Kirkon nuorisotyön koulutus kehittää osaamista digiajan tarpeisiin

Nopean yhteiskunnan ja työelämän muutoksen keskellä voidaan esittää korkeintaan arvioita siitä, mitä tietoja ja taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan. Kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksessa rakennetaan opiskelijoille sellaista osaamista, jonka avulla he osaavat toimia muuttuvassa ja digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Lisäksi opiskelijat oppivat arvioimaan omaa osaamistaan ja sen kehittämistarpeita.

Monipuolinen ja laadukas pedagogiikka rakentaa osaamista työelämään

Kun tarkkoja osaamistarpeita on vaikea täsmentää, korkeakouluopetuksessa pidetään olennaisena opettaa geneerisiä taitoja ja työelämäosaamista. Joskus on arveltu, että ”istumalla koulun penkillä” ei opita työelämässä tarvittavia luovuuteen, korkeaan ajatteluun, jatkuvaan oppimiseen ja itsearviointiin sekä vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. Kun hyödynnetään monipuolista pedagogiikkaa sekä yhdistellään teoriaa ja käytäntöjä, myös edellä mainittuja taitoja voidaan oppia korkeakoulussa. Laaja osaaminen vahvistuu, kun opiskelijat jakavat aikaisempia tietojaan ja kokemuksiaan sekä pohtivat kriittisesti opiskeltavia teemoja. Työelämätaitojen kehittymistä voidaan tukea myös monipuolisella arvioinnilla ja palautteella. (Virtanen & Tynjälä, 2018.)

Kirkon nuorisotyönohjaajien työn ytimessä on pedagoginen osaaminen (Suomen evankelis-luterilainen kirkko, i.a.). Kun kirkon nuorisotyönohjaajien koulutus toteutetaan pedagogisesti viisaasti, opiskelijat oppivat paitsi geneerisiä taitoja myös pedagogisia toimintamalleja omien opiskelukokemustensa kautta.

Suomalaiset korkeakoulut ovat yhteisessä Digivisio 2030 -hankkeessa kehittäneet laadukasta digipedagogiikkaa. Hankkeessa muotoiltuja laatukriteereitä voi soveltaa sekä non-formaalissa eli epävirallisessa oppimisessa että formaalissa eli virallisessa koulutuksessa (Digivisio, 2023; Digivisio, 2024). Kun kirkon nuorisotyönohjaajien formaali koulutus toteutetaan laatukriteerien mukaisesti, se auttaa tulevia kirkon nuorisotyönohjaajia aikanaan ohjaamaan oppimista taitavasti esimerkiksi rippikoulussa ja isostoiminnassa.

Digipedagogiikan laatukriteereissä korostuvat monimuotoisuus, digitaalisesti tuetun oppimisen saavutettavuus ja käytettävyys (Digivisio, 2023; Digivisio, 2024). Myös seurakunnan rippikoulu- ja nuorisotyössä on hyvä hallita nämä oppimisen ohjaamiseen liittyvät tekijät. Esimerkiksi eri taustoista tulevien oppijoiden näkökulmat, oppijan aktiivisuuden vahvistaminen ja palautteen saaminen tukevat oppimista. Saavutettavien materiaalien tuottaminen ja oppimisprosessin näkyväksi tekeminen helpottavat oppimista niin korkeakoulussa kuin seurakunnan nuorisotyössä.

Koulutus kehittyy vastaamaan muuttuvia digitaalisia osaamistarpeita

Opetushallituksen Osaamisen ennakointifoorumissa (2024) on ideoitu koulutuksen kehittämistä vuoteen 2040 mennessä niin, että koulutus vastaisi työelämän osaamistarpeiden muutoksiin. Osaamisen ennakointifoorumin esittämät toimenpide-ehdotukset ovat sillä tavalla yleispäteviä, että ne eivät kiinnity tiettyyn koulutusalaan eikä koulutusasteeseen. Keskeisinä osaamisina on nostettu esiin esimerkiksi digitalisaatioon, teknologiaan, monikulttuurisuuteen ja kestävyyteen liittyvä osaaminen. Hyödynnän näitä Osaamisen ennakointifoorumin toimenpide-ehdotuksia analysoidessani kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen kehittämistä, opetuksen tavoitteita sekä pedagogista toteutusta.

