Häpeästä turvaverkkoihin
Kuulun sukupolveen, jonka peruseetokseen on kuulunut elämästä selviytyminen. Lapsuuteni mielenmaisemassa ei voinut kuvitellakaan, että kodin tai perheen asioihin olisi haettu apua ulkopuolelta
”Sossua” tai työvoimatoimistoa ei tunnettu perheemme sanastossa, vain huono-osaiset saattoivat kääntyä näiden viranomaisten puoleen.
”Sossua” tai työvoimatoimistoa ei tunnettu perheemme sanastossa.
Kotini näkemys oli sodanjälkeisen sukupolven näkökulma. Näkökulma, josta olemme terveellä tavalla edenneet hyvinvointivaltion turvaverkostojen hyödyntämiseen.
Tukiverkostoja on tarvittu entistä herkemmin tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten edessä. Näitä ovat esimerkiksi globalisaatio, maailmankaupan vapautuminen ja kilpailuyhteiskunnan syntyminen sekä ennalta arvaamattomat muutokset yritysten ja työntekijöiden urapoluilla. Yhtenä hetkenä jokin teollisuuden ala on saattanut olla maailmanhuipulla, mutta seuraavassa hetkessä menettänyt markkinat ja irtisanonut tuhansia ihmisiä.
Tällaisessa mullistuksessa, jossa markkinat reagoivat ja toimivat todella nopeasti, toimii ihminen hitaasti ja vanhan ajattelumallin mukaisesti. Siksi syrjäytymisestä, tai syrjäyttämisestä, on tullut usean kokemus. Syrjäytymisen kokeneita on jokaisen perhe- tai tuttavapiirissä.
Nykyään pidämme Kelan tukiin turvautumista tai työttömyyttä normaaleina jaksoina elämässämme. Olemme hyväksyneet sen, että työpolkumme katkeilee eikä muodosta eheää kokonaisuutta.
Samanaikaisesti yhteiskunnassamme, varsinkin ennen vaaleja, jokainen taho vaatii yhteiskunnallisen eriarvoisuuden polun katkaisemista. Syrjäyttäminen näkyy lapsissamme, nuorissamme, pakolaisissamme ja vanhuksissamme tavalla, johon emme ole tottuneet. Hyvinvointivaltiomme näyttääkin yllättävän pahoinvoivalta.
Hyvinvointivaltiomme näyttääkin yllättävän pahoinvoivalta.
Diakin yksi keskeinen tehtävä korkeakouluna on tutkia ja kehittää hyvän elämän edellytyksiä ja lähimmäisyyttä. Siksi tässäkin Dialogin numerossa artikkelit nostavat syrjäytymisen esille, ei pelkästään ongelmalähtöisesti, vaan ratkaisuja pohtimalla: Mistä syrjäytyminen johtuu ja miten siihen voisi puuttua? Miten yhteiskunta ja palvelujärjestelmän aukot voivat syrjäyttää nuoria ja millaiset palvelut vähentäisivät nuorten syrjäytymistä? Miten eriytymiskehitykseen voidaan vaikuttaa? Miten kotoutumista voidaan kehittää maahanmuuttajien tukemiseksi?
Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901293365