Sujuvilla koulutuspoluilla tuumasta töihin – hankkeen loppuraportti

Inga Angersaari, Jarmo Kankkunen, Nina Lahtinen, Paula Niskanen, Jukka Siitonen ja Kati Tynnyrinen

Hankkeen aikana käytetyt toimintatavat

Hankkeen tuloksena syntynyt Tuumasta töihin -ohjausmalli luotiin yhdistelemällä hankkeessa kehitettyjä ja pilotoituja, opiskelijoita tukevia toimintatapoja. Mallien alussa on kerrottu, missä oppilaitoksessa toimintatapaa on kehitetty ja testattu.

Kaikissa malleissa on ollut tärkeässä roolissa niin sanottu opiskelijatsemppari. Opiskelijatsemppareina ovat toimineet hankkeessa mukana olevien oppilaitosten opetus- tai ohjaustyössä toimineet hanketyöntekijät. Opiskelijatsempparina toimi myös hankkeessa toiminut oppilaitosten ulkopuolinen mentori-ohjaaja.

Toimintatapoja on yhteensä neljä:

Voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa, joka nojaa voimaannuttavaan ja kannattelevaan kohtaamiseen opiskelijan kanssa.
Sulautuvan ohjauksen toimintatapa, jonka avulla opiskelijalle ja ohjaajalle muodostuu ”kartta”, jonka avulla tulevaisuuden suunnittelu saa konkreettista muotoa.
Mentori-ohjaajan toimintatapa, joka tarjoaa opiskelijan rinnalla kulkemista opiskelun arjessa kaikissa koulutuspolun eri vaiheissa.
Tarvelähtöinen ohjauksen toimintapolku, joka tarjoaa pienryhmämuotoista opetusta yhteisten tutkinnon osien (YTO) suorittamiseen opiskelijan hyvinvoinnin ja elämänhallinnan huomioiden. Tämän lisäksi opiskelijoille tarjottiin asiakaslähtöistä yksilöohjausta koulutuspolun kaikissa vaiheissa muun muassa työelämäjaksojen sujuvoittamiseen ja asiointiin.

Toimintatapojen kuvauksiin on koottu tiedot siitä, missä toimintatapaa on pilotoitu ja keitä kohteena olevat opiskelijaryhmät tai asiakkaat olivat. Niissä on myös kuvattu toimintaa tarkemmin. Jokaisessa toimintatavan kuvauksessa on myös esimerkki kohteena olevasta asiakkaasta ja hänen polustaan.

Toimintatavat

1. Voimavaralähtöinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa

Toteuttaja

Savon ammattiopisto (Sakky) ja Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu).

Kohderyhmä

Savon ammattiopiston hyvinvointi- ja liiketoiminnan opiskelijat ja Etelä-Savon ammattiopiston tekniikan alan opiskelijat henkilökohtaisen tarpeen mukaan

Tavoitteet

Monipuolinen minäpystyvyyden ja opiskelijan elämänhallinnan tunteen vahvistaminen sekä opiskelijan tilanteen selkiinnyttäminen.

Toiminnan kuvaus

1. Tapaamiskerta

Selvitetään opiskelijan motivaatio ja elämäntilanne sekä tutustutaan ja rakennetaan luottamusta. Sovitaan yhteistoiminnallisesti ohjauksen tavoitteista.

1. Tapaamiskerta

Arvioidaan, missä mennään nyt ja mitä on saatu aikaiseksi. Pyritään yhdessä saamaan selville, mitä ohjattava voi itse tehdä ja mihin hän haluaa vielä muutosta. Tapaamisissa sovitaan selkeä työnjako sen suhteen, mitä asioita ohjaaja tai ohjattava vie eteenpäin.

1. Tapaamiskerta

Arvioidaan, ovatko sovitut asiat toteutuneet, mikä on vielä kesken, mitä sille voi tehdä ja miten sovitaan jatkosta.

Tapaamiskertoja voi olla enemmän kuin kolme tarpeen mukaan niin, että edellä mainitut vaiheet käydään läpi.

