8.12.2025Avainsanat Hankkeet, Sosiaalinen osallisuus, Vaikuttavuus

Osallisuustyön vaikuttavuuden mittausta

Osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistumista on haastavaa mitata, koska ne ovat moniulotteisia ilmiöitä, joiden arvioinnissa ihmisen omalla kokemuksella on suuri merkitys. Mahdollisuus osallisuuteen -hanke on testannut erilaisia tapoja mitata toiminnan vaikuttavuutta ja oppinut, että arviointi vaatii monipuolisia määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Hankkeen tulokset osoittavat, että vaikuttavuus syntyy tavoitteellisesta ja monimuotoisesta toiminnasta, joka palvelee osallistujien tunnistettuja tarpeita.

Kirjoittaja Katri Janerko

Kuvaaja/kuvittaja Sirpa Anundi

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus tarkoittaa, että tavoitteellisella toiminnalla saadaan aikaan positiivisia muutoksia ja sitä kautta yhteiskunnallista hyötyä. Muutokset voivat näkyä esimerkiksi ihmisten elämäntilanteissa ja toimintakyvyssä, mutta myös yhteiskunnan rakenteissa, kuten palveluiden saavutettavuudessa. (Anoschkin, i.a.)

Vaikuttavuuden mittaamisessa huomio kiinnittyy usein erilaisten vaikutusten kokonaisuuteen, kuten heikommassa asemassa olevien työllisyys- ja koulutustilanteiden kohentumiseen sekä hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumiseen. Konkreettisten muutosten lisäksi kysymys on ihmisen kokemuksista ja siitä millaisena hän näkee elämäntilanteensa. (Anoschkin, i.a.) Siinä missä työllisyys- ja koulutustilanteiden muutoksia on suhteellisen helppo seurata, hyvinvointi ja osallisuus muodostavatkin arvioinnissa haastavamman kokonaisuuden.

Osallisuutta voidaan arvioida mittareilla, joilla kartoitetaan toimintaan osallistuneiden kokemuksia esimerkiksi joukkoon kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta. Mittaristoissa selvitetään ovatko osallistuneet pystyneet vaikuttamaan toimintaan ja esittämään mieleen nousseita kysymyksiä. Lisäksi havainnoidaan ovatko osallistujat kokeneet alhaista kynnystä pyytää apua. Parhaimmillaan huomataan, että toiminta on vahvistanut tulevaisuudenuskoa ja heijastunut myönteisesti elämään myös yhteisten tapaamisten ulkopuolella edistämällä esimerkiksi osallistujien ihmissuhteita. (Opintokeskus Sivis, 2025.)

Samankaltaisesti myös hyvinvoinnin mittaamisessa korostuvat osallistujien omat kokemukset. Hyvinvoinnin katsotaan vahvistuvan, kun osallistuja esimerkiksi kokee kuuluvuutta, iloa ja onnistumisia, saa ystäviä sekä uskaltaa ilmaista mielipiteensä. (Harrastamisen Suomen Malli, 2025.) Osallisuus ja hyvinvointi linkittyvätkin toisiinsa ja niiden edistäminen vaatii molempien yhtäaikaista huomioimista.

Osallisuus ja hyvinvointi ovat moniulotteisia ilmiöitä, jotka jokainen ihminen kokee omalla tavallaan. Tämän vuoksi osallisuus- ja hyvinvointityössä joudutaan usein pohtimaan, miten vaikuttavuus määritellään ja miten sitä mitataan. Vaikuttavuutta ei voida arvioida minkään yksittäisen toiminnan perusteella, vaan sitä tulee tarkastella kokonaisuutena, jonka syntyy usein eri toimijoiden ja toimintojen yhteisvaikutuksesta. (Anoschkin, i.a.)

Vaikuttavuuden arviointi vaatii monipuolista mittaamista

Vaikuttavuuden arviointi lähtee liikkeelle vaikuttavuusketjun tunnistamisesta. Vaikuttavuusketju jäsentää, mitä muutosta tavoitellaan, miksi se on tärkeää, miten sitä mitataan ja millaista vaikuttavuutta toiminnalla on käytännössä saatu aikaan. (Anoschkin, i.a.)

Vaikuttavuuden mittaamisessa suositellaan yhdistelemään erilaisia mittareita, kuten määrällisiä ja laadullisia sekä objektiivisia ja subjektiivisia. Tyypillinen haaste on kerätä riittävästi tietoa lähtötilanteesta, jotta muutosta voidaan myöhemmin arvioida luotettavasti. Mittareiden toimivuutta kannattaakin arvioida säännöllisesti sekä alussa, keskivaiheilla ja lopussa. (Anoschkin, i.a.)

Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeessa testattu erilaisia mittaustapoja

Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeessa on tavoiteltu monenlaista vaikuttavuutta, joista keskeisimmät ovat: 1) vahvistunut hyvinvointi, 2) vahvistunut osallisuus sekä 3) vahvistuneet paikallisyhteisöt ja juurtunut hanketoiminta. Hanke on suunnattu Uudenmaan alueella asuville kaikenikäisille romanitaustaisille, mutta hankkeella on haluttu tukea etenkin työn ja koulun ulkopuolella olevia alle 29-vuotiaita nuoria. Hankkeen pitkäjänteiseen yksilö- ja ryhmäohjaukseen on osallistunut tähän mennessä lähemmäs 300 nuorta.

Vaikuttavuuden arviointi lähtee liikkeelle vaikuttavuusketjun tunnistamisesta.

