Kestävä muutos alkaa ihmisestä – Inner Development Goals näyttää suuntaa
Kymmenen vuotta sitten YK:n jäsenmaat sopivat yhteisistä kestävän kehityksen tavoitteista, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Suomella ja muilla jäsenmailla on enää alle viisi vuotta aikaa lunastaa sitoumuksensa toimenpideohjelman osalta, eikä tilanne näytä lupaavalta. Voisiko ratkaisu löytyä sisäisen kehityksen taidoista?
Agenda 2030 on maailmanlaajuinen toimenpideohjelma rauhan ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Ohjelma koostuu 17 kestävän kehityksen tavoitteesta, jotka ohjaavat kaikkia maita ryhtymään kiireellisesti toimiin globaalin kumppanuuden kautta. (United Nations, i.a.) Agenda 2030 -toimenpideohjelman toteuttamisesta vastaavat maiden hallitukset, mutta tavoitteiden edistämiseksi tarvitaan kaikkia yhteiskunnan toimijoita (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, i.a.). Nykyisen kehityssuunnan mukaisesti yksikään Agenda 2030 –tavoitteista ei kuitenkaan tule toteutumaan määräajassa (Sachs, Lafortune, Fuller & Iablonovski, 2025, s. 11).

Kuvio 1. Agenda 2030 -kestävän kehityksen tavoitteet (Suomen kestävän kehityksen toimikunta, i.a.).
Sisäisen kehityksen taidot (Inner Development Goals, IDG) on kansainvälinen aloite ja liike, joka nostaa esiin kestävän kehityksen inhimillisen ulottuvuuden. Viitekehys on koottu laajan kansainvälisen yhteiskehittämistyön tuloksena ja sen tehtävänä on tukea YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista. Sen lähtökohta on yksinkertainen, mutta syvällinen: kestävää tulevaisuutta ei voi saavuttaa ilman muutosta, joka vaatii sisäistä ja kollektiivista kyvykkyyksien kehittämistä.
IDG:n viitekehys (Inner Development Guide) kokoaa yhteen 23 niin sanottua meta- ja muutostaitoa, eli ajattelu-, tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jotka auttavat yksilöitä, yhteisöjä ja organisaatioita kehittämään kykyään toimia viisaasti ja vastuullisesti yhä monimutkaisemmassa maailmassa. IDG:n viisi ulottuvuutta ovat oleminen, ajattelu, yhteys, yhteistyö ja toiminta. Yhdessä ne tarjoavat käytännöllisen kompassin sisäiseen kasvuun ja kestävän muutoksen edistämiseen, siihen miten voimme kasvaa ihmisinä samalla kun rakennamme kestävämpää maailmaa. (Ankrah ym., 2023.)
- Oleminen: Omaa sisäistä maailmaa kehitettäessä ja syventäessä suhteita omiin tunteisiin, kehoon ja ajatuksiin, voidaan kohdata monimutkaisuutta paremmin ja olla tietoisemmin läsnä.
- Ajattelu: Tiedollisten taitojen kehittäminen on tärkeää viisaan päätöksenteon kannalta. Tiedon arvioiminen, eri näkökulmien tarkastelu ja maailman hahmottaminen systeemisesti ovat kehittämisen keskiössä.
- Yhteys: Välittäminen, arvostaminen ja yhteyden tunne toisiin, myös biosfääriin ja tuleviin sukupolviin, auttaa luomaan kestävämpiä ja oikeudenmukaisempia yhteiskuntia ja järjestelmiä kaikille.
- Yhteistyö: Yhteisten huolenaiheiden ratkaiseminen edellyttää kykyä tarjota tilaa, luoda osallisuutta ja keskustelua erilaisten sidosryhmien kanssa.
- Toiminta: Toimimattomien mallien rikkomista, aktiivista toimintaa, omaperäisten ideoiden luomista ja sinnikkyyttä epävarmoina aikoina edesauttavat optimismin ja rohkeuden kaltaiset ominaisuudet.
Sisäisen kehityksen taidot (IDG) lähestyvät kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) itsensä kehittämisen kautta.
