Koti ei ole itsestäänselvyys

Vuoden 2024 lopulla Suomessa oli 3 806 yksin elävää asunnotonta (Ara, 2025). Asunnottomuus keskittyy Suomessa suurimpiin kaupunkeihin, ja kasvun syyksi kunnat ilmoittivat esimerkiksi pienten ja kohtuuhintaisten asuntojen puutteen, heikennykset sosiaaliturvassa ja toimeentulotukikäytännöissä sekä maksuhäiriöiden ja vuokravelkojen lisääntymisen. Sosiaaliturvan heikennykset ja elinkustannusten nousu on tuonut mukanaan ilmiön, jossa asunnottomaksi päätyy myös pienituloisia, mutta työssäkäyviä ihmisiä (Sinkko-Westerholm, 2025).

Asunnottomuuden ilmiöitä Oulusta

Oululaista asunnottomuutta pohdittiin syyskuussa 2025 järjestetyssä Vapautuvien asumisen tuen verkoston (VAT) yhteistyöpäivässä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen vastuuyksikköpäällikkö Katja Karppinen (2025) kertoi, että syyskuuhun mennessä Oulussa oli tänä vuonna majaillut hätämajoituksessa 154 asunnotonta ihmistä.

Kenttätien hätämajoituksen noin vuosi sitten korvanneen Kontinkankaan hätämajoituksen kapasiteettia kasvatettiin 50 paikkaan. Tästä huolimatta eteen on tullut tilanteita, että kaikki yöpaikkaa pyytäneet eivät ole mahtuneet edes patjapaikalle hätämajoitukseen. Ihmiset eivät päädy hätämajoitukseen kevyin perustein, sillä etenkin päihderiippuvaiset pelkäävät sinne mennä esimerkiksi velanperinnän pelossa. (Karppinen, 2025.)

Hyviäkin uutisia Oulusta oli: Rinnekotien viime keväänä avaama asuinyksikkö on tuonut oman asunnon monelle pitkään asunnottomana olleelle. Ympärivuorokautinen asuinyksikkö noudattaa “asunto ensin -periaatetta”, eli tarjoaa asunnon, vaikka ihminen käyttäisi päihteitä.

VAT-yhteistyöpäivässä pohdittiin asunnottomuutta etenkin vankilasta vapautuvien näkökulmasta. Vankilasta vapautuvien asunnottomuus on merkittävä ongelma, sillä noin kolmasosa vangeista vapautuu ilman asuntoa. Tässä yhteiskunnan pitäisi pystyä parempaan, sillä tutkimusten mukaan asunnottomuus lisää huomattavasti rikosten uusimisriskiä (Aaltonen ym., 2021).

Asunnon lisäksi vankilasta vapautuvat tarvitsevat vahvaa tukea työnhakuun ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin kiinnittymiseen ja rikoksettomaan elämään tarttumiseen. Tässä ihmistä tukevat esimerkiksi erilaiset matalan kynnyksen vertaistoiminnan ryhmät ja asumissosiaalinen työ. Näistä toiminnoista paikallisella tasolla vastaa pitkälti kolmas sektori, jonka toimintamahdollisuuksia on tällä hallituskaudella merkittävästi kavennettu rahoitusta leikkaamalla.

Asunnottomuus koskettaa myös nuoria

Joka viides asunnoton oli viime vuonna maahanmuuttaja, ja viisitoista prosenttia asunnottomista oli alle 25-vuotiaita nuoria (Ara, 2025). Rikosseuraamuslaitoksen yksikönpäällikkö Kati Kettukiven mukaan erityisen huolestuttavaa on, että osa nuorista asiakkaista joutuu asunnottomiksi pian täysi-ikäistymisen jälkeen, vaikka he ovat vielä jälkihuollon asiakkaina (Kettukivi, 2025). Valtakunnallisesti tilannetta on kysytty kunnilta viimeksi vuonna 2021 jälkihuollon tilannekartoituksessa, jossa asumista koskeva tieto saatiin 3 915 nuoresta (68 prosenttia jälkihuollossa olleista nuorista). Tällöin asunnottomina oli lähes sata nuorta, eli 2,5 prosenttia kaikista jälkihuollon nuorista. (Hirschovits-Gerz ym., 2022.)