Jotta kirkon nuorisotyönohjaajien koulutus vastaa nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin varsinkin teknologia- ja digitalisaatio-osaamisessa, opintojaksojen toteutussuunnitelmia kannattaa muokata riittävän usein.

Osaamisen ennakointifoorumin (2024) mukaan osaamisen tarve muuttuu nopeasti liittyen erityisesti teknologiaosaamiseen ja digitalisaatio-osaamiseen. Diakonia-ammattikorkeakoulussa opetussuunnitelmaa on päivitetty viiden vuoden välein, jolloin opintojaksojen sisällöt, osaamistavoitteet, nimet ja laajuudet uudistetaan. Opintojaksokohtaisia toteutussuunnitelmia voidaan päivittää tiheämmin kuin opetussuunnitelmaa. Jotta kirkon nuorisotyönohjaajien koulutus vastaa nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin varsinkin teknologia- ja digitalisaatio-osaamisessa, opintojaksojen toteutussuunnitelmia kannattaa muokata riittävän usein. Näin opintojaksojen pedagogiset toteutukset voidaan suunnitella vastaamaan nuorisotyön uusimpia tarpeita. Tämä voi tarkoittaa käytännössä esimerkiksi uudenlaisia opetustapoja sekä osaamisen osoittamisen tapoja, joissa otetaan huomioon digitaalisuuteen liittyvä kehitys.

Osaamisen ennakointifoorumin (2024) mukaan koulutuksen sisältöihin tulisi sisältyä uuden teknologian hyödyntämistä, joka saattaa edellyttää hintavienkin lisenssien hankkimista tutkintokoulutukseen. Kirkon nuorisotyönohjaajien opetuksessa tulisi olla mahdollisuus hyödyntää sellaisia digitaalisia välineitä, joita seurakunnissa käytetään tällä hetkellä ja joita seurakunnissa voisi käyttää tulevaisuudessa. Monet digitaalisen pedagogiikan ratkaisuista ovat kuitenkin siirrettävissä alustalta toiselle. Esimerkiksi pelillisiä ratkaisuja voi toteuttaa eri sovelluksilla. Omien opiskelukokemusten lisäksi opiskelijoiden on tärkeä tehdä oppimistehtäviä, joissa he hyödyntävät omissa tuotoksissaan ajankohtaisia digitaalisia välineitä.

Koulutuksen tulisi Osaamisen ennakointifoorumin (2024) toimenpide-ehdotusten mukaan antaa osaamista liittyen kyberturvallisuuteen, tietosuojaan ja tietoturvaan sekä vastuulliseen ja eettiseen toimintaan digitaalisissa ympäristöissä. Diakonia-ammattikorkeakoulussa painotetaan eettistä osaamista. Kun kirkon nuorisotyön opiskelijat tulevat toimimaan alaikäisten lasten ja nuorten kanssa, tietosuojaan ja -turvaan liittyvät teemat ovat erityisen tärkeitä. Tulevaisuuden ammattilaiset tulevat tarvitsemaan eettistä osaamista myös pohtiessaan tekoälyyn liittyviä eettisiä dilemmoja.

Tekoäly edellyttää harkittua soveltamista ja kriittistä arviointia

Tekoäly nousee esiin Osaamisen ennakointifoorumin (2024) toimenpidesuosituksissa. Suosituksissa pohditaan tekoälyn käyttämistä työelämän erilaisissa tehtävissä sekä tekoälyn mahdollisuuksia, kun koulutuksessa ollaan monikulttuurisuuteen liittyvän vuorovaikutuksen ja erityistarpeiden äärellä. Myös Arene eli Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (2024) suosittelee tekoälyn vastuullista, tarkoituksenmukaista ja eettistä käyttöä. Tekoäly voi vaikuttaa korkeakoulussa opetukseen muuttamalla vuorovaikutustapoja, uudistamalla opetusmenetelmiä, korostamalla tietoturvaa ja yksityisyyttä sekä lisäämällä tarvetta navigoida erilaisen tiedon keskellä (Pelletier ym., 2024).

