Podcast 3. Tarvelähtöisen ohjauksen toimintapolku
Tarvelähtöisen ohjauksen toimintapolku -podcastin tekstivastine
Jarmo Kankkunen [00:00:00]: Kuuntelet Tuumasta töihin, sujuvat koulutuspolut toisella asteella -hankkeen kolmatta podcastia, jossa käsittelemme sujuvaa koulutuspolkua koulutuksen aikana erityisesti ammattiopisto Samiedun käytäntöjen kautta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Erityisesti YTO-pienryhmäopetusta sekä Valman ja ammatillisen koulutuksen yhdistymistä. Keskustelemme myös Tuumasta töihin hanketyöntekijän roolista Samiedun tarvelähtöisessä ohjausmallissa. Keskustelussa mukana ovat minä hanketyöntekijä Jarmo Kankkunen.
Paula Niskanen [00:00:38]: Sekä erityisopettaja Paula Niskanen. YTO-opinnot ovat yhteisiä tutkinnon osia, joiden laajuus on 35 osaamispistettä ja ne kuuluvat jokaiseen perustutkintoon.
Jarmo Kankkunen [00:00:53]: No millaisia haasteita kohderyhmän opiskelijoilla yleensä esiintyy?
Paula Niskanen [00:00:59]: Opiskelijamme ovat hyvin eritasoisia ja heidän ongelmansa ovat hyvin erilaisia. Hankkeemme kohderyhmän opiskelijoista suurimmalla osalla on edellisestä opinnoista pidempi aika. Joillakin jopa kymmenen vuotta. Heillä suurimpana haasteena ovat opiskelutaidot, joista korostuvat puutteelliset digitaalisten oppimisalustojen ja välineiden käyttö. Lisäksi matemaattisten aineiden opiskelu sekä vieraiden kielten opiskelu on haasteellista. Osa on ollut pidempään pois työ- sekä opiskeluelämästä ja heillä on taustalla oppimisvaikeuksia. Voi olla mielenterveys- ja päihdeongelmia tai muita oppimisen haasteita kuten vammautuminen tapaturmaisesti. Opiskelijat ovat eläneet useita vuosia sivussa yhteiskunnasta. He ovat arkoja aloittamaan opiskelut ja tutustumaan toisiin ihmisiin. Omasta elämästä selviäminen vaatii voimia ja he tarvitsevatkin paljon tukea opiskeluun ja luotettavan henkilön, joka kulkee heidän rinnallaan koko opiskelujen ajan. He kaipaavat myös paljon kannustusta, jolla heidät saadaan uskomaan heidän omiin kykyihinsä ja taitoonsa oppia. Myös tulevaisuuden uskon luominen on tärkeää.
Jarmo Kankkunen [00:02:20]: Kyllä vain. Miten heidän kanssa sitten tästä eteenpäin edetään?
Paula Niskanen [00:02:26]: Pienin harppauksin. Ensin on luotava luottamuksellinen suhde opettajaan tai ohjaajan sekä opiskelijan välillä. Siksi kokonaisvaltainen ohjaaminen on tärkeää eikä opiskelijaa saa missään nimessä pompotella henkilöltä toiselle. Opiskelijoita on tärkeää saada luottamaan myös opiskelijakavereihin ja siihen, että ryhmässä voi olla oma itsensä. Vertaistuki on tärkeää. Opiskelijan on huomattava, että myös muilla on samanlaisia ongelmia, kuin heillä itsellään.
Jarmo Kankkunen [00:03:00]: Miten sitten toimitaan, kun oppilaitokseen tulee tällainen opiskelija, jolla havaitaan vaikeuksia opiskeluvalmiuksissa ja tausta on ongelmallinen?
Paula Niskanen [00:03:14]: Alamme hanketoimijoina kulkemaan tiivisti hänen rinnallaan ja auttamaan mitä moninaisimmissa asioissa. Pohdimme aina alussa yhdessä, mitä ongelmia opiskelijalla on, mitä tukea ja apua hän tarvitsee, kuinka voisimme häntä auttaa ja kuinka saisimme tämän tuen järjestettyä. Asenteemme on, että autamme kaikessa. Jos emme johonkin itse pysty, ohjaamme opiskelijan kädestä pitäen sellaisen henkilön luo, joka osaa häntä auttaa. Alussa tuemme paljon ja sitten kun opinnot lähtevät hyvin etenemään niin vähennämme pikku hiljaa tukea ja annamme opiskelijoille enemmän vastuuta omista opinnoistaan.
