Pakolainen Suomen palvelujärjestelmässä

Toimin vastaanottokeskuksissa ensin ohjaajana, sittemmin pitkään sosiaaliohjaajana. Sosiaaliohjaajana tehtäväni oli mm. auttaa oleskeluluvan saaneita muuttamaan omilleen.

Minua kiinnosti tietää, mitä pakolaiset olisivat tässä tärkeässä elämänvaiheessa eniten kaivanneet − ja mitä heille tarjottiin.

Digi- ja väestötietovirasto – nimi osana identiteettiä

Ensimmäinen lomake, jonka oleskeluluvan saanut saa täytettäväkseen on Digi- ja väestöviraston (entinen maistraatti) lomake ”Ulkomaalaisen rekisteröinti”.

Tämän lomakkeen selittäminen on helppoa, sillä useimmista maista löytyy vastaava viranomainen.

Alussa paljon ongelmia syntyi siitä, että esimerkiksi Afganistanissa kaikilla ei ole sukunimeä. Joitakin turvapaikanhakijoita Maahanmuuttoviraston (Migri) puhuttelija oli kehottanut keksimään ja ilmoittamaan itselleen sukunimen. Jotkut taas olivat tulleet läpi turvapaikkaprosessin pelkillä etunimillä ja he joutuivat byrokraattisiin ongelmiin oleskeluluvan saatuaan.

Arabimaissa nimessä on ensin henkilön oma etunimi, jota seuraavat isän ja sitten isoisän etunimet. Kaikkein viimeisimpänä tulee klaanin nimi. Varsinaista sukunimeä ei arabimaissa käytetä samoin kuin meillä Suomessa.

Monien nimet ulkomaalaispoliisi oli turvapaikkaa hakiessa translitteroinut korvakuulolta, eivätkä täkäläiset kirjoitusasut välttämättä olleet nimensaajien mieleen.

Minulle on erityisesti jäänyt mieleen nuori irakilaismies, joka oli syvästi loukkaantunut siitä, että hänen nimensä oli prosessin kuluessa muuttunut. Oleskelulupakortin mukaan hänen nimensä oli Sarmad Mohammed, vaikka sen olisi pitänyt olla Sarmand Muhammad.

Nimenmuutosta haetaan Digi- ja väestötietovirastosta yksinkertaisella lomakkeella. Nimilautakunta kokoontuu tietyin väliajoin, mutta esimerkiksi kesällä asiakas saattaa joutua odottamaan nimeään viikkokausia. Ilman sukunimeä ei voi saada esimerkiksi henkilökorttia eikä ilman henkilökorttia saa pankkitiliä.

Nimi on myös tärkeä osa identiteettiä.

Nimi on myös tärkeä osa identiteettiä. Itse muistelin Libanonissa saamaani lehdistökorttia, johon nimeni oli kirjattu arabialaisittain Leena Olavi Reikko. Kieltämättä se tuntui oudolta ja olisin luultavasti halunnut vaihtaa sen, mikäli se olisi jäänyt nimekseni koko loppuelämäkseni.

Kela – tärkeä, mutta vaikeasti ymmärrettävä

Kelaa sekä sen tarjoamia palveluita voi olla Suomen ulkopuolella syntyneelle vaikea selittää ja hahmottaa. Etuudet ja niiden hakeminen eivät ole helppoja varsinkaan kielitaidottomalle.

Ilmoitus muutosta Suomeen -lomake on sinänsä yksinkertainen täyttää. Siihen kirjataan vain henkilötiedot ja syy Suomessa oleskeluun.

– Helpointa olisi ollut, jos näitä asioita olisi selittänyt minulle joku irakilainen. Hän olisi pystynyt kertomaan sen tavalla, jonka varmasti ymmärrän, käyttänyt meidän käsitteitämme ja peilannut asioita kotimaamme järjestelmään. Nyt suomalainen selittää asiat meille tulkkien välityksellä eikä se välttämättä ole paras tapa, pohti Ammar, yksi haastatelluista pakolaisista.

Kansaneläkelaitoksen kaltaista viranomaista ei ole sen paremmin Irakissa, Somaliassa kuin Afganistanissakaan, mistä suurin osa vuonna 2015 tulleista turvapaikanhakijoista tuli Suomeen. Yhtä lailla vierasta on se, että viranomaisasioita voi hoitaa postitse tai verkon kautta.

