Kaikki, jotka imettävät, eivät ole äitejä
Jos otsikko hämmensi, on tärkeää jatkaa lukemista ja pysähtyä hetkeksi tärkeän asian äärelle. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt altistuvat krooniselle stressille vähemmistöasemansa takia muun muassa terveydenhuollossa. Miten koulutus ja ammattilaiset voivat ennaltaehkäistä tätä?
Vähemmistöihin kuuluvat ihmiset kokevat syrjintää ja vähemmistöstressiä jokapäiväisessä arjessaan. Syrjintää tapahtuu esimerkiksi kouluissa, oppilaitoksissa, työelämässä sekä julkisen ja yksityisen sektorin palveluissa. (Jaskari & Keski-Rahkonen, 2021.)
Seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka eivät ole heteroja. He voivat olla esimerkiksi homoja, lesboja, biseksuaaleja, panseksuaaleja tai aseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöjä ovat muun muassa transsukupuoliset ja muunsukupuoliset. (Jaskari & Keski-Rahkonen, 2021.)
HLBTIQA+ on puolestaan kokoava lyhenne seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen viittaavista sanoista. Samasta lyhenteestä käytetään toisinaan sanaa sateenkaari-ihmiset. (Jaskari & Keski-Rahkonen, 2021; Santalahti, 2024.)
Kaikki raskaana olevat eivät ole siis äitejä. He voivat olla esimerkiksi muunsukupuolisia tai transmiehiä. Vaikka suurin osa raskaana olevista on kuitenkin äitejä, ammattilainen ei voi eikä saa tehdä oletuksia asiakkaasta tai potilaasta.
Siksi on tärkeää huomioida kaikki ihmiset tasa-arvoisesti jo koulutuksessa. Sanoilla, käsitteillä tai olettamuksilla ei saa tuottaa kenellekään ylimääräistä vähemmistöstressiä. Vastuu on kouluttajilla: lehtorit, opettajat ja muut asiantuntijat valitsevat, mitä käsitteitä he käyttävät ja hyväksyvät kuulijoiltaan.
Käsitteillä on merkitystä
On paljon käsitteitä, joita on totuttu käyttämään ja joihin usein liittyy vahva tunnelataus. Nämä sanat sujahtavat valitettavan helposti vakiintuneen käsitteen asemaan.
Hyvä esimerkki on ”äidinmaito”. Se on vahvan tunnelatauksen omaava sana, joka on ollut pitkään käytössä. Oikea käsite on kuitenkin ”rintamaito”, joka on sanana asiallinen, neutraali ja sukupuolisensitiivinen.
Käsitteillä on toisin sanoen iso merkitys. Ammattilaisten tulisi kaikissa julkisissa keskusteluissa sekä koulutus- ja opetustilanteissa käyttää sukupuolisensitiivisiä ja neutraaleja käsitteitä.
On tärkeää, etteivät ammattilaiset puhu äideistä, isistä, naisista tai miehistä. Sopivampia termejä ovat esimerkiksi asiakas, potilas, raskaana oleva, synnyttäjä, vanhempi, kumppani tai puoliso. Arvo- ja asenneneutraalisuuden opettamiseen pitäisi automaattisesti kuulua myös käsiteneutraalisuus.
Ammattilaisten tulisi kaikissa julkisissa keskusteluissa sekä koulutus- ja opetustilanteissa käyttää sukupuolisensitiivisiä ja neutraaleja käsitteitä.
Kysy ja kuuntele
Asiakkaan ja potilaan kanssa käytetään niitä käsitteitä, joita he itse haluavat käyttää. Esimerkiksi neuvolan ensikäynnille tulevalle pariskunnalle voidaan kertoa, että neuvolassa halutaan kohdata kaikki perheet yksilöllisesti. Heiltä voidaan kysyä, millä sanoilla heitä voidaan puhutella vanhempina.
Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus ovat paljon monisyisempiä kuin mitkään käsitteet tai määritteet pystyvät kuvaamaan. Siksi tärkeintä on kuunnella ihmisen itse itsestään käyttämiä käsitteitä ja olla määritelmien sijaan kiinnostunut ihmisen omasta kokemuksesta.
Diakista valmistuvat ammattilaiset edistävät sensitiivistä kohtaamista
Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuu uusia ammattilaisia, jotka haluavat osaltaan luoda jokaiselle asiakkaalle ja potilaalle turvallisen tilan, jossa toteutuu yhdenvertaisuus ja suvaitsevaisuus.
Tästä hienona esimerkkinä on Sara Mattilan, Eini Pietikäisen ja Hanna-Kaisa Piltosen syksyllä 2025 julkaistu opinnäytetyö Sateenkaariperheiden imetysohjaus – Opetusmateriaali terveydenhoitajaopiskelijoille.
Kehittämistyö tuotti tärkeän lisän Diakin imetysohjaajakoulutuksen opiskelumateriaaleihin. Se tukee sukupuolisensitiivistä koulutusta, joka ennaltaehkäisee vähemmistöstressiä sekä lisää tietoisuutta moninaisten ja sateenkaariperheiden kohtaamisesta ja ohjaamisesta.
Sanoilla on väliä
Koulutuksen ammattilaisten vastuulla on opettamisen rinnalla ohjata, auttaa ja tukea opiskelijaa ammattiin kasvamisen polulla. Opettajat ja lehtorit ovat usein ensimmäisiä ammatillisia roolimalleja opiskelijoille. He näyttävät esimerkkiä siitä, miten ammattilaisena kohdataan asiakkaita ja potilaita.
Sensitiivinen kielenkäyttö on osa ammattitaitoa. Neutraali ja sensitiivinen puhe luo tilaa, jossa jokainen asiakas ja potilas voi tuntea tulevansa nähdyksi. Pienikin muutos kielenkäytössä voi vähentää vähemmistöstressiä ja edistää yhdenvertaisuutta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sanoilla ja käsitteillä on siis väliä.
Lähteet
Jaskari, O. & Keski-Rahkonen, A. (2021). Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle. Aikakausikirja Duodecim, 137(17). https://www.duodecimlehti.fi/duo16384
Mattila, S., Pietikäinen, E., & Piltonen, H.-K. (2025). Sateenkaariperheiden imetysohjaus – Opetusmateriaali terveydenhoitajaopiskelijoille [Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu]. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110627263
Santalahti, T. (14.2.2024). Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus. Lääkärikirja Duodecim. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01397
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251210116968