Jarmo Kankkunen [00:04:00]: Kyllä vain. Täytyykö tähän toimintaan tulla mukaan heti opiskelujen alussa?
Paula Niskanen [00:04:06]: Ei toki. Useimmat tulevat vasta vähän aikaa opiskeltuaan, kun huomataan, etteivät opinnot ole alkaneet edetä toivotulla tavalla. Osa tulee vasta siinä vaiheessa, kun ovat saaneet jo ammatilliset valmiiksi ja huomataan, että YTO:t ovat vielä pahasti kesken.
Jarmo Kankkunen [00:04:24]: Miten tällainen hankkeen YTO-pienryhmä sitten sai alkunsa?
Paula Niskanen [00:04:29]: Vuosi sitten tammikuussa kävimme yhdessä Savonlinnan toimintakeskuksella haastattelemassa kahta oppisopimuksella opiskelevaa merkonomiopiskelijaa. Keskustelun aiheena oli se, että heidän YTO-opintonsa eivät olleet lähteneet kulkemaan vaikka ammatilliset opinnot olivat sujuneet hanketyöntekijän tuella hyvin. Heidän ongelmanaan oli, että opiskelutaidot eivät riittäneet itsenäiseen opiskeluun eikä rohkeus riittänyt opiskella isossa ryhmässä. He kokivat myös hankalaksi sen, että opettaja vaihtui jatkuvasti. Silloin sain idean, koska tiesin, että on olemassa opiskelijoita, jotka ovat samassa tilanteessa ja keksin koota heidät yhteen. Niinpä heti seuraavana maanantaina aloitinkin oman ryhmän hankkeen piirissä olevien opiskelijoiden YTO-opintoja varten.
Jarmo Kankkunen [00:05:31]: Mikä on YTO-pienryhmän kantava ajatus?
Paula Niskanen [00:05:35]: Koko toiminta lähtee luottamuksellisen ja rauhallisen oppimisympäristön luomisesta. Tässä pienryhmässä opiskelijat eivät vaihdu jatkuvasti, vaan he oppivat tuntemaan toisensa. Myös opettaja on pysynyt koko ajan samana ja opettaa kaikkia oppiaineita ja opiskelijat tietävät, että heitä autetaan asiassa kuin asiassa. Tai kuten jo aiemmin sanoin, jos ei itse osata auttaa, niin ohjataan henkilökohtaisesti sellaisen henkilön luo, joka pystyy auttamaan eli ketään ei jätetä yksin. Opiskelijat saavat jatkuvaa ohjausta opintoihin ja läsnäolo ryhmässä onkin ollut aktiivista. Heitä on ohjattu myös kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja ystävyyssuhteiden luomiseen toisten kanssa. Siinä on myös onnistuttu. Ystävystymiseen on pyritty muun muassa yhteisillä tapahtumilla kuten pikkujouluilla. Olemme harjoittaneet yhdessä myös kädentaitoja.
Jarmo Kankkunen [00:06:35]: Hyvältä kuulostaa. Vaikuttiko keväällä 2020 alkanut koronaepidemia toimintaanne?
Paula Niskanen [00:06:44]: Totta kai se vaikutti meihin niin kuin kaikkiin muihinkin. Yhteiset maanantaipajat loppuivat kun siirryttiin maaliskuun puolivälissä etäopetukseen. Se oli todella harmi, koska toimintamalli lähti muuttumaan. Onneksi olimme kuitenkin jo päässeet tässä toiminnassa hyvään alkuun ja luoneet opiskelijoihin luottamuksellisen suhteen. Sen varassa etätoimintakin sujui. Kaikilla opiskelijoilla ei kuitenkaan ollut käytössään tietokonetta, joten digitaalisten oppimisympäristöjen käyttö ei onnistunut kaikkien kanssa.
