Kielilinjaus on konkreettinen tapa tehdä näkyväksi organisaation kielitietoisuutta
Kielilinjaukset tekevät näkyväksi kielten moninaisuutta ja edistävät yhteistyötä monikielisessä työyhteisössä. Diakin kielilinjaukset tukevat korkeakoulun strategisia tavoitteita.
Diakonia-ammattikorkeakoulu on monikielisyyttä arvostava ja vahvistava monikulttuurinen korkeakouluyhteisö, jossa kannustetaan eri kielten käyttöön. Kohtaamisissa huomioidaan toisten erilainen kielitaito ja tuetaan kielitaidon kehittymistä. Kielilinjausten tavoitteena on tuoda näkyväksi kielten moninaisuus ja vahvistaa yhteistyötä monikielisessä ympäristössä. Kielilinjaukset auttavat toimimaan kielitietoisesti. Kielitietoisuus on eettinen ja sosiaalisesti kestävä tapa toimia, sillä se varmistaa kaikkien mahdollisuuden tulla kuulluksi ja osallistua sekä edistää syrjimätöntä kielenkäyttöä.
Kielitietoisuudesta käytäntöön
Kielitietoisuus on herkkyyttä havaita, miten kieli muokkaa vuorovaikutusta ja ihmisten välisiä suhteita. Se on ymmärrystä siitä, että kielen käyttö voi joko vahvistaa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tai rajata jotkut ulkopuolelle. (Hovila, 2025.) Kielitietoisuus tekee näkyväksi kielen vaikutuksen työyhteisön vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Se rakentaa selkeää viestintää ja yhdenvertaista osallistumista kaikille. (Lehtimaja ym. 2023, s. 19, 203–206.)
Kielilinjaukset ovat organisaation yhteisesti sovittuja näkemyksiä ja ohjeistuksia siitä, miten kieltä käytetään, millä kielillä viestitään ja millaisia periaatteita kielellisissä valinnoissa ja kielellisessä toiminnassa noudatetaan. Kielilinjaukset siis ohjaavat organisaation jäseniä toimimaan kielitietoisesti. Yhteiskunnallisesti ajateltuna kielilinjaukset tukevat yhteiskunnan eheyttä ja yhdenvertaisuutta muuttuvassa kielimaisemassa, jossa monikielisyys on uusi normaali.
Kielilinjaukset tukevat organisaatiota rakenteellisessa, systemaattisessa kehittämisessä ja tekevät näkyväksi, miten organisaatio suhtautuu kielen oppimiseen ja monikielisyyteen sekä kielten rinnakkaiseen käyttöön. Yhteiset linjaukset myös auttavat siinä, että käytänteiden toteuttaminen ei jää vain yksittäisten henkilöiden vastuulle vaan kaikki sitoutuvat niihin. (Lehtimaja ym. 2023, s. 156–160.)
Diakin kielilinjaukset ovat yksi konkreettinen tapa tehdä näkyväksi organisaation moninaisuusosaamista ja kielitietoisuutta. Moninaisuusosaaminen on merkittävä vahvuus organisaatiolle. Se rakentaa kuvaa yhteisöstä, joka toimii arvostavasti ja osallistavasti, mikä puolestaan voi houkutella uusia osaajia ja vahvistaa asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden luottamusta. Moninaisuutta arvostava työyhteisö edistää avointa ja kunnioittavaa vuorovaikutusta, vähentää väärinymmärrysten ja ristiriitojen riskiä sekä parantaa yhteistyötä ja työilmapiiriä. Kun moninaisuus ymmärretään ja sitä arvostetaan aidosti, se tukee työhyvinvointia, ehkäisee syrjintää ja luo turvallisen ympäristön, jossa jokainen voi kokea olevansa arvostettu ja kuuluva osa yhteisöä. (Hovila, 2025.)
Moninaisuusosaaminen on merkittävä vahvuus organisaatiolle.
Kielilinjausten taustalla strategia
Diakin kielten, viestinnän ja tulkkauksen lehtorit alkoivat valmistella kielilinjauksia keväällä 2025. Lähtökohtana oli Diakin strategia, jonka pohjalta laadittiin luonnos kielilinjauksiksi. Työstämistä jatkettiin koko henkilökunnan voimin syksyllä 2025. Tavoitteena on julkistaa viimeistellyt kielilinjaukset sekä niiden pohjalta tehty käytännöllinen tarkistuslista kevään 2026 aikana.
Diakin tärkeät arvot olla “reilusti kohtaava” ja “hyvän maailman puolustaja” konkretisoituvat siinä, että kaikki yhteisön jäsenet voivat ymmärtää ja tulla ymmärretyiksi ja olla osallisia. Kielilinjaus osaltaan lisää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta sekä tuo näkyväksi kielellistä moninaisuutta positiivisena asiana.
Kielilinjausten tekeminen on tärkeää, koska ne tukevat Diakin keskeisiä strategisia tavoitteita, joita on olla yhdenvertainen ja yhdistävä, tuottaa vaikuttavaa osaamista ja rakentaa sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa. Tarve kielilinjauksille tunnistettiin henkilökunnan kehittämispäivässä syksyllä 2024, jolloin yhden työpajan teemana oli monikielisten opiskelijoiden kielitaidon vahvistaminen.
Jotta kielilinjaukset tulevat osaksi organisaation arkea, niitä tulee työstää yhdessä ja henkilökunnalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa niiden sisältöön ja sanoitukseen. Näin yhteisön jäsenet sitoutuvat vahvemmin sovittuihin toimintatapoihin kuin silloin, jos linjaukset tulisivat ulkoapäin annettuina.
Tarve kielilinjauksille oli tunnistettu jo aikaisemmin, mutta yhteisessä työskentelyssä ja keskusteluissa konkretisoitui se, miten kieli liittyy erilaisiin tehtäviin ja työnkuviin Diakissa. Henkilökunnan yhteisessä työskentelyssä tunnistettiin myös tarpeita oman osaamisen lisäämiseen, jotta esimerkiksi osataan tukea opiskelijan tai kollegan kehittyvää kielitaitoa. Kielilinjausten käyttöönotto ja niiden rakentuminen osaksi työn arkea edellyttää avointa keskustelua sekä sitä että toimintaa kehitetään jatkuvasti.
Lähteet
Hovila, H. (11.6.2025). Moninaisuusosaaminen ja kielitietoisuus – avaimet työyhteisön yhdenvertaiseen tulevaisuuteen. Dialogi. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025060963161
Lehtimaja, I., Korpela, E., Komppa, J., Kotilainen, L., & Kurhila. S. (2023). Monikielisen työyhteisön opas. Alma Talent.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109690