Esimerkkejä hankkeen aikaisesta toiminnasta

Sara

Ammattitutkintoa suorittavalla Saralla on voimavaroina puheliaisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, analyyttisyys sekä hyvä sosiaalinen verkosto. Nuoresta iästään ja omista traumaattisista kokemuksistaan huolimatta hän rakastaa tehdä työtä lasten parissa. Hän haluaa suoriutua opinnoistaan nopeasti.

Sara tulee hankkeen ohjaukseen mieliala- ja jaksamisongelmien takia. Haasteina työpaikalla tapahtuvassa oppimisessa ovat ammatillisuuden löytyminen sekä ammatillisten tietojen ja taitojen omaksuminen.

Hankkeen ohjaaja lupautuu ohjaamaan ja tukemaan näyttöjä. Ohjauksessa painottuvat yhteistyö työpaikkaohjaajan kanssa ja eteneminen. Sara saa oppimispäiväkirjan, johon hän kirjoittaa päivittäin havaintojaan ja ajatuksiaan oppimistaan asioista. Oppimispäiväkirjaa käsitellään tapaamiskerroilla. Sovitaan, että tunne-elämän ja henkilökohtaisten asioiden pohtiminen jätetään tietoisesti taka-alalle työpaikalla.

Ohjaaja pyrkii kuuntelemaan, tekemään kysymyksiä, kyseenalaistamaan. Hän auttaa oivaltamaan, mikä toiminta- tai ajatusmalli ei toimi. Ohjauksessa korostetaan pieniä eteenpäin menemisiä. Samalla Saran huomiota siirretään pois nopean suorittamisen pakosta.

Saran opinnot ovat hiukan aikataulusta jäljessä, mutta työpaikalla tapahtuva oppiminen on laadukasta. Saran tunne-elämä on rauhoittunut. Hän onnistuu suorittamaan tutkintoonsa sisältyviä näyttöjä.

Enni

Enni tulee tutoropettajan kautta. Hän tarvitsee tukea mielialaongelmiinsa.

Ensimmäisellä tapaamiskerralla hankkeen ohjaaja ja Enni tutustuvat rauhassa. Ennin tilannetta kartoitetaan juttelemalla. Enni kertoo näkemyksiään elämästään, ihmissuhteistaan ja opinnoistaan. Puheliaalla tytöllä vahvuuksina ovat analyyttisyys, terävyys ja hyvät itseilmaisutaidot. Sosiaaliset tilanteet ovat silti hänelle jännittäviä, sillä hänellä on suuret vaatimukset itseään kohtaan ja hän epäilee helposti itseään. Ennillä on ollut suuria pettymyksiä tukiverkostoissaan ja ihmissuhteissaan. Hän ei myöskään ole motivoitunut käyttämään ammattiapua.

Ohjaaja painottaa tapaamiskeskusteluissa ongelmiin painottuvan puheen sijaan etsimään pieniä ratkaisuja, joita Enni voi tietoisesti tehdä oman hyvinvointinsa ja opintojensa edistämiseksi. Keskusteluissa pohditaan myös mielenterveyspalveluiden ja ammattiavun hyviä puolia.

Enni hyötyy asioiden jäsentelystä sekä tasavertaisuuden korostamisesta. Hän on myös löytänyt hyvän terapeutin ja pohtii oman asenteensa merkitystä terapian onnistumisessa. Hän saa opintojaan eteenpäin ja valmistuu.

Huomiot, kokemukset, tulokset

Malli edellyttää ohjaajalta tilanneherkkyyttä ja taitoa ”lukea ihmistä” sekä rohkeutta astua pois opettaja-opiskelija-asetelmasta. On tärkeää, että opettaja ei tarjoa liian nopeasti valmiita ratkaisuja, vaan kuulostelee, mitä opiskelija ajattelee. On tärkeää keskittyä mahdollisuuksiin ongelmien sijaan.

Tapaamisissa voi olla läsnä asiakkaan suostumuksella lähettävä taho (esim. Rikosseuraamuslaitos, TE-palvelut, aikuissosiaalityö, kaupunkien työllisyyspalvelut tms.). Jokaisella yhteistyötaholla voi olla oma roolinsa asiakkaan voimaannuttamisessa. Ohjaajan tulee kertoa eri vaihtoehdot ja niiden seuraukset. Lopullisen valinnan tekee kuitenkin opiskelija itse.

