Korkeakouluopiskelijat lukijoina ja kirjaston käyttäjinä
Kirjallisuuden lukeminen on oiva keino oppia, mutta myös hyvä tapa rentoutua. Tieteellisen tai ammatillisen aineiston lisäksi myös opiskelijoiden olisi hyvä lukea kaunokirjallisuutta. Voi löytää itselleen aina uusia tarinoita, matkustaa ekologisesti ympäri maailman ja ymmärtää paremmin muita ihmisiä. Lukeminen on myös helppo tapa tutustua vieraisiin kulttuureihin.
Diakin kirjasto on kaikille avoin kirjasto, josta löytyy erityisesti tieteellisiä kirjoja opiskelun ja tutkimuksen tueksi, mutta myös kaunokirjallisia teoksia opintojen vastapainoksi ja lukuinnon herättämiseksi.
Kirjallisuuden merkitys oppimiseen
Kirjallisuudella ja lukemisella on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys. Lukemisen hyödyistä löytyy paljon tutkittua näyttöä kaiken ikäisten ihmisten keskuudessa. Lukemisesta saaduista opeista on hyötyä opiskelussa ja yhä hektisemmässä työelämässä. Kirjoja lukemalla sanavarasto karttuu, kyky kriittiseen ajatteluun kasvaa, oppii uusia asioita ja kielioppi sekä kirjoittamistaito kohenee.
Erilaiset kirjat korkeakouluopiskelijan arjessa
Painetun kirjan kuolemasta ja e-kirjan noususta on puhuttu jo vuosikymmeniä. E-kirjojen käyttö nousi selvästi koronapandemian aikana. Suuri osa Diakin kirjaston asiakkaista haluaa kuitenkin lukea painettuja kirjoja. Usein kuulee kommentteja, että on mukava hypistellä painetun kirjan sivuja tai ettei halua altistua tietokoneen ruudulle ja valolle koko päivää. Moni myös kokee, että painetun kirjan lukeminen ei rasita samalla tavoin silmiä kuin e-kirjat. Kyse voi olla myös totutusta tavasta lukea nimenomaan painettua kirjaa.
Vaikka painetut kirjat ovat erityisesti sosiaali- ja terveysalalla edelleen hyvin suosittuja, antavat digitaaliset kirjat ja lehdet kuitenkin aivan uudenlaisia mahdollisuuksia lukemiseen niille, joille perinteinen kirja ei syystä tai toisesta sovi. Hyperlinkit, äänet ja kuvien käyttö voivat houkutella erityisesti uudenlaisia lukijoita. (Grünthal & Sintonen, 2019, s. 78–79).
E-kirjoissa on myös monia muita hyviä ominaisuuksia opiskelijoille. Diakin kirjaston e-kirjoista ei joudu maksamaan myöhästymismaksuja, sillä e-kirja raukeaa ja poistuu lainaajan koneelta itsestään. E-kirjoissa ei ole kahvitahroja eivätkä sivut irtoile. E-kirjan taustaa ja fonttia voi muokata omiin lukutottumuksiin sopivaksi. Joitain e-kirjoja voi kuunnella, ja niihin voi myös kirjoittaa muistiinpanoja ja alleviivata itselleen tärkeitä asioita. E-kirjoja ei tarvitse kantaa laukussa selkä vääränä. Huolimatta kaikesta tästä painettuja kirjoja lainataan, varataan, kysytään ja toivotaan päivittäin.
Korkeakouluopiskelijat kaunokirjallisuuden lukijoina
Korkeakouluopiskelijoiden lukeminen on pääsääntöisesti tieteellisiin teksteihin syventymistä. Suomessa ei ole juurikaan tutkittu korkeakouluopiskelijoiden kaunokirjallisuuden lukemista. Suomalaiset tutkimukset käsittelevät esimerkiksi, millä tavoin opiskelijat kokevat e-kirjojen lukemisen tai niiden saavutettavuuden.
Kansainvälisesti voi löytää tutkimuksia siitä, miten opiskelijat lukevat kaunokirjallisuutta opintojensa ohella. Brookbanksin tutkimuksen mukaan on vallassa kaksi väärinkäsitystä opiskelijoiden lukemisesta. Ensimmäinen väärinkäsitys on se, että opiskelijat eivät lukisi kaunokirjallisuutta vapaa-aikanaan. Usein törmää myös ajatukseen, että akateemisten kirjastojen kokoelmissa ei pitäisi juuri ollakaan kaunokirjallisuutta, joka on tutkimuksen mukaan se toinen väärinkäsitys. Tutkimuksen tulosten mukaan kaunokirjallisuus pienentää stressiä, kasvattaa oppimistuloksia ja kohentaa niin mielenterveyttä kuin sosiaalisia suhteita. Myös kirjastot hyötyvät siitä, että opiskelijat lukevat kaunokirjallisuutta. Opiskelijat tunsivat enenevää yhteyttä kirjastoon ja saivat kokemuksen, että kirjasto oli heitä varten. Myös kirjastotilan merkitys kasvoi, sillä opiskelijat jäivät mielellään lukemaan kirjastoon. (Brookbanks, 2023, s.53–54.)
