Kestävyysraportointi – viherpesua vai aidosti vaikuttavaa?
Kuinka varmistaa, että kestävyystyö tuottaa todellista vaikutusta? Ammattikorkeakoulujen vastuullisuusvastaavien verkosto kehittävät yhteistä raportointimallia, joka yhdistää ympäristön, sosiaalisen ja hallinnon näkökulmat yhdeksi kokonaisuudeksi.
Kestävyysraportointi on ollut osa organisaatioiden toimintaa jo pitkään. Diakissa kestävyys ja vastuullisuus näkyvät useilla opintojaksoilla. YAMK-tutkinnon Ekososiaalinen työ ja globaaliosaaminen -opinnoissa Kestävyysraportointi ja vaikuttavuus -luennon aluksi opiskelijoille esitettiin kysymys: Kestävyysraportointi – viherpesua vai aidosti vaikuttavaa? Kysymykseen annettiin arviointiasteikko 1–5 seuraavine väittämineen:
- Pelkkää viherpesua – hienoja kuvia, ei muuta mitään.
- Hyviä aikeita – viestintä kunnossa.
- Byrokratiaa varten – täyttää velvoitteen, mutta ei elä arjessa.
- Toimintaa ohjaava työkalu – raportointi tukee päätöksiä.
- Aidosti vaikuttavaa – muuttaa toimintaa ja maailmaa.
Vastaukset jakautuivat koko skaalalle. Tämä kertoo ainakin siitä, että kokemus ja uskomukset ohjaavat, miten kestävyysraportointi nähdään. Osalle raportointi näyttäytyy viherpesun välineenä, kun taas toisilla on mahdollisesti omia kokemuksia siitä, miten raportointi on tukenut päätöksentekoa ja ohjannut organisaation tarkastelemaan toimintaansa kriittisesti.
Samalla se paljastaa isomman ilmiön. Organisaatioiden raportointikäytännöt ovat kirjavia. Yleinen suunta on kuitenkin kohti kestävyystiedon yhtenäisiä käytäntöjä.
Muutos näkyväksi mittaamalla
Jotta kestävyystavoitteiden toteutumista voidaan arvioida, tarvitaan vertailukelpoista tietoa. Tätä työtä tehdään ammattikorkeakoulujen vastuullisuusvastaavien verkostossa. Verkosto on rakentanut yhteisen kestävyysraportointimallin, joka pohjautuu EU:n kestävyysraportointidirektiiviin. Vaikka direktiivi kohdistuu ensisijaisesti yrityksiin, sen periaatteet ovat vaikuttaneet myös ammattikorkeakoulukenttään. Sidosryhmät odottavat aiempaa läpinäkyvämpää ja vertailukelpoisempaa tietoa, mikä on ohjannut myös ammattikorkeakouluja kehittämään yhteisiä tapoja mitata ja raportoida kestävyyttä.
Jotta kestävyystavoitteiden toteutumista voidaan arvioida, tarvitaan vertailukelpoista tietoa.
Vastuullisuusvastaavien verkoston uusi raportointikausi polkaistiin liikkeelle loppusyksystä 2025. Nyt lähtee käyntiin toinen kierros yhteistä työtä ja mallia tarkennetaan entisestään. Malli kokoaa ympäristövastuun, sosiaalisen kestävyyden ja hallinnon osa-alueet yhdeksi kokonaisuudeksi, ja mahdollistaa tavoitteiden edistymisen sekä vaikutuksen arvioinnin.
Kestävyystyölle laatua ja läpinäkyvyyttä yhteistyöllä
Mukana on laaja joukko ammattikorkeakouluja Diakin lisäksi eri puolilta Suomea, kuten LAB-ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ja Lapin ammattikorkeakoulu. Kokonaisuus syntyy eri korkeakoulujen osaamisen yhdistämisestä. Malliin liitetään myös järjestelmäkytkökset, kuten Peppi-opintohallintojärjestelmä, josta saadaan dataa opiskelijoiden kestävyysopintojen määrästä ja sisällöistä sekä opinnäytetöistä, jotta tieto ei jää irralliseksi, vaan ohjaa kestävyystyötä. Verkostossa vaihdetaan oppeja muun muassa siitä, miten voidaan hyödyntää automaattilaskentaa sekä miten saadaan kestävyysraportointi vahvemmin saada osaksi johtamisjärjestelmää.
Yhteinen raportointimalli tuo ammattikorkeakoulujen kestävyystyön vertailtavaksi. Kun tavoitteita seurataan samoilla käsitteillä ja mittareilla, tieto tukee päätöksentekoa ja auttaa osoittamaan, mihin suuntaan vaikutus kehittyy. Malli ei ole pelkkää raportointia varten, vaan väline, joka vahvistaa kestävyystyön laatua ja läpinäkyvyyttä koko ammattikorkeakoulukentässä.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114014