Lapsella on oikeus kuulua myös kirkossa

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään vuosittain marraskuussa. Viikko nostaa esille YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sisältöjä. Vuoden 2025 teema on ”Jokaisella lapsella on oikeus kuulua”. Teemaan liittyy kaksi merkitystä: lapsella on oikeus kuulua yhteisöön ja yhteiskuntaan sekä lapsella on oikeus tulla kuulluksi. (Lapsen oikeuksien viikko.) Mitä tämä teema voisi tarkoittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja ehkä laajemminkin uskonnollisten yhteisöjen näkökulmasta?

Lapsella on oikeus kuulua kirkkoon

Lapsella on oikeus kuulua erilaisiin yhteisöihin, myös katsomusyhteisöihin. Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät Suomessa huoltajat alle 12-vuotiaiden lasten osalta. 15-vuotias voi liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan huoltajien luvalla. (Ks. OKM, i.a.) Usein vanhemmat päättävät lapsen puolesta kirkkoon kuulumisesta jo lapsen ollessa pieni. Jo vauvaikäinen lapsi voidaan liittää kirkon jäseneksi kasteen kautta. Kasteiden määrä on kuitenkin vähentynyt voimakkaasti 2010-luvulla. Vuonna 2023 enää noin puolet alle yksivuotiaista liitettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi. (Salminen, 2024, s. 135.)

Lapsella on oikeus kuulua erilaisiin yhteisöihin, myös katsomusyhteisöihin.

Seurakunta voi olla lapselle ja perheelle merkittävä yhteisö, jossa lapsi kasvaa vauvamuskarilaisesta rippikoululaiseksi ja ehkä isoseksikin. Evankelis-luterilaisen kirkon Polku-kokonaissuunnitelmassa huomioidaan se, että seurakunnan toimintaan – ja yhteisöön – voivat osallistua myös ne lapset, jotka eivät kuulu kirkkoon. Kaste ja sen kautta kirkkoon liittyminen on mahdollista kaikissa ikävaiheissa. (Kirkkohallitus, 2021.) Viime vuosina on kasvava joukko nuoria liittynyt kirkon jäseniksi rippikoulun yhteydessä (Suomen ev. lut. kirkko, 2025b).

Lapsella on oikeus kuulua kirkon päätöksenteossa

Lapsella on oikeus tulla kuulluksi kirkon päätöksenteossa. Kirkko on ollut jopa edelläkävijä lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien rakentajana. Vuodesta 2010 lähtien 16-vuotiaat kirkon jäsenet ovat saaneet äänestää seurakuntavaaleissa. Kirkkojärjestys edellyttää, että päätösten vaikutukset lapsiin tulee arvioida sekä valmistelussa että päätöstä tehdessä. Lapsilla tarkoitetaan alle 18-vuotiaita. (Kirkkohallitus, 2015.) Lapsivaikutuksen arvioinnin lisäksi seurakunnan tulee asettaa nuorten vaikuttajaryhmä, joka vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon sekä osallistuu seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorten vaikuttajaryhmään valitaan konfirmoituja alle 29-vuotiaita seurakunnan jäseniä. (Thitz, 2025.)

Virallisen päätöksenteon lisäksi lasten osallisuuteen on kiinnitetty huomiota kirkon toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Polku-kokonaissuunnitelman mukaan osallisuus on erilaista eri-ikäisten kohdalla. Kuulluksi tuleminen ja osallisuus voivat toteutua esimerkiksi niin, että pieni kerholainen saa toivoa, mitä leikkiä leikitään. (Kirkkohallitus, 2021, s.  70.) Myös rippikoulusuunnitelman yksi tavoitteista liittyy osallisuuteen: ”Nuoret ovat osallisia, tulevat kuulluiksi ja saavat vaikuttaa.” Suunnitelman mukaan seurakunta ja rippikoulu ovat yhteisöjä, joihin jokainen rippikoululainen on tervetullut juuri sellaisena kuin on. On tärkeää, että nuori voi osallistua rippikoulun suunnitteluun haluamallaan tavalla. (Kirkkohallitus, 2017, s. 21–24.) Kirkko on ollut mukana myös kansallisen lapsistrategian valmistelussa ja tehnyt sen pohjalta kirkon lapsistrategian toimeenpano-ohjelman kirkossa (Kirkkohallitus, 2022).

Lapsella on oikeus kuulua kirkkotilassa

Lapsen kuulumiseen kirkossa liittyy vielä yksi aivan erityinen näkökulma: lapsen kuuluminen kirkkotilassa. Suomessa on valtava määrä kirkkorakennuksia, jotka ovat Suomen kansallista kulttuuriperintöä. Kirkon kulttuuriperintöstrategian mukaan kulttuuriperintö on yhteistä, ja pyhä tila voi koskettaa ihmisiä eri tavoin (Suomen ev. lut. kirkko, 2025a, s. 8). Perinteisesti lapset ovat saaneet näkyä mutta eivät kuulua kirkossa. Tällaisia asenteita esiintyy edelleen, vaikka kirkkopedagogiikassa on kehitetty monenlaisia menetelmiä kirkkotilan käyttämiseen oppimisympäristönä (ks. esim. Kilpeläinen, 2023) ja kaikenikäisten lasten osallistumista jumalanpalveluksiin pidetään tärkeänä (Kirkkohallitus, 2021).

