Viisi syytä viihtyä vammaisalalla

Uudistuva ja moninainen vammaistyö Uudellamaalla (UVVA) -hanke toteutti laajan selvityksen vammaisalan vetovoimatekijöistä vuonna 2024. Yli 450 vammaisalan ammattilaista vastasi sähköiseen anonyymikyselyyn osana selvityksen tiedonkeruuta. Tulosten perusteella työ koetaan merkitykselliseksi niin yhteiskunnan kuin yksilön näkökulmasta, ja viihtyvyys oli vastaajien keskuudessa korkealla tasolla. Selvityksen tulokset tuovat esiin toisenlaisen näkökulman sosiaali- ja terveysalan usein synkkään uutisointiin.

Vierailu Rinnekodit Luotsissa loppuvuodesta 2024 syvensi tämän tekstin kirjoittajan omaa ymmärrystä alan työstä ja antoi mahdollisuuden kuulla, miten työntekijät itse puhuvat työstään ja sanoittavat työnsä merkitystä kehitysvammaisten henkilöiden asumisyksikön arjessa.

Teksti pohjautuu selvitykseen  ja Luotsin työntekijöiden haastatteluun ja nostaa esiin viisi syytä, jotka lisäävät viihtyvyyttä vammaisalalla.

1. Työssä on aikaa ihmiselle

Riittämätön työntekijämitoitus toistuu usein mediassa etenkin varhaiskasvatus- ja vanhustyön uutisoinnissa. Näillä aloilla työntekijät kokevat myös riittämättömyyttä ja uupumista. Yksi selkeä viihtyvyyttä lisäävä tekijä vammaisalalla on mahdollisuus keskittyä ihmiseen. Työntekijöiden mukaan mitoitus kehitysvammapuolella on ainakin toistaiseksi sellainen, että työntekijällä on mahdollisuus olla läsnä.

Työntekijöiden kertomuksissa työ vammaisalalla usein vertautuu juuri vanhustyöhön. “Täällä on enempi aikaa – työ on psyykkisesti ja fyysisesti vähemmän kuormittavaa”, kuten eräs haastateltavista kuvasi. Se tarkoittaa vähemmän kiireen aiheuttamaa huonoa omatuntoa siitä, ettei ole ehtinyt tehdä tarpeeksi.

Esimerkiksi Luotsissa tämä heijastuu suoraan asukkaan hyödyksi: työntekijällä on enemmän aikaa huomioida yksilöllisiä toiveita ja tehdä asukkaan päivästä hyvä.

2. Lämmön ja välittömyyden kulttuuri

Vammaisalasta kuulee usein sanottavan, että asiakkaiden aitous vie mennessään. UVVA-hankkeen selvityksen mukaan 56 prosenttia vastaajista kertoi hakeutuneensa alalle, koska halusi työskennellä vammaisten ihmisten kanssa.

Myös Luotsissa lämpimät kohtaamiset ovat arkea: “Kun tulin tänne ensimmäiseen harjoitteluun, niin täällä oli heti yksi asukas vastassa ja halata narskautti”, eräs työntekijä kertoo.

Huumori, vertaistuki ja se, että jokainen saa olla oma itsensä, välittyvät jatkuvasti kertomuksista.

Arkeen mahtuu paljon halauksia ja muita aitoja ilon ilmauksia. Aitous on sitäkin, että välitöntä palautetta saa niin hyvässä kuin pahassakin. Toisinaan yhteisen sävelen löytäminen asiakkaan kanssa voi viedä aikaa, mutta edistyminen on sitäkin palkitsevampaa: “Onnistumiset saavat hymyilemään vielä kotimatkalla.”

Kokemus myötäilosta nousee kertomuksissa esiin. Asumisyksikössä odotetaan yhdessä omia ja toisten juhlia, kuten vaikkapa syntymäpäiviä. Aina myös huomioidaan ja tsempataan toisia heidän pyrkimyksissään.

3. Turvallinen ja kannustava työyhteisö

Huumori, vertaistuki ja se, että jokainen saa olla oma itsensä, välittyvät jatkuvasti kertomuksista. “Aina voi pyytää ja aina on myös apua saanut” -kommentti kertoo psykologisesta turvallisuudesta. Tsemppihenki on läsnä myös työntekijöiden keskinäisissä suhteissa. Toisia tuetaan palkitsevien onnistumisten jälkeen ja haasteista ei tarvitsekaan selvitä yksin. Se auttaa jaksamaan työssä myös silloin, kun on vähän raskaampi päivä.

Vammaisalan työyhteisöt ovat nykyisellään yhä useammin monikielisiä tai niissä työskentelee ammattilaisia, joille suomen kieli ei ole heidän vahvin kielensä. Ratkaisukeskeisyys ja moninaisuutta kunnioittava työilmapiiri ovat avainasemassa luomassa viihtyvyyttä silloinkin, kun vasta harjoittelee työntekoa suomen kielellä.

4. Työarjen monipuolisuus

Työssä ei ole kahta täysin samanlaista päivää. Asiakkaalle rutiinit luovat turvallisuutta, mutta toisaalta yksilölliset mieltymykset tekevät jokaisesta päivästä erilaisen. Vammaisalan työntekijänä pääsee halutessaan laittamaan itsensä likoon monin eri tavoin. Olipa sitten innostunut leipomisesta, musisoinnista tai taiteen tekemisestä, niin voi monipuolisesti hyödyntää omaa osaamistaan vammaisalalla.

Työntekijän päivien rikkaus hyödyttää myös asumisyksikössä asuvaa ihmistä. “Haluamme antaa asukkaille mahdollisimman normaalin, hyvän ja ihanan arjen”, eräs työntekijä muistuttaa.

5. Mahdollisuus tehdä vaikuttavaa työtä

Vammaisalan työ on kiinni nykyajassa ja vaatii kouluttautumista ja uuden oppimista samaan tapaan kuin mikä tahansa työ, mutta antaa vastineeksi arvokasta osaamista. Työn merkitys näkyy konkreettisesti esimerkiksi asukkaan hyvinvoinnissa, mutta työntekijät kertovat työn muuttaneen myös heidän omia näkemyksiään. Nykyisin he tarkastelevat asioita eri näkökulmista ja arvostavat arjen pieniä asioita enemmän.

Työntekijät tietävät tekevänsä arvokasta ja merkityksellistä työtä, mutta toivovat, että vammaisuus näkyisi enemmän yhteiskunnassa, jotta nuorillakaan ei olisi tietämättömyydestä syntynyttä pelkoa tai vääriä käsityksiä.

Vammaisalalla viihtyminen ei ole sattumaa, vaan rakentuu ajasta kohdata ihminen, turvallisesta työyhteisöstä, työn monipuolisuudesta ja koetusta merkityksellisyydestä. UVVA-hankkeen selvitys ja Luotsin työntekijöiden puheenvuorot osoittavat, että vammaistyö tarjoaa ammattilaisille palkitsevan työn ja mahdollisuuden kehittää osaamistaan. Kun alan todellisuutta tehdään näkyväksi, voidaan purkaa ennakkoluuloja ja vahvistaa vammaisalan vetovoimaa – sekä nykyisten että tulevien ammattilaisten näkökulmasta.

Tekstin rakenteen ideointiin, sujuvoittamiseen ja haastatteluaineiston tiivistämiseen on käytetty Chat GPT-tekoälyä (käytetty 12.12.2025).

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20251215119390