Jarmo Kankkunen [00:07:18]: Miten sitten toimittiin?
Paula Niskanen [00:07:20]: Hanketoimijoina pidimme yhteyttä opiskelijoihin säännöllisesti puhelimitse. Osa teki tehtäviä verkossa mutta suurin osa hankkeemme opiskelijoista halusi tehtävät paperilla. Toimitinkin tehtäviä postitse ja osalle jopa vein suoraan heidän kotipihalleen. Tavattiin pihalla, jossa katsottiin läpi, mitä he olivat saaneet edellisistä tehtävistä tehtyä ja sitten annoin uusia tehtäviä sekä ohjeita siihen, kuinka niiden kanssa edettiin. Toukokuun kaksi viimeistä viikkoa olimme taas muutamien oppilaiden kanssa lähiopetuksessa koululla.
Jarmo Kankkunen [00:08:03]: Sitten tuli kesä ja kesälomat. Syksyllä kun koulu alkoi, koko oppilaitos siirtyi lähiopetukseen. Mikä oli meidän YTO-pajaopiskelijoiden tilanne silloin?
Paula Niskanen [00:08:15]: Opiskelijoiden kesä oli sujunut vaihtelevasti. Meillä oli joku opiskelija, joka oli ollut koko kesän töissä kaupassa ja oli saanut hyvin opintojaan eteenpäin. Osa oppisopimusopiskelijoista oli ollut lomautettuina. Valmistumisaikataulu oli kuitenkin vuoden lopussa, joten aikataulu oli kireä. Heidän kanssaan jouduimme keksimään monia erilaisia joustavia ratkaisuja, kuten esimerkiksi että he opiskelivat itsenäisesti YTO-aineita iltaisin ja viikonloppuisin ja kävivät hakemassa sitten ohjeita ja opastusta maanantaisin. Korona-aika toi myös Tuumasta töihin -hankkeeseen uutta asiakaskuntaa, sillä osa oppilaitoksen opiskelijoista oli pudonnut etäopetusaikana opinnoistaan ja tarvitsivat syksyllä lisää tukea opiskelujen uudelleen käynnistämiseen. Sitten jollakin opiskelijalla kesä oli niin hankala, että opinnot olivat keskeytyneet mutta he ovat myöhemmin palanneet opiskeluun.
Jarmo Kankkunen [00:09:19]: Kyllä. Oliko Tuumasta töihin -hankkeessa erityisiä onnistumisia etenkin YTO-pienpajan osalta?
Paula Niskanen [00:09:27]: Kyllä, todellakin. Esimerkiksi opiskelijoista tämä koko idea lähti liikkeelle ja jolla ei ollut vuosi sitten tammikuussa vielä YTO-suorituksia, on saanut kaikki YTO:t suoritettua ja valmistui nyt tammikuussa. Kerrotko, mitä Valma-opinnot ovat?
Jarmo Kankkunen [00:09:46]: Valma-opinnot ovat ammatilliseen koulutukseen valmistavaa koulutusta, jotka ovat suunnattu nuorille, joilla ei ole vielä valmiuksia siirtyä opiskelemaan ammatillista tutkintoa. Valma-opinnot kestävät maksimissaan yhden vuoden.
Paula Niskanen [00:10:01]: Mihin asioihin näiden Valma-opintojen alussa kiinnitetään huomiota?
Jarmo Kankkunen [00:10:06]: Tänä päivänä nuorilla on usein päivärytmin kanssa ongelmia. Heillä on myös haasteita sosiaalisissa taidoissa ja perusopiskeluvalmiuksissa. Alussa keskitymme opiskelurytmin löytymiseen ja useat tarvitsevat niin sanotun kevennetyn alun esimerkiksi koulupäivien tai kouluviikkojen lyhentämiseen. Ryhmäytyminen ja toisiin tutustuminen vie alussa oman aikansa. Myös koulun ja sen käytäntöihin tutustuminen ottaa aikansa. Opiskeluvalmiuksien vahvistaminen on alkuvaiheessa tärkeää. Jokainen opiskelija etenee oman osaamisensa ja jaksamisensa mukaan.
