Työkirjoista apua maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden työharjoittelun reflektointiin ja kielitaidon arviointiin

Sairaanhoitajan ja sosionomin ammateissa korostuu vuorovaikutus asiakkaiden, omaisten ja työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Kommunikointia tarvitaan myös erilaisten ammatillisten yhteistyöverkostojen suuntaan. Terveys- ja sosiaalialan ammatit ovat perusluonteeltaan kielellisiä, joten ne tuovat haasteita maahanmuuttajille, joiden kielitaito on kehittyvässä vaiheessa.

Oman toiminnan reflektointi ja itsearviointi korostuvat eettisesti herkässä terveys- ja sosiaalialan työssä. Näitä taitoja ei korosteta kaikissa opiskelukulttuureissa yhtä paljon kuin Suomessa. Tasavertainen ja vastavuoroinen vuorovaikutus voivat tuntua vierailta hierarkkiseen kulttuuriin tottuneelle.

Miten opiskelijan reflektiotaitoja voidaan auttaa kehittymään työharjoittelussa? Miten antaa palautetta kielitaidosta?

Diakin Maahanmuuttajat korkeakoulutukseen ja työelämään -hankkeessa laaditut ohjausmateriaalit antavat taustatukea ja käytännöllisiä vinkkejä opintoihin liittyvien harjoittelujen arkeen. Työpaikkaohjaajan opas, Opiskelijan työkirja ja Ohjauksen työkirja muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden, joka auttaa jäsentämään ja reflektoimaan harjoittelussa opittua sekä arvioimaan kielitaitoa.

Tietoisemmaksi omista ohjaustaidoista

Ammattikorkeakouluopinnoissa harjoittelut ovat tärkeässä osassa koulutusta, ja esimerkiksi Diakissa sairaanhoitajaopiskelijoilla on seitsemän eri pituista harjoittelua ja sosionomiopiskelijoilla kolme pitkää kolmen kuukauden harjoittelua.

Oman toiminnan reflektoiminen on tärkeää niin opiskelijalle kuin ohjaajallekin.

Työpaikkaohjaajan työ on vastuullista ihmissuhdetyötä, jossa ohjaaja antaa opiskelijalle ammatillisen kasvun aineksia ja välittää vaikutteita ammattiroolista, asenteista ja ammattitaidosta. Oman toiminnan reflektoiminen on tärkeää niin opiskelijalle kuin ohjaajallekin, ja molemmat tarvitsevat työkaluja, jotta työharjoittelu tukisi opiskelijaa eteenpäin ja opiskelijan ammatti-identiteetti kehittyisi.

Dialoginen ohjaus ammatillisen kehittymisen tukena – Työpaikkaohjaajan opas antaa ohjaajalle näkökulmia oman ohjausosaamisen kehittämiseen. Opas johdattaa ohjaussuhteen peruskysymysten äärelle sekä antaa eväitä ohjauskeskusteluun ja dialogitaitojen kehittämiseen. Kannustus kunnioittavaan ja reflektiiviseen kohtaamiseen kulkee punaisena lankana läpi oppaan. Päällimmäinen viesti on lohdullinen: dialogitaitoja voi oppia.

Opiskelijan työkirja reflektiotaidon apuna

Harjoittelun aikana opiskelijan on hyvä kirjata muistiin, mitä harjoittelun aikana tapahtui ja miten oppiminen työpaikalla sujui. Samoin on hyvä kuvata, mikä harjoittelussa ihmetytti, tuntui vaikealta tai onnistui hyvin.

Reflektoimalla omaa tekemistään opiskelija tulee lopulta tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja kehittymistarpeistaan.

Reflektoimalla omaa tekemistään opiskelija tulee lopulta tietoiseksi omista vahvuuksistaan ja kehittymistarpeistaan. Reflektointi ei ole helppoa, eikä se ole kaikille luontaista. Harjoittelussa ihmettelyä ei tarvitse kuitenkaan tehdä yksin, sillä ohjaaja ja työkaverit ovat apuna.

Opiskelijan työkirjaa käyttäessään opiskelija kehittää reflektiivistä ajatteluaan. Työkirjan avulla opiskelija pohtii osaamistaan kuvaamalla esimerkiksi harjoittelussa onnistuneen tilanteen. Syvyyttä itsearviointiin tuo onnistumista tukevien tietojen, taitojen tai ominaisuuksien pohtiminen.

Oman toiminnan analyysia opiskelija tekee myös kuvaamalla tilanteita, joissa hän olisi voinut toimia toisin. Työkirja kannustaa miettimään, mitä vaihtoehtoja tilanteessa olisi ollut, mikä olisi ollut ammatillinen tapa toimia ja miksi juuri se on ammatillinen tapa.

Työkirjassa on lisäksi 20 sivun työpäiväkirja, johon opiskelija kirjaa päivän tärkeimmät työtehtävät ja vastaa vaihtuvaan kysymykseen. Työkirjassa on eri tasoisia kysymyksiä ja tehtäviä, joista osa vaati kehittynyttä reflektiivisyyttä. Halutessaan opiskelija voi vastata tehtäviin yksinkertaisestikin.

Opiskelijan työkirjan avulla opiskelija kirjaa myös harjoittelun tavoitteet ja tekee havaintoja omasta kielitaidostaan ja vuorovaikutusosaamisestaan sekä arvioi omaa kielitaitoaan ja pärjäämistään asiakastyössä. Työkirjan täyttäminen antaa opiskelijalle myös ajatuksia ja puheenaiheita työpaikkaohjaajan kanssa käytävään keskusteluun. Kirjoitukset jäävät opiskelijalle muistiin, jotta harjoittelun kokemukset ja reflektiot on helpompi koota esimerkiksi eri harjoitteluista rakentuvaan portfolioon, jossa ilmenee opiskelijan ammatillinen kasvu.

