Zekki-palvelu osoittaa onnistuneen innovaatiojohtamisen edellytykset
Innovaatioiden kehittäminen nojaa monipuoliseen ja tavoitteelliseen johtamiseen, jossa yhdistyvät strateginen ajattelu, osallistava toimintatapa, ketterä kehittäminen ja jatkuva oppiminen. Diakonia-ammattikorkeakoulun kehittämä Zekki-digipalvelu on konkreettinen esimerkki siitä, millaista johtamista onnistunut innovaatio vaatii.
Zekki on nuorille suunnattu verkkopalvelu, joka auttaa käyttäjäänsä arvioimaan omaa hyvinvointiaan ja ohjaa sopivien palveluiden pariin. Palvelu perustuu kymmeneen kysymykseen, joiden pohjalta nuori saa henkilökohtaisia suosituksia ja voi ladata tulokset itselleen.
Zekki vastaa tunnistettuun yhteiskunnalliseen ongelmaan: nuoret eivät löydä olemassa olevien tukipalveluiden pariin, vaikka niitä on tarjolla runsaasti. Reilun neljän ensimmäisen vuoden aikana Zekki on tavoittanut yli 230 000 kävijää lähes jokaisesta Suomen kunnasta, mikä on uudelle palvelulle huikea tavoittavuus.
Onnistunut innovaatio vastaa tarpeeseen
Zekin kehittämistyö alkoi tutkimukseen perustuvasta ongelman tunnistamisesta. Tarve uudelle ratkaisulle nousi nuorten kokemuksista: moni ei osannut hahmottaa omaa tilannettaan, sanoittaa tuen tarpeitaan tai tiennyt, mistä apua voisi saada. Johtamisen näkökulmasta kyse oli selkeästä ja todellisesta tarpeesta, johon haluttiin kehittää toimiva ratkaisu. Tutkimukseen perustuva kehittämistyö nojaa systemaattiseen tiedonhankintaan ja ongelman ymmärtämiseen, mikä lisää lopputuloksen käytännöllisyyttä ja vaikuttavuutta.
Innovaatioiden kehittämisessä keskeistä on kyky yhdistää olemassa olevia resursseja uudella tavalla. Zekki pohjautuu Diakonia-ammattikorkeakoulussa aiemmin kehitettyyn 3X10D®-elämäntilannemittariin, jonka avulla nuori voi helposti ja nopeasti arvioida omaa elämäntilannettaan. Tässä vaiheessa johtaminen tarkoitti kykyä nähdä potentiaali jo olemassa olevassa työkalussa ja soveltaa sitä uuteen kontekstiin.
Osallistavaa ja käyttäjälähtöistä kehittämistä
Yksi Zekin menestystekijöistä oli nuorten osallistaminen innovaatioprosessiin. He olivat mukana alusta alkaen asiantuntijoina, suunnittelijoina, testaajina ja viestijöinä. Osallistaminen vaatii kykyä kuunnella, arvostaa ja hyödyntää kohderyhmän näkemyksiä. Innovaatiojohtaminen ei ole yksisuuntaista päätöksentekoa vaan yhteiskehittämistä, jossa arvoa luodaan yhdessä käyttäjien kanssa.
Zekin kehittämisessä hyödynnettiin palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun menetelmiä, kuten iterointia, testaamista ja palautteen keruuta. Tämäntyyppinen kehittäminen vaatii fasilitointia: kehitystyön rytmittämistä, palautteen hyödyntämistä ja jatkuvaa parantamista. Johtajan tehtävä on toimia mahdollistajana, joka luo tilaa kokeilulle ja oppimiselle.
Innovaatiojohtamisessa korostuu verkostomaisuus
Zekki ei syntynyt yksin Diakin voimin, vaan kehittämistyöhön osallistui laaja joukko nuorten parissa toimivia yhteistyökumppaneita. Innovaatiojohtaminen edellyttää kykyä rakentaa ja johtaa verkostoja, joissa eri toimijat tuovat mukanaan osaamista, näkemyksiä ja resursseja. Tällöin tarvitaan fasilitoitua työskentelyä, jossa kirkastetaan yhteisen tekemisen tavoitteet ja analysoidaan tuloksia huolellisesti.
Innovaatiojohtaminen edellyttää kykyä rakentaa ja johtaa verkostoja, joissa eri toimijat tuovat mukanaan osaamista, näkemyksiä ja resursseja.
Innovaatiomyönteinen organisaatiokulttuuri on olennainen tekijä. Nähdäänkö innovaatiot keinona ratkaista yhteiskunnallisia haasteita? Kannustetaanko ideoiden jakamiseen ja yhteiseen kehittämiseen? Innovaatiot vaativat kasvaakseen suotuisan ja epäonnistumista hyväksyvän ilmapiirin sekä pitkäjänteistä ja määrätietoista kehittämistyötä.
Zekin kehittämisen haasteet ja onnistumiset
Vaikka Zekin kehittämisessä ei aktiivisesti hyödynnetty innovaatioteorioita, prosessi noudatti monia teoreettisia malleja, kuten Kahnin innovaation kierron mallia ja muotoiluajattelun vaiheita. Teorian hyödyntäminen olisi voinut helpottaa prosessinhallintaa ja selkeyttää kehitystyön etenemistä.
Zekki-palvelu on osoittautunut toimivaksi: palvelu koetaan selkeäksi ja nuorilähtöiseksi. Zekki on kansallisesti ja kansainvälisesti palkittu sosiaalinen innovaatio, joka on voittanut muun muassa Euroopan parhaan sosiaalisen innovaation palkinnon ja Hyvä käytäntö -palkinnon. Zekin käyttäjätutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia vastaajista on saanut apua elämäntilanteensa hahmottamiseen ja yli puolet aikoi hakea tukea Zekin ehdottamista tukipalveluista.
Innovaatioiden kehittäminen vaatii tavoitteellista johtamista
Innovaatiojohtaminen ei pääty tuotteen lanseeraukseen, vaan se jatkuu ylläpidon, skaalaamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin kautta. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että innovaatiolla on tarvittavat resurssit kehittyä ja tuottaa arvoa myös tulevaisuudessa. Yksi suurimmista haasteista sosiaalisten innovaatioiden lentoon lähtemiselle on rahoituksen saaminen jatkokehitykseen, skaalaamiseen ja levittämiseen.
Zekki-palvelu osoittaa, että innovaatioiden kehittäminen vaatii kekseliäisyyden, kehittämisen ja innovaatiomyönteisen kulttuurin lisäksi tavoitteellista johtamista. Alle on tiivistetty innovaatiojohtamisen keskeiset taidot:
- Tarvelähtöinen ajattelu ja kyky tunnistaa merkityksellisiä ongelmia
- Osallistava johtaminen, jossa käyttäjät ovat aktiivisia toimijoita
- Ketterä kehittäminen, jossa palautetta hyödynnetään jatkuvasti
- Verkostojen johtaminen ja yhteistyön fasilitointi
- Resurssien varmistaminen innovaation elinkaaren eri vaiheissa.
Teksti pohjautuu Vaasan yliopistossa opiskelevan Jasmin Sihvosen innovaatiojohtamisen harjoitustyöhön, jossa hän tutki Zekki-palvelun kehittämistä innovaatiojohtamisen näkökulmasta.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199134