Lapsella tulee olla oikeus tutustua kirkkotilaan lapselle luontaisella tavalla – se ei useinkaan tarkoita hiljaa istumista kirkon penkissä. Lasten äänille tulee olla kirkoissa tilaa, jotta myös lapset pääsevät ihmettelemään kirkkotilaa ja osallistumaan seurakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen. Kirkkotila voi tuntua jännittävältä myös aikuisesta, joka vie lapsia kirkkovierailulle, jumalanpalvelukseen tai kirkossa pidettävään muskariin. Jos lapsia ei uskalleta viedä kirkkotilaan, ei heillä ole myöskään mahdollisuutta oppia, miten kirkossa voi myös hiljentyä ja kunnioittaa toisten ihmisten pyhän kokemista. Kirkkotilalla voi olla suuri merkitys sekä spiritualiteetin kokemisen että rituaalisen ja kulttuurisen oppimisen näkökulmista. (Kilpeläinen, 2019; 2022.)

Lähteet

Kilpeläinen, A-E. (2019). Lapsi tarvitsee tilaa ja tukea hengelliselle kehitykselleen. Teologia.fi. https://teologia.fi/2019/05/lapsi-tarvitsee-tilaa-ja-tukea-hengelliselle-kehitykselleen/

Kilpeläinen, A-E. (2022). ”Lintu emon siiven alla”: Kirkkotilassa toteutettava vauvamusiikkitoiminta Suomen ja Tanskan evankelisluterilaisissa kirkoissa. Väitöskirja.
http://hdl.handle.net/10138/339459

Kilpeläinen, A-E. (2023). Loputon aarreaitta – Turun tuomiokirkko oppimisympäristönä. https://www.turuntuomiokirkko.fi/peruskorjaus/blogi/-/blog/12933/Loputon+aarreaitta+-+Turun+tuomiokirkko+oppimisymparistona#blog-article-top

Lapsen oikeuksien viikko. (2025). https://lapsenoikeuksienviikko.fi/lapsen-oikeuksien-viikko/teemat/

Kirkkohallitus. (2015). Lapsivaikutusten arviointi Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa: ohjeistus (2015). Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 21, Kirkko ja toiminta. Kirkkohallitus.
https://evl.fi/documents/1327140/39461555/LAVA-ohjeistus.pdf/9308d811-9e19-0cbe-b82e-560082043d97?t=1557230310000

Kirkkohallitus. (2017). Suuri ihme – Rippikoulusuunnitelma 2017. Elämää Jumalan kasvojen edessä (2017). Suomen ev.-lut.kirkon julkaisuja 60, Kirkko ja toiminta. Kirkkohallitus.
https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2023/08/Suuri-Ihme-Rippikoulusuunnitelma-2017.pdf

Kirkkohallitus. (2021). Polku: Vauvasta aikuiseksi seurakunnan yhteydessä. (2021) Suomen ev.-lut. kirkon julkaisuja 106, Kirkko ja toiminta. Kirkkohallitus.
https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4268/viewmode=infoview

Kirkkohallitus. (2022). Kansallisen lapsistrategian toimeenpano Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa (2022). Suomen ev.-lut.kirkon julkaisuja 128, Kirkko ja toiminta. Kirkkohallitus.
https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2024/08/KH_jokainen_on_tarkea_asiakirja_saavutettava-1.pdf

OKM. (i.a.). Uskonnonvapaus. https://okm.fi/uskonnonvapaus

Salminen, V-M. (2024). Kirkolliset toimitukset ja monimuotoistuva jumalanpalveluselämä. Teoksessa H. Salomäki, K. Ketola, J. Komulainen, V-M. Salminen, & J. Sohlberg (toim.), Kirkko epävarmuuksien ajassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2020-2023. Suomen ev.-lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 147. Kirkon tutkimus ja koulutus. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4419/viewmode=infoview

Suomen ev.lut. kirkko. (2025a) Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kulttuuriperintöstrategia vuoteen 2030.
https://evl.fi/plus/wp-content/uploads/sites/3/2025/01/Kirkon-kulttuuriperintostrategia-2030.pdf

Suomen ev. lut. kirkko. (2025b). Rippikoulun aikana kastettuja ja kirkkoon liittyneitä oli jälleen ennätysmäärä. Suomen evankelisluterilaisen kirkon tiedote 13.2.2025
https://evl.fi/tiedote/rippikoulun-aikana-kastettuja-ja-kirkkoon-liittyneita-oli-jalleen-ennatysmaara/

Thitz, P. (2025). Nuoret vaikuttajat osaksi seurakunnan päätöksentekoa. https://dialogi.diak.fi/2025/11/05/nuoret-vaikuttajat-osaksi-seurakunnan-paatoksentekoa/

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251105105395