Digitaidot osallisuuden välineenä

Diakin ja Sataedun yhteistyössä toteuttama Polkuni Satakunnassa -hanke (AMIF) tarjoaa digitaitokoulutusta EU:n ja ETA-maiden ulkopuolelta maahan muuttaneille naisille. Koulutusten tavoitteena on tukea yhteiskunnallista osallisuutta, kestävää kotoutumista sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä.

Hankkeen lähtökohtana on vahvistaa maahan muuttaneiden naisten osallistumisen mahdollisuuksia kokonaisvaltaisesti. Toiminnassa tuetaan suomen kielen oppimista, sekä koulutukseen ja työelämään pääsyä, toisiinsa liittyvinä ja toisiaan tukevina osa-alueina. Kun pankkipalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelujen ajanvaraukset, julkiset palvelut sekä opiskeluun ja työelämään liittyvä viestintä ovat enenevässä määrin verkossa, on digitaitojen hallinta välttämätöntä, jotta henkilö voi osallistua sujuvasti yhteiskuntaan ja käyttää itselleen välttämättömiä palveluja.

Digikursseilla opiskellaan arjen digitaitoja

Digikurssien alussa kartoitetaan osallistujien digiosaamista ja oppimistarpeita. Osaamistarpeet ovat hyvin vaihtelevia ja koulutukset räätälöidään ryhmän tarpeiden mukaan. Tarpeet ovat useimmiten arjen sujuvuuteen liittyviä teemoja, kuten:

• juna- ja bussiliikenteen varausten teko ja lippujen ostaminen
• yleisimmät sosiaali- ja terveyspalvelujen verkkosivustot
• maahan muuttaneille suunnatut info- ja palvelusivustot
• työnhaussa tarvittavien asiakirjojen laatiminen, kuten ansioluettelo ja työhakemus
• oman kotikunnan palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien verkkosivut.

Työnhaun dokumenttien teossa harjoitellaan myös työnhaun perussanastoa suomeksi sekä oman aiemman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista. Kursseilla harjoitellaan myös tietokoneen käytön perustaitoja, koska osallistujilla on usein kokemusta vain puhelimen käytöstä. Tietokoneen perustaitoina harjoitellaan näppäimistön ja hiiren käyttöä, tiedostojen hallintaa ja tallentamista sekä verkkoselainten käyttöä.

Mikäli verkkosivustoilla käytettävä monimutkainen kieli sekä digitaidot tuottavat molemmat haasteita, on riskinä digitaalinen syrjäytyminen.

Riskinä digitaalinen syrjäytyminen

Mikäli verkkosivustoilla käytettävä monimutkainen kieli sekä digitaidot tuottavat molemmat haasteita, on riskinä digitaalinen syrjäytyminen. Digitaalinen syrjäytyminen tarkoittaa tilannetta, jossa palvelujen siirtyminen verkkoon sulkee ulkopuolelle ne ihmiset, joilla ei ole riittäviä resursseja toimia digitaalisissa ympäristöissä. Ilmiö voi näkyä monella tasolla: teknisten laitteiden puutteena, heikkoina digitaalisina perustaitoina, epävarmuutena verkkopalveluiden käytössä tai vaikeutena ymmärtää digitaalista sisältöä. (Rantanen ym., 2023, s. 50–56.)

Digitaalinen syrjäytyminen hankaloittaa tarvittavien palveluiden ja tuen saamista. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat käyttävät kotoutumisprosessinsa tukena muun muassa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelujen piiriin pääseminen edellyttää kykyjä etsiä tietoa palveluista sekä käyttää digitaalisia ajanvaraus- ja asiakastietojärjestelmiä. Haasteet digitaalisten palvelujen käyttämisessä tuottavat sen, että palveluja ei välttämättä saa oikea-aikaisesti tai tarpeenmukaisesti. (THL, 2024.)

Digitaalinen syrjäytyminen voi hankaloittaa myös lähiyhteisöön kiinnittymistä. Tiedot harrastuksista, erilaisista tapahtumista ja oman kotikunnan toiminnasta julkaistaan usein pääsääntöisesti verkossa, ja osallistuminen saattaa jäädä vähäiseksi, mikäli tietoja ei löydä.

Kielitaito ja digitaalinen saavutettavuus

Digitaitokursseilla on havaittu suomalaisten järjestelmien saavutettavuudessa esteitä, kun käyttäjinä on henkilöitä, joilla suomen kielen taito on vielä kehittymässä. Suomalaisten digitaalisten palvelujen käyttö perustuu pitkälti vähintäänkin kohtalaiseen suomen kielen taitoon. Verkkosivujen saavutettavuudessa ei välttämättä huomioida monikielisiä käyttäjiä. Saavutettavuusesteitä tulee, kun palvelujen käyttäjän kielitaito ei ole riittävää, palveluissa käytettävä termistö ja ohjeistukset eivät ole selkokielisiä, tai termeille ei löydy kulttuurisesti tunnistettavia vastineita.

Saavutettavuuden haaste tulee myös julkisista tietokoneista, joita on käytettävissä nykyään enää harvoissa paikoissa. Kirjastot tarjoavat tietokoneita käyttöön ajanvarauksella, ja niissä on mahdollista saada myös yksilöllistä opastusta digitaalisten palvelujen käyttöön esimerkiksi tietokoneella tai tabletilla. Hankkeen digikursseilla selvitetään opiskelijoiden kanssa, mistä heidän on tarvittaessa mahdollista löytää lähin tietokone, ja mistä on mahdollista tarvittaessa saada tukea laitteen käyttöön.

Polkuni Satakunnassa -hankkeen digikoulutusten tavoitteena on tukea osallistujien itsevarmuutta ja tarjota käytännön keinoja, jotka helpottavat digitaalisten palveluiden käyttöönottoa ja omien asioiden hoitamista itsenäisesti. Digitaalisen osallisuuden vahvistuminen on osa kokonaisvaltaista yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistumista.

Lähteet

Rantanen, T., Juujärvi, S., Silvennoinen, P., & Järveläinen, E. (2023). Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien digitaalinen syrjäytyminen sosiaali- ja terveysalan osaamisen haasteena. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja, 25(3), 50-69.  https://doi.org/10.54329/akakk.137484

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Maahanmuuttaneiden terveys- ja sosiaalipalvelut. (2024, päivitetty 4.7.). Viitattu 8.12.2025. https://thl.fi/aiheet/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/maahanmuuttaneiden-terveys-ja-sosiaalipalvelut

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119355