Siirry sisältöön
Sinisellä värillä sormet näppäimistöllä, piirroskuva.
Juttutyyppi  Blogi

Oman äänen ja kuvaston voima – vähemmistöt korkeakoulun viestinnässä

Korkeakoulun viestinnässä esiin nouseva tarina, joka edustaa opiskelijan omaa kulttuuritaustaa tai viiteryhmää, voi olla merkityksellinen kokemus. Oman itsensä tunnistaminen viestistä voi herättää ajatuksen: ”Minäkin pystyn, osaan ja kuulun joukkoon.” Parhaimmillaan viestintä lisää osallisuutta ja muuttaa yhteiskuntaa entistä yhdenvertaisemmaksi.

Jokaiselle korkeakoululle, kuten mille tahansa organisaatiolle, on tärkeää tavoittaa omat kohderyhmänsä ja varmistaa, että ne näkyvät viestinnässä ja kuvastossa. Kuvastot ja tarinat eivät ainoastaan kerro siitä, mitä korkeakoulu tekee, vaan myös siitä, keitä varten se toimii ja millaisia arvoja se edustaa.

Diakissa on tärkeää, että viestinnässä ja kuvastossa näytetään erilaisia ihmisiä eri kulttuureista ja taustoista – arvostavasti ja toimijuutta korostaen.

Diak haluaa edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta kaikessa toiminnassaan, myös viestinnässään. Diakin kuvastossa ja viestinnässä näkyy ja kuuluu eri taustoista tulevia ihmisiä. Tavoitteena on, että eri taustoista tulevat ihmiset voivat kokea korkeakoulun mahdolliseksi opiskelupaikakseen.  Oman viiteryhmän äänen kuuleminen vahvistaa identiteettiä, itsetuntoa ja samaistumispintaa.

Omat äänet, omat tarinat

Viestinnällä rikotaan myös stereotypioita. Diakissa esimerkiksi romanitaustaiset henkilöt näkyvät viestinnässä monin tavoin: kuvissa, tarinoissa ja kehittämishankkeissa. Kun romanitaustainen henkilö toimii ja näkyy myös korkeakoulun asiantuntijana, se vahvistaa kuvaa moninaisesta osaamisesta ja murtaa ennakkoluuloja.

Viestinnällä on valta määrittää, kuka nähdään ja millaisena.

On myös ensiarvoisen tärkeää, että romaniyhteisö näkyy viestinnässä omilla ehdoillaan, ei toisten määrittelemänä. Esimerkiksi Romako korkeakoulutuksen -hankkeen TikTok-tiliä ylläpitää hankkeen romanitaustainen asiantuntija-ohjaaja. Kanavalla jaetaan hankkeen arjen lisäksi osallistujien eli romaniopiskelijoiden ja -hakijoiden kanssa yhdessä luotua sisältöä. Näin yhteisön edustajat voivat itse määritellä, miten he haluavat tulla nähdyksi.

Viestintä muuttaa todellisuutta

Kun romanit näkyvät korkeakoulun viestinnässä, he tulevat osaksi arkea ja yhteistä tarinaa. Jos heitä ei näy, heidät ohitetaan, ja pääväestö saa vähemmän tietoa yhteiskunnan moninaisuudesta. Näkyvyys hyödyntää siis kaikkia ja luo yhdenvertaisempaa ja inklusiivisempaa yhteiskuntaa.

Parhaimmillaan korkeakoulujen viestintä ei ole vain moninaisuusviestintää, vaan teko osallisuuden vahvistamiselle ja minä pystyn -kokemusten luomiselle. Kun moninaisuus näkyy, se ei ainoastaan kuvasta todellisuutta vaan muuttaa sitä yhä inklusiivisemmaksi.

Viestinnällä on valta määrittää, kuka nähdään ja millaisena. Vähemmistöjä esiin tuovalla viestinnällä voidaan varmistaa, että jokaisen osaaminen ja potentiaali tulee näkyväksi. Näin viestitään, että korkeakoulu on aidosti avoin kaikille, kohtaamispaikka, jossa tulevaisuuden taidot opitaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa.

Tekstin kieliasua ja sujuvuutta on muokattu ChatGPT-tekoälysovelluksen avulla (27.10.2025).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199137