Juurruttaminen/kehittämisideat

- Voimavaralähtöistä ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa on esitelty Savon ammattiopiston opinto-ohjaajille sekä sosiaali- ja terveysalan opettajille ja yhteistyöverkostoille.
- Etelä-Savon ammattiopiston uraohjaaja on soveltanut mallia omassa ohjaustyössään.
- Seuraavaksi toimintatavan soveltuvuutta testataan muiden alojen opettajien ja ohjaajien kanssa.

2. Sulautuvan ohjauksen toimintatapa

Toteuttaja

Etelä-Savon ammattiopisto (Esedu).

Kohderyhmä

Etelä-Savon ammattiopiston tekniikan alan opiskelijoita henkilökohtaisen tarpeen mukaan.

Tavoitteet

Erityisesti maahanmuuttajien koulutukseen tarkoitetun toimintatavan edelleen kehittäminen ja laajentaminen kaikille Tuumasta töihin -hankkeen kohderyhmille.

Edellä mainittu toimintatapa oli kehitetty yhteistyössä Kate-hankkeen kanssa. Kate-hankkeen päätoteuttajana on Liikelaitos Otavia Mikkelistä (Kansainväliset tulijat Etelä-Savon työelämä- ja yrittäjyyspolulle -matalan kynnyksen palvelumalli – KATE).

Toiminnan kuvaus

- Kokonaisvaltainen asiakkaan lähtötilanteen selvittäminen ja yhteisen suunnan löytäminen asiakasohjaukselle esimerkiksi haastattelun avulla.
- Selvitettiin asiakkaan aikaisempi osaaminen ja kartoitettiin työllistymisesteitä (esim. osaamisen puute).
- Asiakkaille esiteltiin erilaisia koulutukseen ja työelämään liittyviä vaihtoehtoja.
- Asiakkaiden ohjaaminen oikeiden palvelujen käyttäjäksi. Moniammatillinen verkoston yh-teistyö ja tiedonvälitys koettiin tärkeiksi.
- Työnantajan tarpeiden sekä opiskelijan olemassa olevan tai täydennettävän osaamisen yhdistäminen.
- Toteutuksessa hyödynnettiin aikaisemmin esiteltyä voimavaralähtöistä ja ratkaisukeskeistä toimintatapaa.

Esimerkkejä hankkeen aikaisesta toiminnasta

Lauri

Laurilla ei ole loppuun asti suoritettua koulutusta. Hän on työskennellyt palkkatuella usealla eri alalla.

Lauri ohjautuu hankkeeseen yhteistyöverkoston kautta. Hän on kiinnostunut autoalasta. Selkäkipujen vuoksi päätetään ensin järjestää työkokeilu, jossa samalla arvioitaisiin Laurin sopivuutta alalle. Työkokeilun jälkeen huomataan, että osaamista ja mielenkiintoa alalle on, mutta terveydellisistä syistä hän ei voi työskennellä autokorjaamossa. Yhdessä hanketyöntekijän kanssa pohditaan seuraavaa vaihtoehtoa. Laurille tarjoutuu mahdollisuus työskennellä palkkatuella myymälässä. Samalla asiakas aloittaa hanketoimijan kannustamana liiketoiminnan ammattitutkinnon suorittamisen.

Pekka

Pekka on ollut pitkään työttömänä. Aloittamaansa koulutusta hän ei voi suorittaa loppuun, koska rikosrekisterimerkintä estäisi työllistymisen alalle. Pekka ohjautuu hankkeeseen yhteistyöverkoston kautta. Hänen kanssaan oli jo aikaisemmin keskusteltu siitä, että pitkittyneen työttömyyden takia olisi hyvä kouluttautua uuteen ammattiin. Yhdessä hankkeen ohjaajan kanssa Pekka miettii häntä kiinnostavia työllistymisvaihtoehtoja, ja erilaisia urapolkuja saatiin näkyviin. Pekan toimeentulo muodostuu työmarkkinatuesta. Opintoihin olisi ollut mahdollista päästä omaehtoisena koulutuksena.

