Myytti: Viittomakieli on sama kaikkialla maailmassa

Viittomakielet syntyvät kuurojen yhteisöissä, joissa käytetään viittomakieltä. Viittomakielten syntymäpaikat ovat historian aikana olleet kuurojen asuntolakouluja. Yhteisöissä kieltä aletaan käyttää ja se leviää siitä laajempaan tietoisuuteen. Nykyään kuurot henkilöt matkustavat ja ovat videoyhteydessä viittomakielisiin ympäri maailman. Aiemmin oli toisin, matkustaminen oli hidasta, kontakteja eri maiden välillä oli vähän eivätkä etäyhteydet toimineet.

Myytin murtamiseen tarvitaan avuksi maantiedettä. Kuurojen yhteisöt sijaitsevat ympäri maailmaa, eivätkä kuurot ole historian aikana olleet tekemisissä toistensa kanssa yli maiden rajojen. Yhteisen viittomakielen kehittyminen ei olisi ollut aiemmin mahdollista tansanialaisen ja vietnamilaisen kuuron henkilön välille välimatkan takia.

Kielipolitiikkaa ja historiaa

Varovaisimman arvion mukaan erilaisia viittomakieliä on noin 300, mutta suurimmat arviot esittävät niitä olevan yli 1000 erilaista

Myytin murtamiseen tarvitaan kulttuurien tuntemusta. Kieli ja kulttuuri ovat vahvasti sidoksissa toisiinsa. Suomalaiset kuurot eivät välttämättä tunne nepalilaisten kuurojen monimutkaista perhejärjestelmää, uskontoa ja siihen liittyvää viittomistoa. Yhtä vieraita ovat suomalaisten kuurojen viitotut kertomukset lumesta ja rosvopaistista muiden maiden kuuroille. Kieli on tärkeä avain kulttuuriin ja sen kehittymiseen.

Myytin murtamiseen tarvitaan kielipolitiikan ja historian tuntemusta sekä kielten erojen tutkimusta. Maailman viittomakielten määrän arviota on vaikea esittää. Viittomakielen ja sen murteiden eroja ei ole tutkittu kaikkialla ja erot ovat usein pieniä. Varovaisimman arvion mukaan erilaisia viittomakieliä on noin 300, mutta suurimmat arviot esittävät niitä olevan yli 1000 erilaista (List of sign languages, 2020). Suomessa on kaksi viittomakieltä, suomalainen viittomakieli (FinSL) ja suomenruotsalainen viittomakieli (FinSSL).

Amerikkalaisella viittomakielellä (American Sign Language, ASL) on vahva vaikutus moniin maailman viittomakieliin. Siitä on otettu ympäri maailman käyttöön kansainväliset sormiaakkoset eli kirjainten viittomat. Lisäksi ASL:stä lainataan usein viittomia muiden maiden viittomakieliin.

Pääasiassa kansalliset viittomakielet ovat tärkeimpiä kunkin maan kuurojen yhteisön kielenä. Suomalaisen viittomakielen historia linkittyy 1800-luvulla Ruotsiin. Näiden maiden viittomakielissä on edelleen samoja piirteitä ja viittomia, sekä aiemmin käytetyt sormiaakkoset olivat Suomessa ja Ruotsissa hyvin samanlaiset.

Viittomakielet kulttuurien ilmentäjinä

Olen viittomakielen tulkkina ja lehtorina päässyt tutustumaan eri maiden viittomakieliin. Ensimmäinen vieras viittomakieli oli ruotsalainen viittomakieli, jossa on paljon tuttuja elementtejä suomalaisesta viittomakielestä.

Brittiläisellä viittomakielellä (BSL) on vahva asema Englannissa aktiivisen kuurojen yhteisön kielenä, televisiossa ja tutkimuksen kohteena.

Kolmas jo vieraammalta näyttänyt viittomakieli oli yksi Tansanian viittomakielistä (Tanzanian sign language, TSL), jota viitotaan Pohjois-Tansaniassa Mwangan alueella. Olen tutkinut yleisen kielitieteen pro gradussani suomalaisen viittomakielen ja tansanialaisen viittomakielen eroja puheaktiverbaalilauseissa (Veitonen, 2004). Tansaniassa viittomakieli lähti kehittymään 1963 kuurojen kouluissa ja vuonna 1984 seitsemää erilaista tansanialaista viittomakieltä alettiin standardoida yleiskieleksi sanakirjatyön avulla (Tanzanian sign languages, 2020).