– En oikein hahmottanut, mitä ja mikä oli mahdollista tai mahdotonta kun olin saanut oleskeluluvan. Vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja antoi valtavasti tietoa ja kaikki oli minulle aivan vierasta. Allekirjoitin lomakkeen toisensa jälkeen. Hän kyllä selitti, mutta en kaikkea ymmärtänyt. Puhuin paljon muiden afganistanilaisten kanssa ja heidän kauttaan ymmärsin asiat hieman paremmin. Saatoin aina soittaa jollekulle ja se on ollut minulle kaikkein paras apu ja tuki, sanoi Imad, joka sai oleskelulupansa muutamia vuosia sitten.

– En edelleenkään tiedä, mitä kaikkea Kelan piiriin kuuluu. Enkä ymmärrä, miten järjestelmä toimii. Minähän en ole vielä maksanut euroakaan veroja, koska olen ollut kielikurssilla, ja kuitenkin voin saada Kelan tukia. Syyriassa ei tällaista ole, sanoi Ismail päätään puistellen, yli vuosi oleskeluluvan saamisen jälkeen.

Hänestä oli myös outoa, että häntä oli kielletty menemästä Kelaan paikan päälle. Lähi-idässä varttuneelle on jotakuinkin mahdoton ajatus, että viranomaisten kanssa voisi asioida muuten kuin kasvokkain.

– Ja kun sain ensimmäistä kertaa kaupungin sosiaaliohjaajalta WhatsApp-viestin, luulin sitä jonkun tekemäksi pilaksi. Ei viranomainen lähettele kännykkäviestejä Syyriassa, vaikka se teknisesti mahdollista onkin.

TE-toimisto ja monenlaiset työhistoriat

TE-toimiston lomake kolmivuotisen kotoutumissuunnitelman tekemiseksi on nimeltään ”Ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi”. Lomake on sama kuin suomalaisillekin työnhakijoille.

Monien pakolaisten työelämäkokemukset poikkeavat huomattavasti suomalaisista.

Monien pakolaisten työelämäkokemukset poikkeavat huomattavasti suomalaisista: ei ole tavatonta, että somalialainen kertoo omistaneensa ja hoitaneensa omaa kioskiaan jo 12-vuotiaasta asti. 25-vuotiaiden irakilais- ja afgaanimiesten työkokemuslista saattaa olla hengästyttävän pitkä: rakennus- ja putkimies, katukauppias, maalari, autokorjaaja, kokki, tarjoilija sekä taksikuski ja vartija. Työnantajien nimistä ei tulijoilla useinkaan ole muistikuvaa, puhumattakaan työrupeamien ajankohdista, joita lomakkeessa kysellään.

– Yleensä enimmäkseen keskustelen asiakkaan kanssa. Haluan selvittää jokaisen henkilökohtaisia valmiuksia. Pyrin selvittämään myös perhetilanteen ja onko yhteys perheeseen olemassa. Se vaikuttaa opiskeluun valtavasti, sanoi Porin TE-toimiston kotoutumisen asiantuntija Päivi Juhala.

– Omaisia on voinut jäädä pommeihin ja luoteihin ja traumat alkavat nousta pintaan, kun olo on turvattu. Silloin saattaa tulla unettomuutta ja muuta eikä opiskelu silloin onnistu. Eihän noita voi etukäteen koskaan tietää, mutta voi ehkä arvata, jos asiakas sellaisia asioita kertoo, Juhala mietti.

– Minulta kysyttiin, mistä olen kiinnostunut jne. Suunnitelman mukaan opiskelen kivityölinjalla ammattikoulussa ja ellei tämä onnistu, mietitään jotain muuta. Se oli ihan oikea suunnitelma paperilla. Se keskustelu oli minusta oikein hyödyllinen ja minun mielipiteeni otettiin todella huomioon. Virkailija antoi minun vaikuttaa omaan tulevaisuuteeni, kiitteli Ammar.

TE-toimistossa tehdyn haastattelun ja kotoutumissuunnitelman perusteella asiakkaalle valitaan opiskeluryhmä. Nopea opetuspolku suomen kielessä jo hyvin edistyneille on 100 päivää, peruskurssi 200 päivää ja hidas koulutus 300 päivää.

– Kotoutumisella tarkoitetaan kielen oppimista sekä sitä, että pystyy opiskelemaan itselleen ammatin ja työn. Ja että ne yhteiskunnalliset tiedot ja taidot ovat olemassa. Kolme vuotta on kyllä hyvin lyhyt aika. Tilastot näyttävät, että seitsemän vuotta kestää maahanmuuttajalle hankkia riittävä kielitaito, jos on tullut ummikkona. Varsinkin, jos on tullut luku- ja kirjoitustaidottomana, sanoi Päivi Juhala.