Kun koulutukseen hakeutumisen aika tuli, Pekka päättää kuitenkin lähteä palkkatukityöhön kolmannelle sektorille. Hankkeen ohjaaja ja Pekka pohtivat, voiko palkkatukityötä hyödyntää osana jonkin tutkinnon suorittamista, vaikka tehtävät eivät liity mihinkään aikaisemmin suunniteltuun urapolkuun. Sovitaan, että asiaan palataan tulevaisuudessa, jos kouluttautuminen alkaa kiinnostaa Pekka.

Huomiot, kokemukset, tulokset

Oppilaitoksen sisälle luotiin pajoja, joissa opiskelija, jolla ei vielä ole valmiuksia siir-tyä työelämäjaksolle, saattoi kehittää työelämän keskeisiä perustaitoja. Pajat toimivat myös työkokeilupaikkoina alasta kiinnostuneille, ja niissä voidaan kartoittaa alan soveltuvuus ennen hakeutumista koulutukseen.

Kehitettiin niin sanottua check-listaa, johon jokainen asiakkaan koulutus- ja työllistymispolkuun liittyvä viranomainen kirjaisi oman toimensa näkökulmasta oleelliset asiat. Esimerkiksi tietosuoja osoittautui ongelmaksi, ja tästä syystä katsottiin tarpeelliseksi määritellä, mitä tietoja voidaan jakaa ja missä niitä voi säilyttää niin, että ne näkyisivät kaikille.

Juurruttaminen/kehittämisideat

- Pajatoimintamallin kehittäminen joustavampien polkujen rakentamiseksi.
- Kouluttautumiseen ja työllistymiseen vaikuttavien tietojen kokonaisvaltainen hyödyn-täminen ohjauksessa, joita tullaan hyödyntämään ja jatkokehittämään työllisyyden kuntakokeilun yhteydessä.

3. Mentori-ohjaaja toimintapa

Toteuttaja

Tuumasta töihin -hanke, Diak.

Kohderyhmä

Ne hankkeessa mukana olleet asiakkaat ja opiskelijat, jotka ovat tarvinneet vahvis-tusta urasuunnitteluun, opiskeluvalmiuksiin- ja taitoihin sekä työllistymiseen.

Tavoitteet

- Tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja opiskelusta kiinnostuneiden asiakkaiden etsiminen ja toimiminen rinnalla kulkijana yhdessä sovitun tavoitteen mukaisesti yksilön hyvinvoinnin, elämänhallinnan sekä tuen tarpeet huomioiden.
- Asiakaslähtöisen yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa.
- Toteuttaa matalan kynnyksen lisätukea opiskelijalle opintojen sujuvaan suorittamiseen ja työllistymiseen.

Toiminnan kuvaus

- Mentoriohjaaja hyödyntää monipuolisesti ja asiakaslähtöisesti erilaisia yhteistyöverkostoja tehden yhteistyötä muun muassa kolmannen sektorin, viranomaisten, työnantajien ja asiak-kaiden kanssa. Hän jalkautuu mahdollisten asiakkaiden pariin, arkisiin ympäristöihin. Hän toimii sekä oppilaitoksessa että oppilaitoksen ulkopuolella.
- Mentoriohjaaja voi olla vierellä kulkijana jossakin yksittäisessä opintojen vaiheessa tai koko opiskelupolun ajan hakeutumisvaiheesta työllistymiseen asti.
- Mentoriohjaaja on oppilaitoksen käytössä ohjaajan roolissa. Hän voi olla koulutukseltaan esimerkiksi sosionomi, koulunkäynninohjaaja tai yhteisöpedagogi.
- Mentori-ohjaaja työskentelee joustavan työaikansa puitteissa tarpeen mukaan myös ns. virka-ajan ulkopuolella.
- Mentoriohjaaja tapaa asiakkaita kasvotusten, puhelimitse ja verkon välityksellä asiakkaan toivomalla tavalla ja asiakkaalle sopivissa paikoissa (esimerkiksi kirjastossa, kahvilassa tai asiakkaan kodissa).
- Mentori-ohjaajan työkuvaan kuuluu arjen asiakastyön lisäksi aktiivinen vaikuttaminen yhteis-kuntaan ja yhteisöihin muun muassa yhdenvertaisuutta edistäen.
- Opiskelupolkukäytänteiden kehittäminen kolmannen sektorin ja työllisyyspalvelujen kanssa opinnollistamisen kysymyksissä.
- Jalkautuminen muun muassa romaniväestön pariin arkisiin tilaisuuksiin (vierailut kodeissa, leireillä ja muissa juhlatilaisuuksissa).

