Tavoitteet ja tulokset osallisuutta vahvistavissa kehittämishankkeissa
Osallisuushankkeiden kehittämistyön onnistumiseen vaikuttavat monet tekijät. Kehittämishankkeissa tärkeää ovat muun muassa ajan suunnitelmallinen käyttö, onnistuneet kohtaamiset asiakas- ja palvelutilanteissa sekä itse kohderyhmien sitoutuminen hankkeiden toimintaan. Kehittämistyössä erityisen tärkeään asemaan nousee raportointi, jossa hyödynnetään monipuolisesti sekä määrällisiä että laadullisia mittareita.
Tiedon tuottaminen on keskeinen osa ESR-rahoitteisia osallisuushankkeita. Kyse on tavallisesti haavoittuvassa asemassa oleville kohderyhmille suunnattujen toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten todentamisesta. Usein kehittämishankkeista tehdään laajoja ja niille asetetaan lukuisia tavoitteita rahoittajan vakuuttamiseksi. Yhdellä hankkeella ei kuitenkaan voida saavuttaa montaa eri tavoitetta. Tulosten saavuttaminen ei ole aina helppoa, varsinkin jos kohderyhmiä on vaikea tavoittaa tai he eivät sitoudu hankkeen tavoitteisiin.
Osallisuuden vahvistamisella tarkoitetaan haavoittuvassa tai syrjäytyneessä asemassa olevien ihmisten tai ihmisryhmien integroimista yhteiskuntaan. Erityisen tärkeää on, että ihmiset saavat yhteyden omiin voimavaroihinsa ja yhteisöissä jaettuihin hyvinvoinnin lähteisiin. Jos ihmisten osallisuutta saadaan vahvistettua, se ilmenee heidän uusina mahdollisuuksinaan vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja oman yhteisönsä asioihin.
Tavoitteiden saavuttaminen osallisuuden vahvistamisessa
Osallisuushankkeissa kehittämistyön onnistumiseen vaikuttaa monet eri tekijät. Kohderyhmien tavoittaminen ja sitoutuminen on onnistumisen ensimmäinen edellytys. Kehittämistyöhön varattava aika on hankkeissa usein helpoin ja myös keskeisin lähtökohta. Osallisuutta vahvistavassa työssä on tärkeää, että toimintaa voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti sekä tavoitteellisesti. Heikommassa asemassa olevilla on usein kokemuksia siitä, ettei apua ja tukea ole juuri ollut tarjolla tai sitä ei ole osattu hakea. Jotta kehittämistyössä päästään eteenpäin, tarvitaan luottamuksen syntymistä hanketoimijoiden ja kohderyhmien välillä. Juuri luottamuksen synnyttäminen edellyttää pitkäkestoista ja tavoitteellista toimintaa.
Kohderyhmien tavoittaminen ja sitoutuminen on onnistumisen ensimmäinen edellytys.
Toinen osallisuutta vahvistavan työn keskeinen tavoite on vuorovaikutus tavalla, joka vahvistaa kohderyhmän kokemusten ja näkemysten monipuolista esille tuomista. Heikommassa asemassa olevilla ihmisillä on usein ollut asiakas- ja palvelusuhteita, joissa he ovat olleet erilaisten toimenpiteiden kohteina. He eivät ole useinkaan voineet vaikuttaa siihen, miten heitä kohdataan tai miten heidän kokemuksiaan hyödynnetään palveluprosessissa. Hanketyössä on mahdollista rakentaa hyvinkin erilaisia vuorovaikutuksen muotoja hyödyntämällä osallisuutta vahvistavia valmennusmalleja ja yksilö- ja ryhmätyömenetelmiä sekä ottamalla mukaan moniammatillisia toimijoita, kokemusasiantuntijoita ja vapaaehtoisia.
Yhteisöihin kiinnittyminen on usein haastavin osallisuushankkeiden tavoitteista. Tarkoituksena on, että ihmiset liittyvät niihin yhteisöihin, jotka ajan mittaan vahvistavat heidän osallisuuttaan. Keskeiset ihmisten yhteisösuhteet toteutuvat perhe- ja sukulaisuussuhteissa, naapurustoissa, koulutuksessa ja työelämässä. Lähiyhteisöihin kiinnittymisen lisäksi olennaista on ihmisten ohjaaminen työmarkkinoille ja sitä kautta työyhteisöihin. Työelämäpolkujen löytyminen työmarkkinoiden ulkopuolella oleville edellyttää monipuolista kohderyhmän osaamisen tunnistamista ja tulevaisuuteen suuntaavien työmenetelmien hyödyntämistä.
Osallisuutta vahvistavan kehittämistyön tulosten todentaminen
Kehittämisraportit kirjoitetaan usein menestystarinan muotoon. Hankkeiden toteuttajilla on tarve tuoda näkyviin erityisesti onnistumisia, minkä vuoksi haasteista tai epäonnistumisista ei juurikaan kerrota. Kehittämistyön tavoitteita ei kuitenkaan koskaan voida tavoittaa täysin. Tärkeää olisi saadaan näkyviin yhteiskunnan ja palvelujen rakenteellisia ongelmia, joita ei voida yhdessä kehittämishankkeessa ratkaista.
Kehittämishankkeen kohderyhmän osallisuuden vahvistamiseen on kehitetty THL:ssä osallisuusindikaattori, jolla voidaan mitata osallisuuden kokemuksen muutosta ja joka auttaa osallisuutta edistävän toiminnan vaikutusten todentamisessa. Osallisuusindikaattorin sisältävä osallisuuskysely sopii sellaisen toiminnan arviointiin, jossa osallistujille voidaan teettää alku- ja loppukysely.
Osallisuutta todentavien mittareiden lisäksi hankkeissa tarvitaan laadullisia menetelmiä, joiden avulla on mahdollista syventää kehittämistyön tulosten arviointia. Hankkeen työpajoista, valmennuksista ja yhteisistä tapahtumista voidaan kirjata keskeisiä havaintoja ja huomioita esimerkiksi kenttäpäiväkirjan muotoon. Fokusryhmissä toteutettavien haastattelujen avulla saadaan esiin asioita, jotka täydentävät kyselyaineistojen tuloksia. Myös hankkeen tulosten peilaaminen aikaisempaan tutkimustietoon on keskeistä.
Parhaimmillaan kehittämistyön raportoinnissa tuodaan monipuolisesti esiin kohderyhmässä tapahtuneita muutoksia. Kerättyjen aineistojen analyysin perusteella on mahdollista todentaa saatujen tulosten taustatekijöitä. Tärkeää on myös havainnollistaa, miten erilaiset osallisuutta vahvistavat menetelmät on toteutettu ja miten niiden toimivuutta on arvioitu. Onnistunut kehittämistyön raportointi antaa tietoa ja välineitä osallisuustyön kehittämiseen hyvinvointityön toimijoille.
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119333