– TE-toimistossa meille sanottiin: älkää kiirehtikö, älkää stressatko, ottakaa iisisti, kaikki tapahtuu aikanaan. Mutta minä olen 35-vuotias ja vaimoni 33. Me haluamme eteenpäin elämässä, sanoi turkkilainen Fikret kielikurssille pääsyä odotellessaan.

– Haluaisimme mahdollisimman nopeasti asettua elämään normaalia suomalaista elämää, tutustua ihmisiin ja kulttuuriin, tulla osaksi yhteiskuntaa, jolle haluamme myös olla hyödyksi. Kaikkeen tähän tarvitsemme suomen kieltä, sanoi vaimo Ayse.

– En tiedä, olenko saanut kaiken avun, mitä tarvitsen. Paljolti tukeudun ystäviini, he osaavat selittää asiat niin, että ymmärrän ja muistan ne vielä huomennakin. Ja vastaanottokeskuksen sosiaaliohjaaja on auttanut todella paljon, kiitteli somalialainen Muhammed, joka sai pakolaisaseman neljän vuoden odottelun jälkeen.

Ensimmäinen koti uudessa maassa

Jos asiakas jää vastaanottokeskuksensa ELY-alueelle, häntä autetaan asunnon hankinnassa, muualle muuttaessa ei. Tällä Migri pyrkii suitsimaan pääkaupunkiseudulle muuttoa.

Jos asiakas jää vastaanottokeskuksensa ELY-alueelle, häntä autetaan asunnon hankinnassa, muualle muuttaessa ei.

Kulttuurierot saattavat olla suuria asumisasioissa. Erityisesti irakilaisten oli vaikea ymmärtää yksiöitä asumismuotona. Irakissa ei yleisesti ottaen kukaan asu yksin, asunnot ovat suuria eikä samassa tilassa laiteta ruokaa ja nukuta.

Myös asunnon kalustamisesta syntyi paljon keskustelua. Meidän tuntemaamme kierrätystä ei vielä ole vaikkapa Irakissa, Afganistanissa tai Somaliassa. Esimerkiksi Irakissa ainoastaan rahapula on syynä ostaa tai myydä käytettyjä huonekaluja. Tätä kirjoittaessani viitisen vuotta sitten Suomeen tulleet turvapaikanhakijat ovat jo ”suomettuneet” siinä määrin, että oleskeluluvan saatuaan varustavat asuntonsa lähes automaattisesti kirpputorihankinnoilla.

– Kunnat voivat itse määritellä käytännön toimiaan kotoutumisen tukemisessa, ja kuntien väliset erot tässä ovat huomattavia. Porissa hyvää on ollut se, että sosiaalityöntekijä on tehnyt ainakin teoriassa kaikkien luokse kotikäynnin, jolla on ollut asumisneuvojakin mukana. Yhdessä vaiheessa mukana oli myös Punaisen Ristin vapaaehtoinen. Näissä kaupungin järjestämisissä tapaamisissa on ollut tulkkaus ja se on ollut hyvä, koska meidän vapaaehtoisemme ovat tuolloin voineet kysellä asiakkaan erityistarpeista, sanoi monikulttuurisen toiminnan kehittäjä Annakatriina Jylhä SPR:n Satakunnan piiristä.

Pakolaisten kanssa tekemistäni haastatteluista erottuu yksi asia ylitse muiden. Kaikkien mielestä parasta apua asettumiseen ja uusien asioiden ymmärtämiseen he ovat saaneet niiltä maanmiehiltään- ja naisiltaan, jotka ovat jo asettuneet ja mahdollisesti jopa kotoutuneet Suomeen.

Oleskeluluvan saadessaan pakolaiset ovat useimmiten edelleen vastaanottokeskuksessa ja ensimmäiset tietoiskut he saavat keskuksen sosiaaliohjaajalta. Mielestäni olisi hyvinkin kokeilun arvoista ottaa jo vastaanottokeskukseen tulkin sijasta vertaistukihenkilö kertomaan kaikesta siitä, mitä nyt odottaa nurkan takana ja miten siitä parhaiten pääsee eteenpäin.

Leena Reikko on opiskellut Diakin ja Turun yliopiston koordinoimassa Monikulttuurisuuden asiantuntijan erikoistumiskoulutuksessa. Teksti on osa erikoistumiskoulutuksen kehittämistehtävää.

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020091169321