Esimerkkejä hankkeen aikaisesta toiminnasta

Tanja

Tanja ohjautuu Tuumasta töihin -hankkeeseen etsivän työn kautta. Mentori-ohjaaja ja ohjattava tapaavat toisensa kuntouttavan työtoiminnan yksikössä. Keskustelujen ai-heina ovat aikuisena opiskelu, erilaiset koulutusalat sekä opiskelun edellytykset. Tan-jalta puuttuu ammatillinen koulutus. Nuoruudessa aloitetun tutkinnon suorittaminen oli jäänyt kesken. Tanjasta ajatus opiskelusta tuntuu kiinnostavalta, mutta myös jännit-tävältä ja hieman kaukaiseltakin. Tanja pohtii, uskaltaisiko hän hakeutua opiskele-maan ja miten hän tulisi opinnoista suoriutumaan. Hänelle on jo karttunut paljon osaamista kuntouttavassa työtoiminnassa.

Työpaikan ohjaaja sekä hankkeen mentori-ohjaaja ehdottavat Tanjalle opinnollista-mista. Tanja tarttuu mahdollisuuteen. Tanjan toteuttamia ja työympäristön mahdollis-tamia tehtäviä verrataan mentori- ja työpaikkaohjaajan toimesta tietyn tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin, osaamistavoitteisiin ja asetettuihin kriteereihin. Ammatilli-sen oppilaitoksen opettaja tuli tunnistamaan työympäristön kyseisen tutkinnon osan vaatimuksia vastaavaksi. Ohjattavan osaamista tunnistettiin kyseisen ammattialan substanssi- ja ohjausosaamista omaavan työpaikkaohjaajan toimesta, ja osaaminen kirjattiin erilliselle osaamiskortille. Näin hän sai omaa osaamistaan näkyvämmäksi, ja motivaatio sekä rohkaistuminen opiskelua kohtaan kasvoi.

Myöhemmin Tanja hakeutuu jatkuvan haun kautta ammatilliseen oppilaitokseen ky-seisen tutkinnon osan suorittajaksi, tulee siihen valituksi ja ohjautuu hyvin dokumen-toidun osaamisensa kautta suoraan näyttöön.

Roosa

Roosa ohjautuu Tuumasta töihin -hankkeen asiakkaaksi oman vastuuopettajansa suosittelun kautta. Hanketyöntekijä ottaa puhelimitse yhteyttä opiskelijaan, kertoo hankkeen tarjoamasta tuesta ja kartoittaa opiskelijan lähtötilannetta sekä tuen tarpei-ta. Roosalle on kertynyt runsain määrin rästitehtäviä, ja opinnot uhkaavat viivästyä ja jopa keskeytyä olemassa olevasta motivaatiosta huolimatta.

Roosa kertoo olevansa enemmän tekijä kuin lukija ja kirjoittaja, ja tekstin tuottaminen ja laajojen asiakokonaisuuksien jäsentäminen tuntui hänestä hankalalta. Korona-aika ei mahdollistanut hanketyöntekijän ja Roosan tapaamista eikä kasvokkain toteutuvaa rinnalla kulkemista opiskelun arjessa. Puhelimen ja verkon välityksellä luonteva ja luottamuksellinen yhteistyösuhde saadaan kuitenkin muodostumaan heidän välilleen.

Hanketyöntekijä avaa oppimistehtäviä ja näyttöjen ammattitaitovaatimuksia arkiselle kielelle. Hän tarjoaa Roosalle vinkkejä myös opiskelutaitojen kehittämiseen ja ohjeita tekstien tuottamiseen sekä tiedon jäsentämiseen. Yhteistyö herättää myös antoisia ammatillisia keskusteluja Roosan ja sattumoisin myös saman alan ammatillista osaamista omaavan hanketyöntekijän välille. Rästiin jääneet tehtävät tulevat suorite-tuiksi, ja hänen opintonsa alkavat hanketoimijan tuella edistyä entistä paremmin.