Paula Niskanen [00:10:50]: Minkälainen rooli sinulla hanketyöntekijänä on Valmassa?
Jarmo Kankkunen [00:10:54]: Hanketyöntekijänä toimin vastuuopettajan ja eri tukipalveluiden- ja muotojen tukena. Olen vastuuopettajan kanssa rakentamassa YTO-opintopolkua ja antamassa yksilöllistä tukea opiskelijoille. Ohjaan opiskelijoita esimerkiksi työpajoissa ja muissa harjoittelupaikoissa.
Paula Niskanen [00:11:14]: Miten opiskelu Valmassa tapahtuu?
Jarmo Kankkunen [00:11:18]: Valmassa opiskelu on käytännönläheistä. Ohjauksessa korostuvat yksilölliset tarpeet. Toiset ohjautuvat enemmän työpaikalla opiskelemaan ja etsimään omaa alaansa. Osalla opiskelijoista ei ole vielä valmiuksia lähteä opiskelemaan ryhmän ulkopuolelle, joten heidän kanssaan keskitytään enemmän opiskeluvalmiuksien tukemiseen.
Paula Niskanen [00:11:42]: Mitä opiskelu sisältää?
Jarmo Kankkunen [00:11:46]: Opiskeluvalmiuksien tukeminen ja vahvistaminen pitää sisällään äidinkielen, matemaattisten taitojen sekä digiosaamisen vahvistamista, työelämätaitoja eli työelämän pelisääntöjen opettelua. Uravalmennus eli oman alan ja elämänpolun löytäminen on hyvin keskeisessä roolissa Valma-opetuksessa. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus halutessaan suorittaa jonkin ammatillisen tutkinnon osa.
Paula Niskanen [00:12:17]: Onko tämä sitä tarvelähtöistä ohjausta ja miten sitä sovitetaan yhdessä Valma-opetuksen kanssa?
Jarmo Kankkunen [00:12:23]: Tämä on juuri sitä mallia, mitä olemme rakentaneet. Toiminnan tavoitteena on huomioida opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Työssäni saatan opiskelijoita työssäoppimispaikoille sekä koulun sisälle eri aloille tutustumaan. Ohjaan myös opiskelijoita YTO-opintojen yksilölliseen ohjaamiseen ja suorittamiseen.
Paula Niskanen [00:12:48]: Oletkin toiminut välillä työparinani niissä?
Jarmo Kankkunen [00:12:50]: Kyllä vain. Samalla olen kehittänyt verkostoyhteistyötä. Verkostoyhteistyön kehittäminen on pitänyt sisällään verkostopalaverien järjestämistä, joissa on ollut kiitettävä osanotto: on ollut osallistujia TE-palveluista, TYP:stä, Ohjaamosta ja niin edelleen. Yksi tärkeä rooli on vastuuopettajan työparina toimiminen. Lisäksi toimin tsempparina ja rohkaisen opiskelijoita ja käyn heidän kanssaan luottamuksellisia keskusteluja.
Paula Niskanen [00:13:28]: Sinulla tuntuu olevan monipuolinen rooli hanketyöntekijänä tässä Tuumasta töihin-hankeessa, kertoisitko siitä vielä tarkemmin?
Jarmo Kankkunen [00:13:36]: Kyllä. Pyrin opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja olen mukana jo hakuvaiheessa. Samoin olen tärkeässä roolissa siinä vaiheessa, kun opiskelut alkavat: olen vastaanottamassa opiskelijoita ja ohjaamassa heidät oikeaan luokkatilaan. Etenkin opiskelijoiden alkuvaiheessa on tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden sekä heidän sidosryhmiensä kesken. Samoin yhdessä opiskelijoiden kanssa mietimme työssäoppimispaikkoja, käydään tutustumassa niihin. Perehdytetään opiskelija ja sitten kun työssäoppiminen alkaa niin jatkuva seuranta opiskelijoiden ja työpaikan henkilöstön kesken. Jos ongelmatilanteita tulee, niin yleensä olen siellä paikalla keskustelemassa ja selvittelemässä niitä. Sen lisäksi ohjaan opiskelijoita YTO-pajaan.
