Ääni maahanmuuttajataustaisille nuorille

Nuorten kokema yksinäisyys ja erityisesti pitkäaikainen yksinäisyys heikentävät merkittävästi heidän hyvinvointiaan ja elämänlaatuaan. Tutkimusten mukaan ilman läheistä ystävää ovat muita useammin ulkomaista syntyperää olevat nuoret (THL, 2017). Kaverisuhteiden tukeminen ja läheisten ihmissuhteiden vahvistaminen ovat keskeisiä suojaavia tekijöitä, joilla voidaan ehkäistä myöhempiä ongelmia sekä tukea nuorten koulumenestystä ja jatko-opintoihin kiinnittymistä. Nuorten mielenterveyden voimavarat vaikuttavat vahvasti koulussa suoriutumiseen ja kouluttautumispolkuihin (THL, 2014).

Nuorten osallisuudesta puhutaan paljon, mutta käytännössä nuoret jäävät usein aikuisten huolen ja puheen kohteiksi ilman, että heitä aidosti kuullaan. Hyvinvointiin, koulutukseen ja tulevaisuuteen liittyvissä keskusteluissa aikuiset määrittelevät helposti ongelmat, ratkaisut ja tavoitteet nuorten puolesta. Kuuleminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuunteleminen. Osallisuus syntyy vasta silloin, kun nuorilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, mistä puhutaan, millä tavalla ja kenen ehdoilla. (Berg ym., 2024.)

Kotoutumisen tukea yhteistyöllä

Vantaalla monikielisten nuorten osuus on merkittävä: vuonna 2023 vieraskielisiä oli 26,9 prosenttia väestöstä (Parviainen, 2024). Näihin lähtökohtiin kytkeytyy syksyllä 2025 Diakin ja Moniheli ry:n yhteistyöprojekti, joka toteutettiin osana moninaisuuden ja monikulttuurisuuden suuntaavia opintoja. Yhteistyön tavoitteena oli saattaa yhteen opiskelijat ja kotoutumista tukevat järjestöt, tarjota heille pienimuotoista projektirahoitusta sekä mahdollisuus kehittää konkreettisia ja vaikuttavia toimintamalleja, jotka edistävät kotoutumista ja kotoutujien hyvinvointia.

Diakin ja Monihelin yhteistyö synnytti muun muassa projektin maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuuden vahvistamiseksi. Tässä projektissa nuorille ei annettu vain symbolista puheenvuoroa, vaan aidosti tilaa ja valtaa määritellä itse, mistä ja miten he haluavat puhua. Syntyi Chit-Chat –niminen podcast, joka on alusta loppuun nuorten tekemä. Podcast-muoto tarjosi mahdollisuuden tuoda esiin nuorille itselleen merkityksellisiä teemoja omaehtoisesti ja vertaislähtöisesti. Tavoitteena oli vahvistaa nuorten kokemusta kuulluksi tulemisesta ja toimijuudesta, eli antaa heille ääni, joka kuuluu myös heidän oman yhteisönsä ulkopuolelle.

Ask ry vastasi projektissa nuorten tavoittamisesta ja mukaan kutsumisesta. Askel kohti tulevaa ry (Ask ry) on Vantaalla toimiva järjestö, joka edistää lasten ja nuorten sekä koko yhteisön hyvinvointia, osallisuutta ja terveyttä erilaisilla toiminnoilla ja palveluilla. Ask ry:n toiminnan lähtökohtana on tarjota jokaiselle mahdollisuus osallistua, oppia ja kasvaa oman elämänsä ja yhteiskunnan aktiivisena toimijana. Yhdistys tukee erityisesti maahanmuuttajataustaisten ja uussuomalaisten lasten ja nuorten sosiaalisten suhteiden rakentumista sekä heidän osallisuuttaan yhteisössä ja yhteiskunnassa. Ask ry järjestää esimerkiksi yhteisöllisiä tapahtumia, koulutuksia, työpajoja ja projekteja, jotka vahvistavat nuorten itsetuntoa, luovia ilmaisutaitoja ja sosiaalista osallisuutta. (Ask ry, i.a.)

Tavoitteena oli vahvistaa nuorten kokemusta kuulluksi tulemisesta ja toimijuudesta, eli antaa heille ääni, joka kuuluu myös heidän oman yhteisönsä ulkopuolelle.

Työpajat ja podcastit toteutettiin Ask ry:n tiloissa Myyrmäessä, mikä tarjosi toiminnalle turvallisen ja nuorille tutun ympäristön. Projektin alussa nuoret osallistuivat työpajaan, jossa he saivat itse valita podcast-jaksojen aiheet. Nuoret eivät olleet valmiiksi suunnitellun toiminnan kohteita, vaan he toteuttivat projektin omaehtoisesti: he määrittelivät itse podcastin nimen, aiheet, keskustelun sävyn ja sen, mitkä kysymykset olivat heidän mielestään merkityksellisiä. Aikuisten rooli oli mahdollistaa, tukea ja luoda turvallinen rakenne, ei ohjata sisältöä. Juuri tällainen toimijuuteen perustuva osallistaminen vahvistaa nuorten kokemusta kuulluksi tulemisesta ja rakentaa luottamusta sekä itseen että ympäröivään yhteiskuntaan. Työpajatyöskentely vahvistaa nuorten aktiivista osallisuutta, sillä he eivät ole vain toiminnan kohteita, vaan sen aktiivisia toteuttajia (Kumpulainen & Husu, 2020, Berg ym., 2024).

