiskunnallista syrjäytymistä kehittämällä uudenlaisia, osallisuutta ja toimijuutta tukevia menetelmiä.
- Hankkeen lopputuotos, digitaalinen luovien menetelmien työkalupakki, on julkaistu opin.fi-sivustolla.
- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoituksen Euroopan sosiaalirahastosta.
- Hankkeen toiminta-aika on marraskuusta 2023 lokakuuhun 2025.
- Lue lisää TASSU-hankkeesta.