Haastavimpia viittomakieliä ovat olleet aasialaiset viittomakielet.

Kosovon viittomakielen tilanne on mielenkiintoinen (KSL). Kosovon alueen kielipolitiikka on äärimmäisen monimutkaista puhuttujen ja viitottujen kielten osalta. Kosovon viittomakieli virallistettiin vuonna 2010. Entisen Jugoslavian alueella on syntynyt ainakin seitsemän erilaista viittomakieltä. (Yugoslav sign language, 2020, Kosovar sign language, 2020.)

Haastavimpia viittomakieliä ovat olleet aasialaiset viittomakielet. Kirjoitusjärjestelmä ja aakkoset ovat niissä erilaiset verrattuna eurooppalaisiin ja amerikkalaiseen viittomakieleen. Olen pystynyt rupattelemaan kadulla lyhyesti kiinalaisen kuuron kanssa, vaihtamaan kuulumiset thaimaalaisen kuuron kanssa, tapaamaan Etelä-Koreassa Soulissa kuurojen yhdistyksen johtajan sekä vierailemaan Tokion kuurojen koululla japanilaisen kuuron opastamana.

Viimeisimpänä olen päässyt tutustumaan nepalilaisen (NSL) ja vietnamilaisen viittomakielen (VSL) käyttäjiin ja kulttuuriin Diakin DVINE-hankkeen kautta. Vietnam on pitkä maa ja historiallisista syistä siellä on ainakin kolme eri viittomakieltä, Hanoin, Ho Chi Minh Cityn ja Haiphongin alueiden kielet. Itse maan nimellekin on siellä useita viittomia. Nepalilaisen viittomakielen historia on Intiassa, mutta kieli on lainannut paljon ASL:n viittomia.  Verkkoon on tallennettu erilaisia vertailevia videoita, jotka havainnollistavat viittomakielten eroja. Esimerkiksi ASL:n ja vietnamilaisen viittomakielen (VSL) eroja esitellään Facebook-sivulla. Brittiläisen viittomakielen (BSL) ja nepalilaisen viittomakielen (NSL) eroista löytyy esittelyvideo Youtubesta.

Kansainvälinen viittominen yhteisenä kielenä

Miten eri maista tulevat kuurot sitten kommunikoivat tavatessaan toisiaan? Eikö heidän ole helpompaa ymmärtää toisiaan kuin erilaisia puhekieliä puhuvien? Kommunikoidessaan eri kielialueilta tulevat viittomakieliset käyttävät kansainvälistä viittomista. Se on sovittu tapa viittoa kansainvälisissä tilanteissa eli eräänlainen pidgin-kieli, joka syntyy siinä tilanteessa tapaavien viittojien kielten sekoituksena ja lopulta katoaa.

Kansainvälistä viittomakieltä ei siis ole olemassa, eikä sellainen kieli ole kenenkään viittomakielisen kuuron äidinkieli. Jos haluat oppia kansainvälistä viittomista, voit aloittaa katsomalla 100 kansainvälisen viittomisen sovittua viittomaa.

Lähteet:

Kosovar sign language (2020). Europe minority sign languages.

Kosovar Sign Language

Sign language linguistics society (2020). Kosovar Sign Language recognized. https://slls.eu/general/kosovar-sign-language-recognized/

List of sign languages (2020). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_sign_languages

Veitonen, U. (2004). Puhuminen hopeaa, viittominen kultaa – tutkielma suomalaisen viittomakielen, tansanialaisen viittomakielen ja suomen kielen puheaktiverbeistä. Yleisen kielitieteen pro gradu –tutkielma, Turun yliopisto.

Tanzanian sign languages (2020). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Tanzanian_sign_languages

Yugoslav sign language (2020). Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Yugoslav_Sign_Language

100 International Sign. (2020). Camp Guide. https://www.youtube.com/watch?v=_xId8cP7rXg

Pysyvä osoite: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021053132332