Huomiot, kokemukset, tulokset

- Luottamuksen rakentuessa mentori-ohjaaja on voinut tukea opiskelun lisäksi muissakin elämään liittyvissä asioissa oman osaamisensa raameissa, ja hän on ohjannut asiakasta sopivan palvelun piiriin kulttuurisensitiivisyyden huomioiden.
- Mentori-ohjaajan apu on koettu matalan kynnyksen arkiseksi tueksi, eikä tukea hakeva opiskelija ole sosiaalisesti leimautunut.
- Sekä asiakkailta että yhteistyökumppaneilta saadun palautteen mukaan mentori-ohjaajan rooli on ollut keskeinen yksilöiden sujuvien opintopolkujen rakentami-sessa.
- Mentori-ohjaajan ja asiakkaan samanlainen kulttuuritausta usein edistää ohjaus-suhteen rakentumista.
- Toisen asteen oppilaitoksissa esimerkiksi opettajilla ei ole tällä hetkellä riittävästi resursseja tehdä vastaavanlaista työtä tässä muodossa.

Juurruttaminen/kehittämisideat

- Mentori-ohjaajia olisi hyvä saada toisen asteen oppilaitoksiin toimimaan ”koulutsemppareina.”
- Mentori-ohjaajaa voisi hyödyntää myös koulutus- ja oppisopimuspaikkojen sekä työpaikkojen etsimisessä.
- Mentori-ohjaajan koordinoima asiakaslähtöinen yhteistyö eri toimijoiden välillä on hyödyllistä.

4. Tarvelähtöisen ohjauksen toimintapolku

Toteuttaja

Ammattiopisto SAMIedu

Kohderyhmä

- Vaikeasti työllistyvät henkilöt, joilta joko puuttuu ammatillinen koulutus tai jotka ovat työt-tömiä tai työttömyysuhan alaisia tai jo opiskelevat oppilaitoksessa tai olivat esimerkiksi kolmannen sektorin asiakkaita.
- Opiskelijat, joilla on ollut ongelmia päästä alkuun yhteisten tutkinnon osien (YTO-opintojen) suorittamisessa.

Tavoitteet

- Tarjota lisää tukea ja ohjausta opintojen kaikissa vaiheissa opiskelijan tarpeiden mukaan.
- Ohjaus- ja uraohjausmallin kehittäminen verkostoyhteistyössä koulutusorganisaation sisällä.
- Yhteistyön kehittäminen ja tiivistäminen kolmannen sektorin kanssa asiakkaan tarpeet edellä.

Toiminnan kuvaus

Hankkeen ohjaaja teki laaja-alaista yhteistyötä sekä oppilaitoksen sisällä että sen ulkopuo-lella eri viranomaistoimijoiden, kolmannen sektorin sekä työelämän kanssa. Tällainen mo-nimuotoinen ohjaajan työrooli koettiin tarpeelliseksi oppilaitoksessa sujuvan koulutuspolun mahdollistajana. Ohjaaja oli mukana jo keskusteluissa, joita käytiin hakeutumisvaiheessa, ja pystyi näin tunnistamaan tuen tarpeita etukäteen. Hän ohjasi asiakkaita oikeiden tukipal-velujen piiriin tarvelähtöisesti ja laaja-alaisesti oppilaitoksen sisä- ja ulkopuolella.

- Ohjaaja tarjosi YTO-pienryhmässä (n.10 opiskelijaa) yhdessä opettajan kanssa opintojen ja digitaitojen tukemisen lisäksi kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistä-mistä. Käytännössä tehtiin esimerkiksi yhdessä ruokaa.
- Ohjaaja toimi tarpeen mukaan opiskelijan mukana asiointitukena eri palveluissa ja saattoi tämän koulutussopimuspaikoille ja tutustumaan eri aloille.
- Ohjaaja toimi opettajan työparina, tsemppasi ja kävi luottamuksellisia keskusteluja opiskelijan kanssa.
- Opiskelijan tarpeet kartoitettiin hankkeen toimintaan liittyneellä laaja-alaisella haas-tattelulla, jonka pohjalta etsittiin erilaisia ratkaisuja opinnoissa etenemiseen.
- Yhteistyötä tiivistettiin kolmannen sektorin opinnollistamisella sekä yhdistämällä ammatillisia että yhteisiä tutkinnonosia työympäristöihin.
- Yhteistyötä tehtiin eri työnantajien kanssa, ja opiskelijoiden työelämätaitoja pyrittiin vahvistamaan.