Hyvä koulutus ja itsekasvatus
Agenda 2030 -toimenpideohjelman tavoitteista neljäs, ”Hyvä koulutus: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet”, voidaan nähdä tärkeimpänä tavoitteena, jolla voidaan edistää myös muiden kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista (UNESCO, 2020, s. 3). Sekä varhaiskasvatussuunnitelman että opetussuunnitelmien perusteissa korostetaan kestävän elämäntavan ja tulevaisuustaitojen merkitystä lasten ja nuorten opetuksessa (Opetushallitus, 2025). Myös maailmanlaajuisesti kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena nähdään olevan lasten tukeminen nykyisessä muuttuvassa yhteiskunnassa vaadittavissa taidoissa. IDG- muutostaitojen liittäminen opetussisältöihin voi tukea tämän tavoitteen ja kestävän muutoksen saavuttamista. Kokemukset IDG-perustaisista oppimiskokonaisuuksista ovat olleet sekä opettajien että oppilaiden mielestä innostavia. IDG:t ovat tehneet näkyväksi, miten konkreettisilla toimilla ja yhteistyöllä on mahdollista vaikuttaa lähiyhteisön muutokseen. (Lindencrona, 2024.)
Sisäisen kehityksen taidot (IDG) lähestyvät kestävän kehityksen tavoitteita (SDG) itsensä kehittämisen kautta. Taitojen oppiminen liittyy kasvatukseen, koulutukseen sekä itsekasvatukseen. Kestävyyttä edistäviä taitoja voidaan lähestyä elinikäisen oppimisen näkökulmasta, alkaen varhaiskasvatuksesta. Itsekasvatuksella viitataan itsen muokkaamiseen ja pedagogiseen asenteeseen omaa elämää kohtaan. Siihen liittyy keskeisesti oman olemisen ja sen maailmayhteyksien tarkasteleminen. Itsekasvatus on yhteisöllistä toimintaa. (Saari, Kallio & Varpanen, 2022.)
Ajattelumallien, elämäntaitojen, demokratian ja kestävän kehityksen, arvojen opettaminen ja oppiminen voi onnistua yhteisellä ajattelulla, uusilla näkökulmilla ja ennakko-oletusten murtamisella, ei tietoa välittämällä tai ylhäältä alaspäin saarnaamalla. Sekä opettajan että oppijan mielipiteitä, usein pinnallisia sellaisia, tulee ravistella. Tietoisemmaksi tuleminen ja viisauden etsiminen yhdessä vaatii pedagogista filosofointia, dialogista pedagogiikkaa ja lähestymistapaa. (Marcussen, Weiss & Helskog, 2021.) Tämä on yksi tapa pyrkiä uudistamaan niin yksilöllisesti kuin kollektiivisesti maailmankuvaamme.
Säännöllinen dialogi rikastaa näkemyksiä, asenteita ja tietoisuutta
Fasilitoitu dialogi on parhaimmillaan itsekriittinen ja kriittinen yhteisöllinen harjoitus, jossa ennakkokäsityksemme, ymmärryksemme ja toimintamme kyseenalaistetaan. Dialogiin osallistuminen, myös arjessa, vaatii avoimuutta ja hyväntahtoisuutta toisia kohtaan, joita tarvitaan myös uusien ajatuskulkujen, taitojen ja toiminnan sekä monimuotoisuuden omaksumisessa. Merkitys meitä koskettaviin olemassaolon kysymyksiin vastaamiseen pitää kokea omakohtaisesti. Ulkopuolelta annettu vastaus ei vaikuta meihin samalla tavalla kuin kysymysten ja vastausten ajatteleminen itse. (Marcussen, Weiss & Helskog, 2021; Tomperi & Lehtinen, 2025, s. 265; Ramcilovic-Suominen, 2025, s. 3, Virtanen, 2025, s. 71–75.)
Säännöllinen dialoginen filosofointi ei ainoastaan rikasta taitoja vaan myös tietoisuutta, asenteita ja näkemyksiä (Marcussen, Weiss & Helskog, 2021). Sen avulla voidaan harjoittaa ajattelun joustavuutta ja laajennusta niin SDG-tavoitteiden ja IDG-ulottuvuuksien osalta kuin muutostaitojenkin, osana pedagogiikkaa ja itsekasvatusta.
