Diakoniatoimijoiden kehittämistyöllä inhimillistä hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä

Yhteiskunnan julkisten resurssien huvetessa ei ole enää varaa toimia erillisyydessä ja tehdä irrallisia hankkeita ilman, että kehittämistoiminnan voidaan osoittaa olevan tuloksellista ja tuottavan todellista hyvinvoinnin lisäystä.  Diakonia-toimijoiden yhteistyöllä rakennetaan pysyvää muutosta. Konsortiolla on halu vastata maailman ja Suomen kestävyysmurrokseen ja tuottaa ratkaisuja eriarvoisuuskehityksen katkaisemiseksi sekä inhimillisen ja sosiaalisen että taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi.

Yhteinen hanketoiminta toimii parhaimmillaan uusien synergioiden ja yhteisvaikuttavuuden alustana: se kokoaa yhteen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita, opiskelijoita ja kansalaisia tuottamaan eriarvoisuuskehityksen poistamiseksi ratkaisuja. Diakonia-toimijoilla on potentiaalia toimia muutosagenttien verkoston solmukohtana – alustana, joka yhdistää eri hankkeet yhteiseen vaikuttavuusagendaansa.

Diakoniatoimijoiden kehittämistyö perustuu vaikuttavuuden malliin, joka yhdistää toiminnan tulokset, vaikutukset ja pitkän aikavälin hyödyt, kuten hyvinvoinnin kasvun ja palveluiden kustannusvaikuttavuuden. Vaikuttavuuden mallinnus toimii välineenä suuremman systeemisen muutoksen johtamiselle: sen avulla voidaan tunnistaa, miten kehittämishankkeet tuottavat arvoa paitsi uusina toimintamalleina myös muutoksina ajattelussa ja yhteistyön rakenteissa. Tietoperustainen johtaminen tekee vaikuttavuudesta mitattavaa ja johdettavaa sekä tarjoaa päätöksenteolle selkeän perustan.

Hankkeet ovat oppimisympäristöjä, joissa kokeillaan, mallinnetaan ja arvioidaan yhteiskunnallisia muutoksia. Hanketoiminnan vaikuttavuus perustuu siihen, että ne toimivat systeemisen muutoksen katalyytteinä tunnistaen ongelmien juurisyyt, yhdistäen toimijat ja luoden yhteisiä ratkaisuja. Systeeminen muutos edellyttää yhteistä visiota ja jaettua ymmärrystä muutoksen suunnasta, tietoon perustuvaa johtamista, yhteiskehittämistä ja osallisuutta sekä kustannusvaikuttavuutta.

Vaikutuksia verkostoissa ja arjessa

Diak on seurannut hankkeidensa onnistumista kahdella kyselyllä, joilla saadaan tietoa hankkeiden tuloksista ja toiminnan juurtumisesta hanketiimin näkökulmasta sekä ohjausryhmän ja yhteistyökumppanien näkökulmasta. Kyselyt palvelevat ensinnäkin yksittäisiä hankkeita toimenpiteiden vaikutusten ja toiminnan juurtumisen arvioinnissa, raportoinnissa ja tulosviestinnän toteutuksessa. Toiseksi kaikista kyselyvastauksista tehdään vuosiraportit, joiden avulla voidaan tarkastella kyseisenä vuonna päättyneiden hankkeiden vaikutuksia.

Hanketiimikyselyssä kohderyhmien näkökulmien hyödyntäminen kehittämistyössä (ka. 4,8/5) ja näkökulmien hyödyntäminen kehittämistyössä (ka. 4,6/5) arvioitiin erittäin onnistuneiksi. Myös hankkeiden kohderyhmien osallisuuden vahvistaminen (ka. 4,4/5) ja toimijoiden välisen vuoropuhelu lisääminen (ka. 4,5/5) nousivat keskeisiksi vahvuuksiksi.

Ohjausryhmien jäsenten ja yhteistyökumppaneiden näkemykset tukevat tätä kuvaa: hankkeita pidetään strategisesti merkittävinä aluekehityksen vauhdittajina (ka. 4,4/5) ja yhteistyön rakentajina (NPS 67, eli erinomainen suositteluindeksi). Tulokset osoittavat, että hankkeissa toteutuvat sekä yhteinen suunta että jaettu vastuu muutoksesta.

Kehittämishankkeiden vaikutukset eivät rajoitu yksittäisiin tuloksiin, vaan ne näkyvät verkostoissa, toimintakulttuureissa ja ihmisten arjessa.