Paula Niskanen [00:14:33]: Tässä yhteistyö onkin toiminut erittäin hyvin.
Jarmo Kankkunen [00:14:35]: Kyllä. Samoin, kun opiskelija lähtee tutustumaan eri aloille oppilaitoksen sisällä, olen siellä mukana saattamassa häntä sinne. Lisäksi ohjaan opiskelijoita eri palveluiden käyttämiseen oppilaitoksen sisällä, esimerkiksi opot, palveluohjaajat, kuraattorit sekä talon ulkopuolisiin palveluihin, esimerkiksi Kelaan. Samoin kehitän YTO-opintoja työelämälähtöiseksi.
Paula Niskanen [00:15:06]: Okei, miten tämä on toteutettu?
Jarmo Kankkunen [00:15:08]: Olen mukana yhdistämässä YTO-opintojen suorittamista kolmannen sektorin työpajoilla. Lisäksi olen Tuumasta töihin -hankkeessa rakentamassa opinnollistamisen polkuja eri työpajoille. Lisäksi osallistun uuden uraohjausmallin kehittämiseen Samiedussa muiden ohjaushankkeiden kanssa.
Paula Niskanen [00:15:29]: Mikä on mielestäsi ollut Tuumasta töihin -hankkeen tärkein anti?
Jarmo Kankkunen [00:15:35]: Olemme tarjonneet kokonaisvaltaista tukea opiskelijalle juuri hänen tarpeistaan käsin. Olemme menneet yksilö edellä ja pystyneet vastaamaan yksilön tarpeeseen ja tukemaan häntä. Ilman hanketoimijan monipuolista apua yksilöiden polku olisi saattanut katketa. Lisäksi yhtenä näkyvänä antina on Savonlinnan kaupungin nuorisoverstaan metallipajan perustaminen Samiedun yhteyteen.
Paula Niskanen [00:16:02]: Kuulostaa mielenkiintoiselta, voisitko kertoa siitä tarkemmin?
Jarmo Kankkunen [00:16:06]: Nuorisoverstaan puupajan kanssa olemme olleet yhteistyössä jo useamman vuoden ajan ja heiltä tuli selväksi sellainen puute, että metallipaja on tarpeellinen mutta heillä ei ole tiloja siihen metallipajan perustamiseen. Yhteistyössä neuvottelimme meidän Samiedun johdon kanssa ja löysimme yhteiset tilat Samiedun kampukselta ja metallipajan toiminta käynnistyi Samiedun kampuksella noin vuosi sitten. Siellä on ollut meidän valmalaisia opiskelijoita tutustumassa työelämäjaksolla, samoin meidän koulussa keskeyttämisuhan alla olevia opiskelijoita on ohjautunut sinne metallipajalle. Siellä metallipajalla on maksimissaan kuusi opiskelijaa yhtä aikaa, joten ohjaaja metallipajalla pystyy keskittymään henkilökohtaiseen ohjaukseen jokaisen opiskelijan kanssa. Parhaillaan päivitetään siellä suoritettavien tutkintojen sisältöä.
Paula Niskanen [00:17:09]: Yhteistyömme Tuumasta töihin -hankkeessa on toiminut hyvin. Olemme onnistuneet puhaltamaan yhteiseen hiileen. Meillä on ollut yhteiset tavoitteet ja samanlainen näkemys toiminnasta. Yhteistyömme on ollut sujuvaa ja päivittäistä ja myös yhteistyömme opiskelijoiden eri verkostojen kanssa on toiminut luontevasti. Kiitämmekin kaikkia meidän kanssa yhteistyötä tehneitä.
Jarmo Kankkunen [00:17:31]: Näin teemme.
Paula Niskanen [00:17:34]: Jarmo, näetkö jotain kehittämiskohteita vielä tulevaisuudessa?
Jarmo Kankkunen [00:17:39]: Tuota… Sellainen, että kohta varmaan täytyisi osata valmistautua tulevaan oppivelvollisuuden laajentamiseen ja sen toteuttamiseen huolellisesti Samiedun sisällä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi kuntakokeilu tuo meille uusia opiskelijoita taloon, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta kuin normiopiskelijat.