Yksi keskeinen geneeristen taitojen osa-alue liittyy digitaaliseen informaatiolukutaitoon ja erityisesti tekoälyn lukutaitoa. Digitaalinen informaatiolukutaito tarkoittaa muun muassa taitoa löytää, ymmärtää ja tulkita sekä luoda ja levittää tietoa turvallisesti sosiaalisessa mediassa (Kivinen, 2022, s. 11). Tekoälyn lukutaidolla viitataan tekoälyteknologiaan liittyvään tietämykseen, tekoälykäsitteisiin, tekoälyn suunnitteluun ja arviointiin sekä eettisiin näkökulmiin (Enwald & Hirvonen, 2021, s. 27). Korkeakoulukontekstissa tekoälyn lukutaitoon on liitetty tekninen ymmärrys tekoälystä, tekoälyyn liittyvien sovellusten ja tulosten kriittinen arviointi, käytännöllinen osaaminen tekoälytyökalujen soveltamiseen korkeakoulussa sekä tekoälyn eettisen käytön mahdollistavien periaatteiden laatiminen ja toimeenpaneminen (Kassoria ym., 2024).

On selvää, että kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksessa tulee löytää uudenlaisia mahdollisuuksia ymmärtää ja hyödyntää tekoälyä sellaisella tavalla, joka tukee tekoälyn käyttämistä työelämässä. Kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksessa voidaan opetella hyödyntämään tekoälysovelluksia eri tavoin nuorisotyön arjessa esimerkiksi ideoinnin tukena. Lisäksi on tarpeen pohtia, miten tekoälysovelluksia voi käyttää lasten ja nuorten kanssa. Kirkon nuorisotyön asiantuntijan on osattava myös arvioida kriittisesti tekoälysovelluksia osana sosiaali- ja kirkon alan työtä.

Jatkuva oppiminen ylläpitää digiosaamista valmistumisen jälkeen

Kun pohditaan kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen kehitysnäkymiä, on otettava huomioon tutkintokoulutuksen lisäksi osaamisen täydentäminen. Osaamisen täydentämiseen tarvitaan uusia malleja, kun aikuiskoulutustuki lakkasi vuonna 2024 (Osaamisen ennakointifoorumi, 2024). Kirkon nuorisotyönohjaajien koulutuksen kehittämisen yksi kysymys liittyykin kelpoisuusopiskelijoihin, joilla on sosionomi- tai yhteisöpedagogitutkinto ja jotka haluavat täydentää tutkintoaan kirkon nuorisotyönohjaajan kelpoisuudella. Kelpoisuuskoulutuksissa lienee tarpeen etsiä yhä enemmän opinnollistamisen ja vaihtoehtoisten suoritustapojen mahdollisuuksia opintojaksojen suorittamiseksi työn ohessa. Kun osaamisen näkyväksi tekemisessä hyödynnetään entistä monipuolisempia digitaalisia mahdollisuuksia, opiskelijoiden osaaminen digitaalisten välineiden käytössä vahvistuu. Esimerkiksi erilaiset videoita, kuvia, infograafeja ja tekstejä yhdistelevät työskentelytavat voisivat auttaa osoittamaan työelämässä hankittua osaamista.

Osaamisen ennakointifoorumin (2024) toimenpidesuosituksissa korostetaan opettajien osaamisen jatkuvaa kehittämistä, mikä on edellytys sille, että koulutus voi pysyä ajan tasalla digitalisaatioon, teknologiaan, kestävyyteen ja palvelujen kehittämiseen liittyvässä osaamisessa. Digitaaliset oppimiseen ja opetukseen liittyvät sovellukset vaihtelevat melko nopeasti. Vaikka osa sovelluksista pysyy pitkään suosittuina, osa sovelluksista hiipuu ja mukaan tulee uusia sovelluksia (Hart, 2024). Opettajien lisäksi myös kirkon nuorisotyönohjaajat tarvitsevat osaamisensa kehittämistä, jotta nuorisotyö voi pysyä ajan tasalla digitalisaatioon liittyvässä osaamisessa.