Hanke on testannut monenlaista vaikuttavuuden arvioimista, kuten ennen ja jälkeen mittauksia, Zekki.fi-hyvinvointimittaria, säännöllisiä kyselyitä, haastatteluja, palauteboksia sekä Kahoot!– ja Mentimeter-verkkoalustoja. Lisäksi hanke on kartoittanut osallistujien lähtötilanteita, muun muassa työ- ja koulutusasema, ja toiveita sekä seurannut niiden kehittymistä.

Arviointiin on liittynyt runsaasti oppimista, usein yrityksen ja erehdyksen kautta. Keskeisimpiä haasteita ovat olleet osallistujien ajoittainen haluttomuus vastata kyselyihin sekä se, että osa kysymyksistä on ollut osallistujille vaikeasti ymmärrettäviä. Tämän vuoksi hankkeessa on jouduttu säännöllisesti arvioimaan, miten tietoa saataisiin kerättyä ilman, että se koettaisiin kovin työlääksi. Samalla on pyritty selkeyttämään osallistujille mikä merkitys heidän palautteillaan on hanketyölle.

Lopulta laajojen kyselyiden tilalle on otettu kuuden kysymyksen kysely, joka toteutetaan noin kahden kuukauden välein. Tällä tavoin osallistujien kehitystä voidaan seurata yksilöllisesti muutamasta kuukaudesta jopa vuoteen asti. Keruussa on hyödynnetty myös haastattelumenetelmiä, jotka ovat madaltaneet vastauskynnystä. Näiden avulla on saatu näkyväksi erityisesti osallistujien subjektiivinen kokemus hankkeen vaikutuksista.

Osallistujien kokemustiedon lisäksi vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnetään määrällistä ja objektiivista mittaustietoa. Hankkeessa seurataan muun muassa, kuinka moni osallistujista työllistyy, hakee tai pääsee koulutukseen tai aloittaa yrittäjyyden. Lisäksi raportoidaan, jos osallistuja esimerkiksi aloittaa uuden harrastuksen, ryhtyy vapaaehtoiseksi tai hakeutuu terveyttä edistäviin palveluihin.

Hanke on tuottanut positiivista muutosta

Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen vaikuttavuus rakentuu toisiaan tukevista toimintamuodoista, kuten kurssitoiminnasta, toiminnallisista ryhmistä, nuorten ideoimista illoista ja tapahtumista, jalkautuvasta työstä sekä yksilö- ja perheohjauksesta. Osallistujat saavat usein tukea useammasta toiminnosta ja eri työntekijöiltä samanaikaisesti, mikä vahvistaa hankkeen vaikutuksia. Lisäksi hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä etenkin kolmannen ja julkisen sektorin kanssa, mikä auttaa ohjaamaan osallistujia heidän tarvitsemiinsa palveluihin.

Hankkeen vaikutukset ovat näkyneet usein ensin osallistujien hyvinvoinnin ja osallisuuden vahvistumisessa, mikä on luonut pohjaa koulutus- ja työpolkujen edistämiselle. Parhaimmillaan muutos on loipulta johtanut siihen, että osallistujat alkavat tukea myös muita sekä innostuvat esimerkiksi yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnasta.

Hankkeen alustavat tulokset ovat rohkaisevia. Esimerkiksi jopa yli 50 osallistujaa on aloittanut vapaaehtoistyön ja osallistunut aktiivisemmin paikallisyhteisön toimintaan, ja 20 osallistujaa on aloittanut uuden harrastuksen. Lisäksi yli 100 osallistujaa on edistänyt työ- ja koulutuspolkujaan. Moni on päässyt koulutukseen, valmistunut sekä löytänyt työ- tai harjoittelupaikan. Nämä ovat kuitenkin vain yksi osa hankkeen vaikutuksista.

Ehkä merkittävämmät vaikutukset ovatkin näkyneet itse osallistujien palautteissa. Hanke on kerännyt osallistujilta palautetta kahden vuoden ajan. Vastaajista 80–90 prosenttia kertoi kokeneensa toiminnan vahvistaneen hyvinvointiaan ja osallisuuttaan. Monet kertoivat ajatusmalliensa muuttuneen ja suhtautuvansa positiivisemmin tulevaisuuteen.

”Kerhotoiminta on mahdollistanut minua näkemään asioita usealta eri näkökannalta ja olen saanut motivaatiota koskien tulevaisuuttani.” (Naisten ryhmään osallistuneen palaute)

”On tullut tahtotila kehittyä paremmaksi ihmiseksi ja vanhemmaksi sekä olla rakastava ja ymmärtäväinen lähimmäinen lähimmäisilleni.” (Ote Elämään -kurssin osallistujan palaute)

Vaikuttavuus syntyy tavoitteellisesta toiminnasta

Mahdollisuus osallisuuteen -hankkeen vaikutusketju on ollut tähän asti onnistunut. Keskeistä on ollut tunnistaa hankkeeseen sopivat tavat arvioida ja mitata vaikuttavuutta sekä luoda rutiini niiden käyttöön eri toiminnoissa. Yhtä olennaista on ollut tarkastella tuloksia yhdessä hanketiimin kesken.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ollut toteuttaa hankkeen tavoitteiden mukaista toimintaa, joka palvelee osallistujien tarpeita ja tavoitteita. Loppujen lopuksi vaikuttavuus syntyy siitä, että tehdään oikeita asioita oikeiden ihmisten kanssa juuri oikeaan aikaan.