Kohti sisäistä muutosta
Sisäinen muutos ja sen tavoittelu ei sulje pois esimerkiksi poliittisten päätösten, kansalaisyhteiskunnan ja sosiaalisten liikkeiden merkitystä muutoksessa. Näitä keinoja voidaan vahvistaa vain kiinnittämällä huomiota maailmankatsomukseen, ajattelutapoihin ja toimijuuteen. Olemassaolon ja sen suhteellisuuden pohtiminen, itsekasvatuksen ja syvän keskinäisriippuvaisuuden harjoittaminen tulisi tehdä ei vain yksilöllisesti vaan yhteisöjen ja yhteiskuntien tasolla. (Ramcilovic-Suominen, 2025, s. 35; Ramcilovic-Suominen, 2025, s. 3.)
IDG yhdistää yksilöitä ja organisaatioita kaikilta sektoreilta ja eri maista kehittämään sisäistä muutosta globaaleiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa on useampia IDG-yhteisöjä, joihin voi liittyä matalalla kynnyksellä. Sisäisen kehityksen taidot voivat synnyttää ratkaisuja, joita yhä useampi yhteisö Suomessa on nyt valmis kokeilemaan.
Lähteet
Ankrah, D., Bristow, J., Hires, D., & Henriksson, J. A. (2023). Inner Development Goals: From inner growth to outer change. Field Actions Science Reports, (Special Issue 26). https://journals.openedition.org/factsreports/7326
Inner Development Goals. (i.a.). Inner Development Guide. Saatavilla 30.11.2025 https://innerdevelopmentgoals.org/guide/
Lindencrona, F. (2024). Bringing the inner development goals into education. IDG education circle. https://meglanguages.com/canvasresources/Going%20Global/EDUCATION_CIRCLE_WHITEPAPER_IDGs_10_14_24.pdf
Marcussen E., Weiss M., & Helskog G. (2021). How Philosophizing the Dialogos Way Can Promote Education for Sustainable Development. Teacher Education in the 21st Century – Emerging Skills for a Changing World. https://www.intechopen.com/chapters/75268
Opetushallitus. (2025). Kestävä kehitys varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteissa. https://www.oph.fi/fi/opettajat-ja-kasvattajat/kestava-kehitys-varhaiskasvatussuunnitelman-ja-opetussuunnitelmien
Ramcilovic-Suominen, S. (2025). Just global socioecological transformations: It takes a worldview change to change the world? Teoksessa S. Ramcilovic-Suominen (toim.), Socioecological Transformations. Linking Ontologies with Structures, Personal with Collective Change (s. 1-23). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003466109
Ramcilovic-Suominen, S. (2025). On the illusion of separate self (as root cause of socioecological crises) and radical intraconnectedness (as precondition for healing and transforming) Teoksessa S. Ramcilovic-Suominen (toim.), Socioecological Transformations. Linking Ontologies with Structures, Personal with Collective Change (s. 24-38). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003466109
Saari, A., Kallio, J., & Varpanen, J. (25.08.2022). Itsekasvatuksella voidaan korjata yhteiskunnan rakenteita. Kvs Aikuiskasvatus Blogi. https://aikuiskasvatus.fi/blogi/itsekasvatuksella-voidaan-korjata-yhteiskunnan-rakenteita/
Sachs, J.D., Lafortune, G., Fuller, G., & Iablonovski, G. (2025). Financing Sustainable Development to 2030 and Mid-Century. Sustainable Development Report 2025. Dublin University Press. https://doi.org/10.25546/111909
Suomen kestävän kehityksen toimikunta. (i.a.). Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma Agenda2030. Saatavilla 22.10.2025 https://kestavakehitys.fi/agenda-2030
Tomperi, T., & Lehtinen, E. (2025). Filosofoidaan! Filosofian harjoittaminen lasten kanssa. Teoksessa P. Houni, M. Holopainen, K. Kuula & T. Kokkoniemi (toim.), Filosofisia kohtaamisia. Ajatuksia filosofisesta praktiikasta (s. 251–265). Niin&näin.
UNESCO. (2020). Education for sustainable development: a roadmap. https://doi.org/10.54675/YFRE1448
United Nations. (i.a.) UN Sustainable Development Goals. Saatavilla 19.11.2025 https://www.un.org/en/
Virtanen, A. (2025). Sokraattinen tie ihmisenä olemiseen. Teoksessa P. Houni, M. Holopainen, K. Kuula & T. Kokkoniemi (toim.), Filosofisia kohtaamisia. Ajatuksia filosofisesta praktiikasta (s. 62–75). Niin&näin.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116965