Esimerkkejä hankkeen aikaisesta toiminnasta

Antti

Antti opiskelee toista vuotta ammatillista perustutkintoa. Hän on opiskellut opintojen alus-ta alkaen YTO-opintoja pienryhmässä. Hänelle on kertynyt paljon poissaoloja. Ammatilliset opinnot ja työelämäjaksot eivät ole sujuneet odotetusti.

Hanketyöntekijä saattaa Antin uuteen harjoittelupaikkaan ja käy tapaamassa häntä viikoit-tain. Hän on myös mukana ja tukena oppilaitoksen ja työnantajan välisessä yhteistyössä. Antti osallistuu hankkeen toteuttamaan YTO-opintojen opiskelupajaan. Hanketyöntekijä tar-joaa oppimisen tuen lisäksi myös asiointiapua ja tukea vapaa-aikaan liittyvien asioiden hoitamiseen.

Antti oppii ilmoittamaan etukäteen poissaoloistaan ja on alkanut viihtyä oppilaitoksessa paremmin. Opinnot etenevät, vaikka opiskelu tapahtuukin etänä koronan vuoksi.

Fatima

Fatima aloittaa ammatillisen perustutkinnon opiskelun oppisopimuksella. Hän on ollut alusta alkaen hankkeen ohjauksessa ja saanut hanketyöntekijän tukemana ammatilliset opintonsa sujumaan hyvin.

Opintojen alkuvaiheessa Fatima on sosiaalisesti arka ja hänen itsetuntonsa on heikko. Vuoden aikana hän saa lisää rohkeutta. Yhteisten tutkinnon osien opiskelu tuottaa kuiten-kin hänelle vaikeuksia. Ryhmät vaihtuvat ja itsenäinen opiskelu vaatii valmiuksia, joita Fatimalla ei ole.

Fatiman tietotekniset taidot ovat alussa lähes olemattomat. Opintojen kuluessa Fatima alkaa käydä hanketyöntekijöiden toteuttamassa YTO-pienryhmässä, ja opinnot lähtevät etenemään sujuvammin. Pikkuhiljaa hänen tietotekniset taitonsa alkavat kehittyä. Hän saa lisää rohkeutta ja motivaatiota myös muiden YTO-opintojen suorittamiseen. Koronasta johtuen hänet lomautetaan. Hanketyöntekijöiden yhteydenottojen avulla Fatima kuitenkin jatkaa opintojaan.

Huomiot, kokemukset, tulokset

- Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa sujuvoittaa opiskelupolkua.
- Opiskelijan hyvinvointi paranee, YTO-aineet saadaan suoritettua, jolloin koko tutkinnon suorittaminen mahdollistuu.

Juurruttaminen/kehittämisideat

Opiskelutsemppari-toiminnan sekä opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin huomioivan YTO-pienryhmätoiminnan vakiinnuttaminen osaksi oppilaitoksen toimintana.

Kaikille edellä esitetyille toimintatavoille on ollut ominaista asiakkaana olevien opiskelijoiden kokonaisvaltainen lähtötilanteen kartoitus sekä opiskelijan hyvinvoinnin, osallisuuden ja elämänhallinnan huomioiminen. Voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote asiakasohjauksessa mahdollistaa vaiheittain etenevän, opiskelijan henkilökohtaisen tilanteen ja tarpeet huomioivan koulutuspolun rakentumisen. Samalla opintojen keskeyttäminen vähenee ja minäpystyvyyden tunne kasvaa. Nämä teemat eivät ole nousseet riittävästi esille opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa, jotka laaditaan oppilaitoksissa. Asiakaslähtöinen ohjaus ja tiivis verkostoyhteistyö korostuvat myös syrjäytymisen ehkäisyssä.

Artikkelissa Tuumasta töihin -ohjausmalli esitellään toimintatapojen pohjalta syntynyt kokonaismalli. Edellä esiteltyjä toimintatapoja voidaan hyödyntää myös erillisinä.

Tuumasta töihin -ohjausmalli