Tekoäly nuorten hyvinvoinnin tukena – uhka vai mahdollisuus?

Nuoret ottavat haltuunsa sovelluksia ja laitteita paljon vanhempia sukupolvia ennakkoluulottomammin. Nykypäivän puhutuin teknologian edistymisaskel on tekoäly, jonka käytöstä ja yleisyydestä nuorten keskuudessa käydään vilkasta keskustelua. Nuorista 16–24-vuotiaat käyttävät tekoälyä eniten kaikista sitä hyödyntävistä ikäryhmistä. Tästä ikäryhmästä tekoälyä käyttäneitä oli lähes puolet ja käyttäjien määrä laski, mitä vanhemmasta ikäluokasta oli kyse. (Tilastokeskus, 2024). Tekoäly on siis pääosin nuorten arkikäytössä. Tämä ei tarkoita, että he hyväksyisivät sen käytön kaikki muodot.

Zekki nuorten hyvinvointitueksi -hankkeessa 12 porilaisen nuoren testiryhmä kokoontuu testaamaan Zekki.fi -palvelua jokaisen uuden sovelluspäivityksen jälkeen. Jo hakuvaiheessa nuoret testiryhmäläiset, jotka ovat 15–25-vuotiaita, ovat osoittautuneet motivoituneiksi ja innokkaiksi kehittämään Zekki.fi:n kaltaista digipalvelua, joka antaa nuorelle kartoituksen hänen elämäntilanteestaan ja ohjaa hänen elämäntilanteeseensa sopivimpien matalan kynnyksen tukipalvelujen pariin.

Tekoäly herättää nuorissa huolta

Ensimmäisen testiryhmän kokoontumisessa luotiin kartoittavaa kuvaa Zekki.fi:stä palveluna, sillä se ei ollut monellekaan osallistuvalle nuorelle entuudestaan tuttu. Koska hankkeen tavoitteena on kehittää Zekki.fi:stä entistäkin nuorilähtöisempi, tapaamisessa keskusteltiin monesta eri Zekki.fi:n ominaisuudesta aina visuaalisuudesta sen yleiseen toimivuuteen asti. Myös tekoäly ja sen potentiaalinen hyödyntäminen Zekki.fi:ssä tuli puheeksi, mikä sai välittömästi nuorissa aikaan kielteisen vastaanoton. Hankkeessa työskentelevä kollega kuvasi reaktiota sanoen: ”Iso ’ei’ huutomerkin kanssa.”

Nuorten huolet tekoälystä heille suunnatuissa palveluissa ovat inhimillisiä.

Tekoälyn käyttö nuorten terveys- ja hyvinvointipalveluissa on aikaisemminkin puhututtanut. Kun Mieli ry:n Sekasin-tekoälyapuri otettiin käyttöön, korostui sosiaalisen median keskusteluissa erityisesti huoli siitä, korvaako tekoäly ihmiskontaktin nuorten tukichatissa, jossa käsitellään nuorten mielenterveyshuolia. Mieli ry:n mukaan tammikuussa 2025 avattu Sekasin-botti on kuitenkin kerännyt nuorilta pääosin positiivista palautetta. (Mieli ry, 2025.)

Unicefin vuonna 2021 toteuttaman kansainvälisen nuorten työpajan raportissa nuoret itse nostavat esiin pelon siitä, että tekoäly voi vieraannuttaa ihmisiä toisistaan (UNICEF, 2021). Täysin sama havainto nousi esiin myös Zekki.fi:n testiryhmässä, lähes samoin sanoin. Lisäksi nuoret kertoivat tekoälyn olevan kaikkialla − he totesivatkin olevansa kyllästyneitä heitä ympäröivään tekoälypuheeseen.

Tekoälyyn suhtautuminen nuorten palvelussa ei ole yhdenmukaista

Zekki.fi:n testiryhmään osallistuvat nuoret ovat aktiivisia toimijoita ja aidosti kiinnostuneita palvelun kehittämisestä. Heidän tekoälysuhtautumisensa oli kuitenkin varautunutta ja kriittistä. Tämä herätti kysymyksen siitä, onko nuorten, joiden toimijuudenkokemus on vahvempi, suhtautuminen tekoälyyn kriittisempi kuin niiden, jotka eniten hyötyisivät sen tarjoamista tuen muodoista.

Testiryhmä toi esiin toisenkin toiveen, joka koski mahdollisimman anonyymeja palveluja, jopa fyysisissä toimipisteissä. He eivät halua, että heistä jäisi virallisia merkintöjä järjestelmiin tai he eivät välttämättä halua heti sitoutua tukipalveluun. Tämä havainto muistutti siitä, miten erityisesti syrjäytymisriskissä olevien nuorten luottamus viranomaisiin ja ammattilaisiin ei ole itsestäänselvyys vaan monien kokemusten summa (Aaltonen, Berg, & Ikäheimo, 2016, s. 119–120; Nugin & Unt, 2025, s. 366–368; Valtonen, 2017, s. 57–61).

Toive voisi toisaalta kääntyä tekoälyn hyödyntämisen puoltamiseksi. Anonyymi tekoälykontakti voisi joillekin nuorille toimia matalan kynnyksen ensivaiheena, jonka kautta hahmottaa omaa tilannetta ilman pelkoa kirjautumisesta, tunnistautumisesta tai virallisista merkinnöistä. Tällainen lähestyminen voisi helpottaa myöhempää yhteydenottoa ihmisen tarjoamaan tukeen.

Pitäisikö meidän kysyä, miten haluamme kohdata nuoret?

Nuorten huolet tekoälystä heille suunnatuissa palveluissa ovat inhimillisiä. Niiden mukaan nuoret eivät vastusta teknologiaa sinänsä vaan kokemusta siitä, että ihminen korvataan jollakin, joka ei ole aidosti läsnä. Tekoälyn hyödyntäminen kohtaajana voi siis jo itsessään olla viesti. Nuori voi tulkita sen viestinä resurssipulasta, mutta äärimmillään se voi viestiä apua tarvitsevalle nuorelle toiseuttamisesta. Tekoälyn rooli nuorten palveluissa on siten myös viestinnällinen valinta, joka kertoo millaista luottamusta haluamme rakentaa nuoren ja palvelujärjestelmän välille.

Lähteet

Aaltonen, S., Berg, P., & Ikäheimo, S. (2016). Relationship between young people and welfare services. Nordic Welfare Centre. https://nordicwelfare.org/en/publikationer/relationship-between-young-people-and-welfare-services/

Mieli ry. (13.5.2025). Mitä tapahtuu, kun tekoäly yhdistetään nuorten mielenterveyteen? https://mieli.fi/artikkelit/tekoaly/

Nugin, R., & Unt, M. (2025). Navigating Margins: Trust, Autonomy, Individualism and Institutional Dynamics in Youth Social Exclusion. YOUNG, 33(4), 360–378. https://doi.org/10.1177/11033088251318511

United Nation’s Children’s Fund (Unicef). (2021). Adolescent perspectives on Artificial Intelligence a report on consultations with adolescents across the world. https://www.unicef.org/innocenti/media/2396/file/UNICEF-Adolescent-Perspectives-on-AI-2021.pdf

Valtonen, T. (2017). SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVAT NUORET: Tutkimus Oma Koutsi –hankkeen nuorista. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/136351/ValtonenTia.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Tilastokeskus. (2024). Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö. ISSN=2341-8699. Tilastokeskus. https://stat.fi/julkaisu/cm42fjq642e9507vyca4lko1r

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251203114015