Nuorten asunnottomuuden taustalta paljastuu usein monien ongelmien vyyhti, mutta yleisin syy sille on päihteidenkäyttö. Käyttö on voinut pysyä jollain tavalla hallinnassa vielä alaikäisenä lastensuojelulaitoksessa asuessa, mutta ryöstäytyy käsistä, kun nuori täyttää 18 vuotta ja muuttaa omilleen. Apua ei ole helppo saada. Nuorten rinnalla kulkevat ammattilaiset tunnistavat hyvin, miten vaikeaa on päästä mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaaksi.

Nuori ei välttämättä edes tunnista kodin käsitettä. Nuori on voinut asua monissa eri sijoituspaikoissa, eri paikkakunnilla, eikä pysyvää suhdetta mihinkään asuinpaikkaan tai kaupunkiin ole päässyt syntymään. Myös “hatkareissut” lastensuojelulaitoksista simuloivat asunnottomuutta jo silloin, kun asuinpaikka vielä virallisesti on olemassa. (Dokkedal ym., 2025.)

Itsenäistymisen askelia pelin avulla

Pakopeli itsenäisyyteen -hankkeessa kehitetyn pakopelin tarkoitus on innostaa sijaishuollosta itsenäistyviä nuoria kiinnittämään huomiota asumisen asioihin jo ennen omaan kotiin muuttoa. Peli on pilotointivaiheessa, ja pilotoinnit ovat tarjonneet monia hyviä keskusteluja nuorten kanssa. Mieleen on painunut esimerkiksi nuoren ihmettely siitä, miten sähkölaskun maksamatta jättämisestä seurannut sähköjen uudelleen kytkeminen voi maksaa niin paljon. Toinen taas ärtyi siitä, että pelin päähenkilö oli lainaillut rahaa kaverilleen vuokran maksamisen sijaan.

Toiveena onkin, että pelissä koetut tunteet auttavat nuoria kiinnostumaan asumisesta jo sijoituksen aikana. Yhteen peliin mahtuu rajallinen määrä käsiteltäviä asioita, mutta itsenäistymisen kysymyksiin voi syventyä pelin jälkeen työkirjan avulla. Yksi merkittävimmistä teemoista on  vuokranmaksun ensisijaisuus. Asumiseen liittyvät maksuhäiriömerkinnät vaikeuttavat vuokra-asunnon saamista vielä pitkään tulevaisuudessa.

Lähteet

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara: Asunnottomat 2024. Selvitys 2/2025.

Aaltonen, M., Kivivuori, J., Tyni, S., Lehti, M., & Virtanen, M. (2021). Vapautuneiden vankien asunnottomuus: kehitys, taustatekijät ja yhteys uusintarikollisuuteen. Lakimies 3–4/2021, s. 412–448.

Dokkedal, A., Niemi, V., Freysteinsdóttir, F., Mølholt, A-K, Bengtsson, M., Paulsen, V., & Sigurðardóttir, E. (2025). The Intersection of Leaving Care and Homelessness: A Literature Overview in a Nordic Welfare State Context 2025. https://www.scup.com/doi/10.18261/nwr.10.3.2

Hirschovits-Gerz, T., Weckroth, N., & Heino, T. (2022). Ikkuna aikuistumiseen: Selvitys lastensuojelun jälkihuollon ja ilman huoltajaa maahan alaikäisenä tulleiden nuorten tuesta ja palveluista. THL raportteja 2/2022. https://www.julkari.fi/handle/10024/144027

Karppinen, K. (24.9.2025). ”Kenttätie -sinne nyt en ainakaan mene” (luentomateriaali). VAT-yhteistyöpäivä Oulu – Pohjoisen polku pois asunnottomuudesta 24.9.2025 [PowerPoint-diat]. https://rets.fi/saatio/verkostot/vat-verkosto/vat-materiaalit/

Kettukivi, K. (24.9.2025). Vankilasta vapautuvien ja rikostaustaisten tilanne Oulun seudulla Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta (luentomateriaali). VAT-yhteistyöpäivä Oulu – Pohjoisen polku pois asunnottomuudesta 24.9.2025 [PowerPoint-diat]. https://rets.fi/saatio/verkostot/vat-verkosto/vat-materiaalit/

Sinkko-Westerholm, P. (10.2.2025). Kodittomaksi jää Helsingissä yhä useammin ihminen, jolla ei ole päihdeongelmaa. Helsingin Sanomat.

 Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199139