Tarkoitus vertaistuen lähtökohtana
Diakonialaitokset ovat edelläkävijöitä yhteisö- ja vertaistukimallien kehittämistyössä Suomessa. Työmuotoja on hyödynnetty laaja-alaisesti erityisryhmien palvelutuotannossa lastensuojelusta asumispalveluihin, päihdetyöstä työttömien tukeen. Ihmisarvoisen palvelun tuottaminen heikommassa asemassa oleville on arvoteko.
Vuoden 2024 nuorisobarometrin mukaan nuorten tulevaisuususko on heikentynyt. Eriarvoisuuden tila -raportin mukaan suomalaisten koettu hyvinvointi on laskenut 2020-luvulla. Ero hyvin ja huonosti toimeentulevien välillä kasvaa. Samaan aikaan hyvinvointivaltion palveluiden tuottaminen maksaa yhä enemmän. Sote- ja hoiva-alalla työntekijöiden kuormitus tuottaa lisäkustannuksia, mikä vähentää alan veto- ja pitovoimaa.
On tarve kehittää kustannustehokkaampia tapoja tukea apua tarvitsevia. Kustannustehokkuus ja kokonaisvaltainen ihmisen kohtaaminen eivät välttämättä kuulosta yhteen sopivalta parilta, mutta oikein toteutettuna ne ovat juuri sitä. Miten palveluita tulisi tuottaa, jotta saadaan aikaan mahdollisimman paljon hyvää käytettävissä oleville resursseilla? Arvo- ja tarkoituskeskeinen työskentely ponnistaa näistä reaaliteeteistä sekä diakonisesta ihmiskäsityksestä ja kristillisestä arvomaailmasta. Se yhdistää D-toimijoiden vahvuuksia kohtaamisen ammattilaisina sekä on rohkeasti uudistavaa toimintaa.
Arvo- ja tarkoituskeskeiset vertaisryhmät olivat osana Tampereella yhteistyössä toteutettua Hengaa täällä -hanketta. Ryhmiin on osallistunut niin lapsia, nuoria, aikuisia kuin perheitäkin. Käsitellyt teemat ovat liittyneet vanhemmuuteen, parisuhteeseen sekä lasten ja nuorten elämänhaasteisiin. Näkökulma on osoittautunut hyödylliseksi hankkeen asiakkaille.
Mitä vertaisryhmät ovat pitäneet sisällään?
Arvo- ja tarkoituskeskeinen vertaisryhmä perustuu kokonaisvaltaiseen, kolmiulotteiseen ihmiskäsitykseen: ihmisessä on keho ja mieli, mutta ennen kaikkea hän on henkinen persoona. Henkinen olemuspuoli on se, jolla jokainen voi nousta olosuhteidensa yläpuolelle. Sillä voi suhtautua tarkoituksellisesti elämän asettamiin haasteisiin sekä toimia tarvittaessa toisin kuin mihin tunnereaktiot ja hetken mielihalut ohjaisivat. Sen avulla ihminen kykenee tekemään valintoja ja toimimaan vastuullisesti tilanteesta riippumatta.
Ryhmätoiminnan suunnittelussa on hyödynnetty logoterapiaa, jonka lähtökohtana on jokaisen ihmisen ainutlaatuinen arvo ja se, että hän on saanut elämänsä lahjaksi ja tehtäväksi. Jokaisen elämällä on yksilöllinen tarkoitus kaikkina hetkinä, vaikka olosuhteet olisivat vaikeitakin.
Arvo- ja tarkoituskeskeinen vertaisryhmä perustuu kokonaisvaltaiseen, kolmiulotteiseen ihmiskäsitykseen: ihmisessä on keho ja mieli, mutta ennen kaikkea hän on henkinen persoona.
Arvo- ja tarkoituskeskeisissä ryhmissä työskennellään asiakkaiden henkisen ulottuvuuden kautta, ei mielen vaille jäämisiin ja tunnekokemukseen uppoutuen. Silloin kun mielemme uupuu, henkinen ulottuvuus on edelleen toimintakykyinen ja voimme valita terveemmän suhtautumistavan. Tämä näkökulma voi muuttaa elämää nopeastikin – jopa yksi keskustelu voi riittää.