Kannustavaa ja rakentavaa palautetta kielitaidosta

Harjoitteluohjaajalle on oma työkirjansa: Ohjauksen työkirja. Ohjauksen työkirja on ohjausprosessin käytännöllinen apuväline. Sekä opiskelijan että ohjaajan työkirjojen pääpaino on opiskelijan reflektiotaitojen kehittämisessä. Koska työkirjoissa on osaltaan sama sisältö, molemmat saavat työkirjoista ajatuksia yhteisiin keskusteluihin.

Työpaikkaohjaajan voi olla vaikeaa jäsentää harjoittelijan kielitaitoa ja antaa siitä palautetta. Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse antaa palautetta samalla tavalla kuin suomen kielen opettaja vaan palautetta annetaan niistä kielenkäytön tilanteista, joita opiskelija kohtaa työpaikalla.

Hyvä palaute on konkreettista, rehellistä ja perusteltua.

Hyvä palaute on konkreettista, rehellistä ja perusteltua. Palaute auttaa opiskelijaa hahmottamaan, missä hän on onnistunut ja missä tarvitaan lisäharjoitusta. Lausahdus ”ihan hyvä” ei auta opiskelijaa eteenpäin.

Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille sairaanhoitajaopiskelijoille haasteita voi tuoda kirjaamisen tarkkuus, nopea reagointi puhelimessa, rekisterin- eli kielenkäyttötavan vaihto puhuessa, monenkeskisessä vuorovaikutustilanteessa toimiminen sekä ammatti-identiteetin kielenvarainen ilmaiseminen.

Kielitaito ja asiakastyö -osuudet ovat samanlaisia molemmissa työkirjoissa. Tarkoitus on, että opiskelija ja ohjaaja pohtivat ensin tahoillaan kielitaidon eri osa-alueita kartoittavia kysymyksiä, ja sitten niitä tarkastellaan yhdessä.

Työkirja ohjeistaa ohjaajaa antamaan palautetta kohdennetusti kolmessa eri puhumiseen liittyvässä kielenkäytön tilanteessa, jotka ovat puhuminen asiakkaiden kanssa, työyhteisössä ja puhelimessa. Lisäksi työkirjassa on oma sivunsa kirjoittamisen tarkasteluun. Kunkin kohdan alla on tilaa omille havainnoille, onnistumisille ja toiveille jatkosta.

Ohjaaja voi ympyröidä halutessaan numeron jatkumolla 1–5, jossa 1 eli ”ei suju vielä” tarkoittaa, että esimerkiksi puhuminen puhelimessa kaipaa harjoittelua ja 5 eli ”sujuu hyvin” tarkoittaa, että puhelimessa jo pärjätään oikein hyvin ja tämä kielenkäytön tilanne onnistuu tarkoituksenmukaisesti.

Numerojatkumon ei ole tarkoitus lannistaa opiskelijaa, vaan se on ainoastaan kirjallisten merkintöjen apuna, jolloin opiskelija ja ohjaaja voivat miettiä yhdessä, miten harjoittelu on sujunut ja miten opiskelija on pärjännyt eri tilanteissa. Kielitaidon sujuvuus tai riittävyys on subjektiivinen kokemus ja niin opiskelija, työpaikkaohjaaja kuin opettajakin voivat nähdä kielitaidon riittävyyden eri tavalla.

Tärkeintä onkin saada opiskelija mukaan keskustelemaan asiasta myönteisessä hengessä ja kannustaa häntä kielen käyttämiseen. Parhaassa tapauksessa opiskelija saa keskusteluista vinkkejä tulevaisuutta varten ja uusia haasteita, joita kohti hän voi pyrkiä seuraavassa harjoittelussa.

Kannustava työyhteisö tukee reflektiotaitojen oppimista

Erään työpaikkaohjaajan mukaan hyvä opiskelija pystyy vastaanottamaan palautetta, ja hänellä on sujuvat vuorovaikutus ja reflektiotaidot. Jotta opiskelija on valmis ottamaan vastaan palautetta ja uskaltaa kysellä ja ihmetellä, työpaikan pitää olla opiskelijan tukena.

Hyvä ja turvallinen työskentelyilmapiiri muodostuu sopivan ja avoimen vuorovaikutuksen kautta.

Hyvä ja turvallinen työskentelyilmapiiri muodostuu sopivan ja avoimen vuorovaikutuksen kautta. Se mahdollistaa opiskelijan osallistumisen. Onnistunut viestintä ihmisten välillä on muutakin kuin puhetta, kuulemista ja puheeseen vastaamista. Tarvitaan keskinäistä luottamusta ja kunnioitusta.

Tutustumiseen puolin ja toisin on varattava aikaa. Kuten Jussi Onnismaa tiivistää Ohjaus- ja neuvontatyö. Aikaa, huomiota ja kunnioitusta –kirjassaan, ohjaus on ajan, huomion ja kunnioituksen antamista ohjattavalle.

Maahanmuuttajaopiskelijan kielen kehittymiseen pitää antaa mahdollisuuksia, sillä ammatillista kieltä oppii käyttämällä kieltä monenlaisissa kielenkäyttötilanteissa. Avoimessa ja kannustavassa työyhteisössä myös opiskelija uskaltaa kysyä ja ihmetellä, mikä kehittää opiskelijan reflektiotaitoja ja luottamusta itseensä.

Opiskelijan ja Ohjauksen työkirjat sekä Työpaikkaohjaajan opas ovat niin opiskelijan kuin ohjaajankin apuna kehittämässä parempaa työpaikkakulttuuria, josta lopulta kaikki osapuolet hyötyvät.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169318