Opiskelijat lukevat moninaisuuteen liittyvällä opintojaksolla sosiaalialaa käsittelevän romaanin ja analysoivat sitä.
Englanninkieliset opiskelijat ja kaunokirjallisuus
Kaunokirjallisuuden lukeminen on osa yksittäisiä opintojaksoja Diakissa. Esimerkkinä toimii englannin kielellä sosiaalialaa opiskeleva DSS-ryhmä. Opiskelijat lukevat moninaisuuteen liittyvällä opintojaksolla sosiaalialaa käsittelevän romaanin ja analysoivat sitä. Opiskelijoilla on mahdollisuus valita noin kymmenestä eri kirjasta, jotka käsittelevät tärkeitä sosiaalialan teemoja. Teemat liittyvät myös Diakin opintojen painopistealueisiin. Jakson lukulistasta löytyy muun muassa mielenterveyteen, alkoholismiin, köyhyyteen, pakolaisuuteen, sukupuoli-identiteettiin, perheväkivaltaan, kiusaamiseen ja rotusyrjintään liittyviä kaunokirjallisia teoksia. Diakin kirjastoon hankittava kaunokirjallisuus on pääsääntöisesti muutenkin romaaneja, jotka jollain lailla koskettavat yhteiskunnallisia ilmiöitä sosiaali- ja terveydenaloilta. Opiskelijat ja muut asiakkaat voivat myös tehdä hankintatoiveita, jotka pääsääntöisesti toteutetaan.
Ulkomailta Suomeen muuttaneille opiskelijoille on myös tilattu suomalaisia klassikkoromaaneja englanniksi käännettyinä. Hyllyistä löytyy muun muassa Mika Waltaria, Väinö Linnaa, Tove Janssonia, Aleksis Kiveä, Sofi Oksasta ja Kalevala. Tutustuminen kirjallisuuteen on yksi tapa ymmärtää yhteiskuntaa ja kotoutua.
DSS-opiskelijat voivat löytää luettavaa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta Helsingin Kruununhaassa, josta löytyy paljon suomalaisten kirjailijoiden kirjoja käännettyinä kymmenille eri kielille.
Kirjastot kannustavat lukemaan
Kirjastojen rooli hyvinvoinnin tuottajana on oleellinen. Kirjasto mahdollistaa kaikille ihmisille samat mahdollisuudet kokea lukemisen voima. Kirjasto houkuttelee kansalaisia lukemaan erilaisilla tempauksilla, kuten lukukampanjoilla ja kirjailijavierailla. Kirjastot tekevät myös pajon yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Kirjastojen palveluita on myös erilaiset hyvinvointiin ja terveyteen kuuluvat erityisponnistelut. Näistä hyviä esimerkkejä ovat kotipalvelu ja sairaalakirjastojen kokoelmat. (Tuomi, 2016, s. 3.)
Kirjasto on saavutettava kaikille, mutta kaikkia kirjasto ei kuitenkaan tavoita. Osa ihmisistä ei lue kirjoja. Iso haaste onkin siinä, kuinka kohentaa ihmisten lukutottumuksia ja lukutaitoa. Toiveissa on, että lukemisen palo välittyisi yhä laajemmalle joukolle. Lukemisen hyöty ja ilo olisi suuri myös korkeakouluopiskelijoille opintojen vastapainona.
Lähteet
Brookbank, E. (2023). “It makes you feel like more of a person:” The leisure reading habits of university students in the US and UK and how academic libraries can support them. College & Undergraduate Libraries, 30(3), 53–94. https://doi.org/10.1080/10691316.2023.2261918
Grünthal, S., & Sintonen, S. (2019). ”Pysty vaa kännykäst suoraa” – Yläluokkalaisten novellilukeminen pikaviestipalvelussa. Media & viestintä, 42(1), 2.
Tuomi, P. (2016). Lukeminen edistää hyvinvointia ja terveyttä. ePooki : Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut, 5, 016.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251120109697