Mentalisaatio apuna haastavien tilanteiden ehkäisyssä
Mentalisaatio on keskeinen taito vammaistyön arjessa, sillä se auttaa ymmärtämään käyttäytymisen taustalla olevia tunteita ja ajatuksia. Mentalisaatiota voidaan hyödyntää haastavien tilanteiden ennakoinnissa ja vuorovaikutuksen tukena.
Mentalisaatiolla tarkoitetaan kykyä pohtia omaa ja toisen ihmisen näkökulmaa, kokemusta ja tarkoitusperiä. Se on tunteiden ajattelemista ja ajattelun tuntemista (Dekker-van der Sande & Sterkenburg, 2023). Arjessa tämä tapahtuu usein automaattisesti, mutta joskus on tarpeen pysähtyä pohtimaan tilannetta tietoisesti tarkemmin. Se onnistuu parhaiten, kun vireystila on optimaalinen.
Stressitilan tunnistaminen on tärkeää
Stressi voi auttaa ponnistelemaan, mutta pitkittyessään se kuormittaa elimistöä, vaikeuttaa mentalisaatiota ja voi aiheuttaa vaikeita tilanteita vammaistyön arkeen. Siksi on tärkeää tunnistaa stressin merkit omassa, työtovereiden ja tukea tarvitsevien ihmisten käyttäytymisessä sekä tarvittaessa tietoisesti pysähtyä arviomaan tilanteita.
Haastaviksi koettuja tilanteita edeltää usein keholliset tuntemukset tai käyttäytyminen, jotka kertovat stressin noususta. Tukea tarvitseva ihminen voi ilmaista stressiä esimerkiksi nimittelyllä, uhkailulla tai kiusaamisella. Joskus hän voi vaikuttaa jännittyneeltä kuin ”viulun kieli”.
Koska tukea tarvitseva ihminen ei aina pysty kertomaan ahdistuksestaan tai stressistään, työntekijän havainnointitaidot ovat ratkaisevan tärkeitä. Haastavien tilanteiden ennakointi on sitä helpompaa, mitä paremmin tuntee ihmistä ja osaa havaita muutoksia tai stressin merkkejä hänen käyttäytymisessään. Työ on usein kuin salapoliisin työtä – havainnoidaan, tulkitaan ja etsitään keinoja toimia rauhallisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
Koska tukea tarvitseva ihminen ei aina pysty kertomaan ahdistuksestaan tai stressistään, työntekijän havainnointitaidot ovat ratkaisevan tärkeitä.
Mentalisaatiosta tukea yllättäviin tilanteisiin
Vaikka ennakointia tehdään, tulee arjessa väistämättä eteen myös yllättäviä tilanteita. Silloin tietoisesta mentalisaatiosta voi olla erityistä apua. Kun pysähdymme hetkeksi ja kysymme itseltämme: ”Miksi hän toimii näin?” tai ”Mitä hän mahtaa ajatella tai tuntea?”, voimme välttää hätiköityjä johtopäätöksiä ja rauhoittaa tilannetta. Äkkipikaiset päätelmät harvoin edistävät tilanteen etenemistä toivottuun suuntaan.
Oma rauhallinen olemus ja oma tapa olla vuorovaikutuksessa ovat keskeisiä työkaluja. Kun työntekijä säilyttää malttinsa, se heijastuu myös tukea tarvitsevaan henkilöön ja auttaa häntä rauhoittumaan. Joskus pelkkä tilanteen sanoittaminen riittää: ”Huomaan, että tämä tuntuu sinusta vaikealta.”
Keinoja rauhoittaa tilanne
Jos päivä tai tilanne näyttää vaikealta, voivat käytännön toimet, kuten päivän tarkempi jäsentäminen, auttaa. Päivän ohjelmaa voi keventää lisäämällä siihen rentouttavia toimintoja, kuten kehon harjausta tai musiikin kuuntelua. Mitä varhaisemmassa emotionaalisen kehityksen vaiheessa ihminen on, sitä tärkeämpää on ennustettavuus ja selkeys. Havainnointi ja ennakointi voivat estää tilanteen eskaloitumisen.
On hyvä muistaa, että väärinymmärrys tai hankalaksi koettu toiminta on harvoin tarkoituksellista. Empatia helpottuu, kun ymmärtää ihmisen tunnekehitystä ja käyttäytymisen syitä. Jo ymmärryksen osoittaminen – esimerkiksi kysymällä ”Sattuuko sinua jalkaan?” – voi purkaa jännitteen ja estää vuorovaikutuksen katkeamisen.
Myös tunteiden huomioiminen, niiden sanoittaminen tai huomion suuntaaminen muualle voi auttaa tilanteen rauhoittamisessa. Tarvittaessa voidaan käyttää niin sanottua ”hölmistyneen menetelmää”, jossa otetaan vastuu väärinymmärryksestä ja pyritään löytämään ratkaisu. Voi esimerkiksi sanoa: ”Ohhoh, olinpa hölmö, etten ymmärtänyt sinua oikein.”
Tehokkaasti mentalisoiva henkilö
- ymmärtää, että toiveita, ajatuksia ja tunteita ei näe suoraan
- on utelias ja aidosti kiinnostunut
- on joustava, rentoutunut ja kykenee leikkisyyteen
- sanottaa omia sekä toisten kokemuksia ja tarkoitusperiä
- ratkaisee ongelmia yhteistyöllä ja kompromisseilla
- on empaattinen ja ottaa vastuuta omasta toiminnastaan
- hyväksyy, että mentalisaatio voi epäonnistua ja pyrkii korjaamaan sen.
Yhteinen pohdinta lisää ymmärrystä
Jos työntekijänä huomaa olevansa stressaantuneessa tilassa tai kyvytön rauhoittamaan tilannetta, on parasta pyytää apua kollegoilta. Osoittaa vahvuutta ja ammatillisuutta kertoa avoimesti, mikäli stressitaso on nousemassa liian korkealle tai ettei esimerkiksi tiedä, mitä tilanteen ratkaisisi. Mentalisoiva tiimi on avoin ja sietää erilaisia näkemyksiä.
Tilanteita kannattaa käsitellä jälkikäteen sopivassa hetkessä. Hyviä kysymyksiä ovat:
- Mikä aiheutti väärinymmärryksen tai konfliktin?
- Mitä tapahtui juuri ennen tilannetta?
- Mikä oli oma roolini?
Onnistuneita tilanteita kannattaa myös analysoida: miksi ne menivät hyvin ja mitä voimme niistä oppia?
Ennakointi ja ennaltaehkäisy ovat vammaistyön arjen tärkeimpiä keinoja. Ne vähentävät rajoittavia toimia ja tukevat turvallista arkea. Tässä auttaa ”tietämätön asenne” eli valmius tutkia, mitä toinen ajattelee ja tuntee.
Lähteet
Dekker-van der Sande, F., & Sterkenburg, P. (2023). Mentalisaatio on opittavissa (L. Koskinen & O. Sauna-aho, Suom.). Bartiméus. ISBN 978-94-91838-91-0
Sauna-aho, O. (2025). Haastavasti käyttäytyvän asiakkaan kohtaaminen ja oma toiminta [Luentomateriaali]. Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla -hankkeen PORTTI-valmennus. https://uvva.diak.fi/wp-content/uploads/sites/68/2025/10/9-Haastavasti-kayttaytyvan-asiakkaan-kohtaaminen-ja-oma-toiminta.pdf
Tässä blogissa on käytetty Copilot -tekoälysovellusta tekstin kieliasun muokkaamiseen ja tekstin sujuvoittamiseen (käytetty 15.10.2025).
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199144