Nuorten omat aiheet esiin

Nuorten podcast-jaksoihin esiin nostamat teemat heijastivat peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen liittyviä kysymyksiä ja epävarmuuksia. Jaksoissa käsiteltiin muun muassa koulutusvalintoja, kuten pohdintaa lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Nuorten omat kokemukset ja näkökulmat tukivat aiempaa tutkimustietoa siitä, että nivelvaihe on monille nuorille erityisen herkkä ja kuormittava ajanjakso (Jahnukainen ym., 2019). Toisen podcast-jakson aiheena oli nuoret ja sosiaalinen media. Nuoret halusivat puhua omakohtaisesti aiheesta, johon yhteiskunnallisessa keskustelussa liittyy paljon aikuisten huolipuhetta (Nuorisotutkimuspäivät, 2023). Podcast-sarja julkaistaan alkuvuodesta 2026.

Projektin keskiössä oli nuorten hyvinvoinnin tukeminen kuulluksi tulemisen ja osallisuuden kokemuksen kautta. Osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet ovat keskeisiä tekijöitä syrjäytymisen ja huono-osaisuuden ehkäisyssä (Hämäläinen, 2008). Vaikka keskusteluissa nousi esiin myös yhteiskunnallisia teemoja, toiminnan ensisijaisena tavoitteena oli nuorten voimaantuminen ja toimijuuden vahvistuminen. Osallisuutta ei voi pakottaa, mutta sille voidaan ja tulee luoda tilaa (Stenvall, 2021).

Nuorten ajatuksille tilan antaminen synnytti luottamuksellista ja antoisaa keskustelua sekä vahvisti nuorten välistä yhteyttä. Yhteinen tekeminen tuki myös yksinäisyyden kokemusten lieventymistä. Lisäksi podcastia kuuntelevat nuoret voivat tunnistaa omia ajatuksiaan muiden kokemuksista ja kokea, etteivät ole yksin pohdintojensa kanssa. Näin nuorten ääni ei jää vain hetkelliseksi, vaan voi parhaimmillaan tukea myös muita nuoria heidän omilla poluillaan.

Lähteet

Ask ry. (i.a.) Tietoa meistä. Saatavilla 23.11.2025. https://www.askry.fi/tietoa-meista/

Berg, P., Suodenjärvi, H., Lahti, T., Marttila, K., Miikki, R., & Linnaranta, O. (2024). Nuorten osallisuus ja osallistaminen mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon tarkoitetuissa menetelmissä.. Katsaukset. Nuorisotutkimusseura 42 (2024):2.

Hämäläinen, J. (30.11.2008). Nuorten osallisuus. Sosiaalipedagogiikka. 9, 13–34. https://journal.fi/sosiaalipedagogiikka/article/view/120849

Jahnukainen, M., Kalalahti, M., & Kivirauma, J. (toim.). (2019). Oma paikka haussa. Maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus. Gaudeamus.

Kumpulainen, K. & Husu, H-M. (29.12.2020). Nuorten yhteiskunnallinen osallistaminen kulttuuri- ja vapaa- ajan toiminnan kautta. Kulttuuripolitiikan tutkimuksen vuosikirja 2020. https://journal.fi/kultpol/article/view/99443

Moniheli. (i.a.). Avustukset. Saatavilla 30.11.2025. https://moniheli.fi/avustukset/#elementor-toc__heading-anchor-4

Nuorisotutkimuspäivät 2023. Nuorten toivo, hyvinvointi ja osallisuus. https://nuorisotutkimus.fi/tapahtumat/nuorisotutkimuspaivat/nuorisotutkimuspaivat2023/tyoryhmat-2023/nuorten-toivo-hyvinvointi-ja-osallisuus

Parviainen, E. (2024). Vantaan väestö 2023/2024. Vantaan kaupunki. https://www.vantaa.fi/sites/default/files/document/Vantaan_v%C3%A4est%C3%B6julkaisu_2023-2024.pdf

Stenvall, E. (28.05.2021). Tutkimusta tarvitaan lasten ja nuorten osallisuudesta päätöksentekoon. Kasvun tuki- aikakausilehti. 1 (1). https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/126967

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. (2014). Maahanmuuttajataustaisten nuorten terveys ja hyvinvointi. Tutkimus pääkaupunkiseudun somali- ja kurditaustaisista nuorista. [Työpaperi]. Saatavilla 30.11.2025. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116199/URN_ISBN_978-952-302-212-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. (2017). Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyssä vuonna 2017. [Tiivistelmä]. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135234/URN_ISBN_978-952-302-910-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119367