Tarkoitusta ei voi antaa toiselle, vaan jokaisen on löydettävä se itse omassa elämänvaiheessaan ja perimmäisesti elämässään. Ryhmätyöskentelyssä autetaan tunnistamaan jokaisen henkilökohtaisia arvoja ja tarkoituksia, joiden avulla ryhmän jäsenet voivat ottaa kantaa siihen, mitä elämä heiltä juuri nyt kysyy.
Vertaisryhmien kautta kohti vapautta ja vastuuta
Työskentelyn tavoitteena on nostaa katse pois ongelmien kehästä, joissa mieli on saattanut pyöriä jo vuosikaudet, ja suuntautua sen sijaan arvoihin ja tarkoituksen löytämiseen. Arvot eivät ole vain ihanteita, vaan aina konkreettisia, todelliseen arkeen sovellettavia näkökulmia ja valintoja. Arvot suuntaavat aina itsemme ulkopuolelle.
- Mikä on arvokkain ja tarkoituksellisin tapa toimia tässä tilanteessa?
- Kenen tai minkä asian vuoksi päätän valita ja asennoitua eri tavalla kuin aiemmin?
- Mitä hyvää voisin olla tuomassa maailmaan ja ympärilläni oleville ihmisille?
- Mitä arvokasta elämässäni on yhä jäljellä?
Silloin kun olosuhteita ei voi muuttaa, on jokaisella edelleen henkisen olemuspuolensa kautta vapaus valita suhtautumisensa ja näkökulmansa niihin. Vertaisryhmissä emme selitä tai ota pois vastuuta ihmiseltä itseltään, koska vastuu on tärkein osa ihmisenä olemista. Se mahdollistaa elämän laadun ja suunnan muuttumisen parempaan. Toivon valitseminen on vastuullinen valinta, joka on mahdollista jokaiselle joka hetki.
Oppimisprosessi
Arvo- ja tarkoituskeskeinen työskentely tarjoaa mahdollisuuksia nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen sekä työyhteisöjen vahvistamiseen. Arvo- ja tarkoituskeskeinen työskentely tarjoaa mahdollisuuksia resilientimpään yhteiskuntaan. Oppimisprosessi on kuitenkin yhä kesken. Henkisen puolen tiedostaminen ja käyttäminen on haastavaa. Sen ymmärrettäväksi tekeminen vaatii aikaa ja keskustelua, eikä tämä ole ihan helppoa.
Tässä ajassa on vahva pyrkimys mielen ja kehon hyvinvointiin tai tasapainoon. Haittaa ja häiriötä on niin paljon, että huono-osaisuuden vähentäminen voi tuntua mahdottomalta tehtävältä. Arvo- ja tarkoituskeskeinen oppimisprosessi voi auttaa valitsemaan toivon myös oman työnperustaksi. Se auttaa tunnistamaan ihmisen kokoisen tehtävän, mikä lisää työssä jaksamista.Työn vaikuttavuudesta kertovat positiiviset signaalit sekä käytännön ryhmätoiminnasta että yhteistyökumppaneiden kanssa käydyistä keskusteluista. Arvo- ja tarkoituskeskeisen työskentelyn jatkaminen on tärkeää hankaluuksista huolimatta, sillä ihmisen vapauden ja vastuun vahvistaminen lisää sekä yksilöiden että yhteiskunnan resilienssiä ja hidastaa eriarvoistumiskehitystä.
Teksti on tuotettu osana D-toimijoiden yhteisvaikuttavuuden hanketta. D-toimijoihin tässä yhteistyössä kuuluvat Diakonia-ammattikorkeakoulu, Suomen Diakoniaopisto, Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Lahden Diakonialaitos ja Kirkkopalvelut ry.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114001
Lisätietoa
- Nuorisobarometri: Suomalaiset nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan, mutta heidän tulevaisuususkonsa on vähentynyt – Nuorisotutkimus
- Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimus: Suomalaisten hyvinvointi on romahtanut 2020-luvulla · Kalevi Sorsa -säätiö
- Logoterapia : peruskäsitteitä, filosofiaa, käytäntöjä. Toimittanut Möller Pirjo ja Åman Iina. Suomen logoterapiainstituutti 2012
- Tarkoituskeskeinen ajattelu : tarkoitus logoterapian viitekehyksessä. Toimittanut Salo Mia ja Åman Iina. Suomen logoterapiainstituutti 2013.