Lastensuojelun ja koulun yhteistyön käytäntöjä tulee yhtenäistää
Lastensuojelun piirissä olevalla lapsella ja nuorella on lakisääteinen oikeus käydä koulua ja oppia. Koulunkäynnin sujuvuus ja jatkuvuus voidaan varmistaa lastensuojeluyksikön ja koulun tiiviillä yhteistyöllä. Hyvinvointialueen, lastensuojeluyksiköiden ja kuntien sekä koulujen yhteistyökäytäntöjä on kehitettävä ja yhtenäistettävä.
Vuonna 2024 lastensuojeluilmoitus tehtiin 115 000 lapsesta. Uusia huostaanottoja tehtiin vuoden 2024 aikana noin 1 800 ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli yhteensä noin 17 100 lasta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2025.) Lastensuojelun piirissä on huomattavan paljon lapsia ja perheitä.
Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun (L 417/2007 1. §). Lapsen hyvään kasvuympäristöön ja suotuisaan kehitykseen kuuluu muun muassa mahdollisuus koulunkäyntiin ja oppimiseen.
Lastensuojelulakiin sisältyy kirjaus lapsen sivistyksellisistä oikeuksista sijaishuollon aikana. Sijoituksen aikana lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen tai opetukseen varhaiskasvatuslaissa (540/2018) ja perusopetuslaissa (628/1998) sekä oppivelvollisuuslaissa (1214/2020) säädetyllä tavalla. Lapsen asiakassuunnitelmaan tulee kirjata, miten hänen perusopetuksensa tai oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu koulutus järjestetään sijaishuollon aikana. (L 417/2007 52a. §.)
Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona taikka muulla lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla (L 417/2007 49. §). Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen ja nuoren koulunkäynnin jatkuvuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska koulu voi olla ainoa tuttu asia lapsen tai nuoren sijoituksen alussa. Koulunkäynnin jatkuvuuden varmistaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä lastensuojelun ja koulun työntekijöiltä.
Koulun tukimuotoja uudistetaan
Perusopetuksen tulee edistää oppilaan kasvua ja kehitystä. Kun oppilaalla ilmenee tuen tarpeita, niihin on vastattava välittömästi. (Opetushallitus, 2016, s. 14.) Oppilaalla on oikeus saada opintoihinsa tarvitsemansa tuki ja ohjaus. Lisäksi oppilaalle tulee tarjota opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja (L 1287/2013 15. §, 7. §). Psykologi- ja kuraattoripalveluiden keinoilla pyritään edistämään oppilaan hyvinvointia koulussa ja lisäämään yhteistyötä kotien kanssa.
Koulun oppilaalle tarjoamia tuen muotoja ollaan uudistamassa. Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan oppilaalle tulee tarjota tukea riittävän varhain ja oikea-aikaisesti. Hallitusohjelmaan perustuen tavoitteena on selkeyttää tuen muotoja ja yhtenäistää tuen muotojen jatkumoa esiopetuksesta toiselle asteelle. (Valtioneuvosto, 2023, s. 83.)
Elokuussa 2025 esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa käyttöön otetussa mallissa tukimuotoja on kaksi. Oppilaalle tarjottava tuki jakaantuu ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Näiden tukimuotojen lisäksi keskiöön on nostettu erityisesti oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024.) Aikaisemmin oppilaalle tarjottavia tukimuotoja oli kolme: yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki (Opetushallitus, 2016, s. 63–68).
Uuden mallin mukaiset ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat kaikkien oppilaiden saatavilla. Ryhmämuotoisia tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus ja erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Oppilaskohtaiset tukitoimet perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Oppilaskohtaisia tukimuotoja ovat esimerkiksi osittainen pienryhmässä opiskelu ja kokoaikainen erityisopetus. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2024.)
Yhteistyön tulee olla joustavaa nuoren elämäntilanteen mukaan
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin kahden lastensuojeluyksikön työntekijöiden kokemuksia kouluyhteistyöstä. Lastensuojeluyksiköt sijaitsevat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia mahdollisuuksia ja vahvuuksia sekä millaisia heikkouksia ja uhkia lastensuojeluyksiköiden työntekijät näkivät kouluyhteistyössä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla. (Ekman & Kiuru, 2025, s. 22–23, 27–30.)
Lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden mielestä kouluyhteistyö oli suurelta osin toimivaa. Kun lapsi sijoitetaan lastensuojeluyksikköön, työntekijöillä on selkeä toimintamalli kouluyhteistyön aloittamiseen. Tavallista on, että yhteistyötä tehdään viikoittain nuoren oman opettajan kanssa. Toimivina yhteydenpitovälinenä työntekijät pitivät Wilma-tietojärjestelmää, puheluja ja palavereja. (Ekman & Kiuru, 2025, s. 37–59, 64–69.)
Kouluyhteistyön vahvuutena lastensuojeluyksiköiden työntekijät pitivät sitä, että lapsen asiassa oikean henkilön tavoittaminen sujuu tavallisesti nopeasti. Vahvuutena koettiin myös se, että nuoren osallisuuteen lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyössä ollaan valmiita panostamaan. (Ekman & Kiuru, 2025, s. 37–59, 64–69.)
Lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyö on tärkeä osa nuorten hyvinvoinnin ja kasvun sekä kehityksen tukemista.