Kehittämishankkeiden vaikutukset eivät rajoitu yksittäisiin tuloksiin, vaan ne näkyvät verkostoissa, toimintakulttuureissa ja ihmisten arjessa. Hanketiimikyselyn vastaajista 85 prosenttia arvioi, että hankkeissa syntynyt toiminta jatkuu rahoituskauden jälkeen (ka. 4,1/5). Yli 80 prosenttia ohjausryhmien jäsenistä ja yhteistyökumppaneista suosittelisi hankeyhteistyötä edelleen, mikä kertoo vahvasta luottamuksesta ja tuloksellisuudesta. Ohjausryhmän jäsenet ja yhteistyökumppanit arvioivat viestinnän onnistuneeksi (ka. 4,1/5), ja hankkeiden tuloksia olikin jaettu laajasti eri kanavissa. TKI-hankkeet toimivat myös oppimisympäristöinä: opiskelijat suorittivat harjoitteluja, opinnäytetöitä ja opintopisteitä hankkeiden parissa. Tämä yhdistää tutkimuksen, opetuksen ja kehittämisen – ja tuottaa tulevaisuuden osaajia, jotka ymmärtävät vaikuttavuuden ja yhteiskunnallisen vastuun merkityksen.

Kyselyaineistot kertovat hankkeiden vahvistavan yksilöiden toimijuutta ja yhteisöjen osallisuutta. Alueellisesti kehittämishankkeet ovat tukeneet julkisten palvelujen ja järjestöjen yhteistyötä sekä lisänneet alueiden elinvoimaa. Monet hankkeet ovat tuottaneet myös taloudellisia hyötyjä, kuten kustannussäästöjä ehkäisevän työn ja paremman palvelujen saavutettavuuden kautta.

Kehittämistarpeita

Diakin kyselyaineistojen tulokset ovat positiivisia, mutta ne nostavat esiin myös keskeisiä kehittämistarpeita.

Toiminnan jatkuvuus rahoituskauden jälkeen.

Ohjausryhmien jäsenten ja yhteistyökumppanien arvio (ka. 3,7/5) kertoo, että tulosten juurruttaminen on vielä osin sattumanvaraista. Tarvitaan pysyviä rakenteita ja pitkäjänteisiä kumppanuuksia, jotka varmistavat TKI-hankkeiden vaikutusten jatkuvuuden.

Vaikuttavuuden mittaaminen ja dokumentointi.

Hankkeiden vaikutukset jäävät usein sanallistamatta tai mittaamatta. Yhteinen vaikuttavuuskehikko – joka yhdistää tulosindikaattorit ja hyvinvointivaikutukset – vahvistaisi sekä näkyvyyttä että rahoitusperustaa.

Viestinnän strateginen koordinointi.

Viestintä on tehokasta mutta hajanaista: 63 prosenttia seuraa kehittämishankkeita sähköpostitse ja 45 prosenttia verkkosivujen kautta, mutta sosiaalisen median potentiaalia voisi hyödyntää enemmän. Yhtenäinen viestintästrategia lisäisi hankkeiden tunnettuutta ja yhteistä profiilia.

Ekosysteeminen yhteistyö.

Yhteiskehittäminen arvioitiin hyväksi (ka. 4,2–4,3/5), mutta sektorirajojen ylittäminen ja hankkeiden välinen koordinaatio voisivat moninkertaistaa hankkeiden vaikutukset.

Kohti vaikuttavaa kehittämistyötä

Diakin seurantakyselyiden perusteella hankkeet vahvistavat osallisuutta, luovat uusia yhteistyömalleja ja vievät eteenpäin tietoon perustuvaa muutosjohtamista. Pysyviä rakenteita ja pitkäjänteisiä kumppanuuksia tulisi hankkeissa kuitenkin edelleen vahvistaa, jotta hankkeiden vaikutusten jatkuvuus voitaisiin varmistaa. Kehittämishankkeiden näkyvyyttä ja rahoitusperustaa vahvistaisivat ja niiden vaikutuksia moninkertaistaisivat yhteinen vaikuttavuuskehikko, viestintästrategia sekä sektorirajojen ylittäminen ja hankkeiden välinen koordinaatio.

Diakoniatoimijoiden yhteinen hanketoiminta pyrkii siihen, että sosiaalinen innovaatio ja vaikuttavuuden mallintaminen kohtaavat. Tulevaisuudessa D-toimijoiden kanssa toteutettujen hankkeiden onnistumisen kriteerinä on pysyvyys eli se, että hankkeet ovat todistettavasti skaalautuneet ja juurtuneet käytäntöön pysyväksi toiminnaksi. Kun hankkeiden tulokset integroidaan osaksi päätöksentekoa ja pysyviä rakenteita, D-toimijoiden kehittämistoiminta voi olla myös tulevaisuudessa yksi merkittävä eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisen voima.

Teksti on tuotettu osana D-toimijoiden yhteisvaikuttavuuden hanketta. D-toimijoihin tässä yhteistyössä kuuluvat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Lahden Diakonialaitos ja Kirkkopalvelut ry.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114004