Digitalisaatio-osaamisen ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa oppimista myös valmistumisen jälkeen (Osaamisen ennakointifoorumi, 2024). Osaamisen täydentämistä tarvitsevat kelpoisuusopiskelijoiden lisäksi aiemmin valmistuneet kirkon nuorisotyönohjaajat, jotka haluavat laajentaa, syventää ja täydentää osaamistaan. Nopeasti muuttuvia digitaalisen nuorisotyön taitoja on tarpeen ylläpitää ja päivittää. Jotta koulutukseen osallistuminen on resurssien puolesta mahdollista mahdollisimman monelle, asynkroniset verkko-opintojaksot voisivat olla yksi mahdollisuus koulutuksen tuottamisessa.

Koulutuksen kehittäminen on yhteistyötä

Yhteiskunnan ja kirkon muuttuvat osaamistarpeet vaikuttavat kirkon nuorisotyönohjaajien koulutukseen. Digitaalisuuden harkittu hyödyntäminen osana pedagogisia ratkaisuja on yksi tapa vastata muuttuvaan toimintaympäristöön. Teknologian hallitsemisen lisäksi kirkon nuorisotyössä tarvitaan kykyä soveltaa digitaalisuutta vastuullisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Yhteistyö työelämässä toimivien nuorisotyönohjaajien sekä kirkon keskushallinnon kanssa auttaa varmistamaan, että kirkon nuorisotyönohjaajien koulutus voi parhaalla mahdollisella tavalla rakentaa työelämässä tarvittavaa osaamista. Vaikka osaamistarpeet päivittyvät yhä vauhdikkaammin, opiskelun ydin on edelleen kohtaamisen ja oivalluksen hetkissä opiskelijoiden kanssa. Näissä rakentuu se osaaminen, joka kantaa muuttuvassa kirkon nuorisotyön arjessa.

Lähteet

Arene. (2024). Arenen suositukset tekoälyn hyödyntämisestä ammattikorkeakouluille.

Digivisio. (2023). Digipedagogiikan laatukriteerit 1.0.

Digivisio. (2024). Digipedagogiikan laatukriteerit: työkirja.

Enwald, H., & Hirvonen, N. (2021). Tekoälyn lukutaito – valmiuksia, joita jo tarvitsemme. Signum, 4 / 2021, 26–29.

Hart, J. (2024). Top 100 Tools for Learning 2024.

Kassoria, M., Georgieca, M., & Papini, A. (2024). AI Literacy in Teaching and Learning: A Durable Framework for Higher Education. Educause.

Kivinen, K. (2022). Digitaalinen informaatiolukutaito (DIL) – Mitä se on? Teoksessa K. Kivinen (toim.) Digitaalinen informaatiolukutaito. Yleistajuinen opas digitaalisen uutisvirran seuraajille. s. 8–11. Avoin yhteiskunta ry / Faktabaari EDU.

Osaamisen ennakointifoorumi. (1.3.2024). Koulutuksen kehittämissuuntia. Osaamisen ennakointifoorumien toimenpide-ehdotuksia osaamistarpeiden pitkän aikavälin muutoksen huomioimiseen. Opetushallitus.

Pelletier, K., McCormack, M., Muscanell, N., Reeves, J., Robert, J., & Arbino, N. (2024). 2024 EDUCAUSE Horizon Report® Teaching and Learning Edition. EDUCAUSE.

Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (i.a.) Kirkon ammattien ydinosaamiskuvaukset.

Virtanen, A., & Tynjälä, P. (2018). Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences. Teaching in Higher Education, 24(7), 880–894. https://doi.org/10.1080/13562517.2018.1515195

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114011