Sen sijaan heikkous lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden mielestä oli se, että hyvinvointialueen kuntien ja saman kunnan koulujenkin kesken on erilaisia toimintatapoja. Erot ilmenevät esimerkiksi Wilma-tietojärjestelmän tunnusten saamisessa ja erilaisina käytäntöinä tuen tarjoamisessa nuorelle. Toimimattomasta lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyöstä voi seurata nuoren koulunkäynnin heikkenemistä tai nuoren kouluakäymättömyyden syvenemistä. (Ekman & Kiuru, 2025, s. 37–59, 64–69.)
Lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyö on tärkeä osa nuorten hyvinvoinnin ja kasvun sekä kehityksen tukemista. Sen toteutuksessa on kehitettävää. Kehittämispanostuksia tulee kohdentaa lastensuojeluyksiköiden työntekijöiden kokemuksen mukaan tarpeellisten tietojen jakamiseen joustavammin lastensuojeluyksikön ja koulun välillä. Liian tiukat salassapitovelvoitteet vaikeuttavat nuoren asioiden hoitamista ja yhteisen ymmärryksen luomista nuoren elämäntilanteesta. Erityisesti tilanteissa, joissa nuoren elämäntilanne muuttuu nopeasti, painottuu tarve tehdä yhteistyötä joustavasti ja reaaliaikaisesti. Yhteistyön säännöllisyyttä ja jatkuvuutta tulee myös kohentaa. (Ekman & Kiuru, 2025, s. 37–59, 64–69.)
Nuorelle tulisi antaa tiiviimmin ja vankemmin myönteistä palautetta edistysaskelista. Lastensuojeluyksikön ja koulun toimiva yhteistyö, jossa nuori tuntee olevansa osallisena ja tulee kuulluksi, vahvistaa nuoren kokemusta siitä, että hänestä välitetään ja häntä tuetaan arjessa sekä elämässä. (Ekman & Kiuru, 2025, s. 37–59, 64–69.)
Lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyötä tulee kehittää
Kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen ja nuoren koulunkäynnin sujumisessa on riskejä. Niitä ovat muun muassa alisuoriutuminen, heikot arvosanat tai koulunkäynnin kesken jääminen. Noin 69 prosentilla sijoitetuista lapsista on haasteita käytöksessä ja viivästymistä oppimisessa. Vakaa kasvuympäristö auttaa lasta voittaman kohtaamansa vaikeudet. (Pirttimaa & Välivaara, 2018, s. 237–246.)
Lastensuojeluyksikössä asuvalla nuorella on riski saavuttaa heikompia oppimistuloksia ja päätyä matalamman koulutustason urapolulle kuin ikätoverinsa (Eronen & Laakso, 2016, s. 11). Myös siirtyminen työelämään voi olla ikätovereita hankalampaa. Toisaalta vaikeuksista huolimatta, sijoitetuista nuorista osa siirtyy aikuisuuteen ilman ongelmia ja vaikeuksia. (Kääriälä, 2020.)
Koulunkäynti on olennainen osa kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen ja nuoren arkea. Yhteistyötä hyvinvointialueen, lastensuojeluyksiköiden ja kuntien opetustoimen kanssa tulee kehittää ja selkeyttää. Yhtenäiset toimintakäytännöt lastensuojeluyksiköiden ja koulujen välillä helpottavat arjen työtä. Esimerkiksi koulujen toimintakäytäntöjä Wilma-tietojärjestelmän tunnusten saamiseen tulee yhtenäistää. Lastensuojeluyksikön ja koulun yhteistyö on tärkeää sijoitetun nuoren koulunkäynnin sujumisen ja oppimisen näkökulmista. Sujuva koulukäynti luo perustaa nuoren itsenäistymiselle ja antaa eväitä aikuisuuteen sekä hyvään elämään.
Lähteet
Ekman, R. & Kiuru, M. (2025). Lastensuojelulaitoksen työntekijöiden kokemuksia kouluyhteistyöstä [YAMK-opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025092725280
Eronen, E., & Laakso, L. (2016). Lastensuojelun laitoshoidon kasvatukselliset ja kuntouttavat orientaatiot ja niiden vaikuttavuus – Tutkimuskatsaus kansainvälisiin tutkimuksiin 2010–2016. (Työpaperi 44/2016). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-780-0
Kääriälä, A. (2020). Always a step behind? Educational and Employment Transitions among Children in Out-of-home Care [Väitöskirja, Helsingin yliopisto]. (Itla Research 2020:1). Helsingin yliopisto. http://hdl.handle.net/10138/317968
L 417/2007. Lastensuojelulaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2007/417
L 1214/2020. Oppivelvollisuuslaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2020/1214
L 628/1998. Perusopetuslaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1998/628
L 540/2018. Varhaiskasvatuslaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2018/540
L 1287/2013. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2013/1287
Opetushallitus. (2016). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus. Saatavilla 1.10.2025 https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Opetus- ja kulttuuriministeri. (23.9.2024). Oppimisen tukea esi- ja perusopetuksessa vahvistetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Saatavilla 1.10.2025 https://okm.fi/-/oppimisen-tukea-esi-ja-perusopetuksessa-vahvistetaan
Pirttimaa, R. & Välivaara, C. (2018). Educational intervention planning for children in foster care in Finland: A case study. Education Inquiry, 9(2), 237–246. https://doi.org/10.1080/20004508.2017.1328932
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (29.04.2025). Lastensuojelu 2024. (Tilastoraportti 23/2025). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025042831818
Valtioneuvosto. (2023). Vahva ja välittävä Suomi: Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma 20.6.2023. (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:58). Valtioneuvosto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-763-8
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025100199147